{"id":867,"date":"2026-08-31T09:00:00","date_gmt":"2026-08-31T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=867"},"modified":"2026-08-16T11:31:04","modified_gmt":"2026-08-16T08:31:04","slug":"turun-varhaiset-katuvalot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/08\/31\/turun-varhaiset-katuvalot\/","title":{"rendered":"Turun varhaiset katuvalot"},"content":{"rendered":"\n

Julkinen valaistus on nykyajan vauraan maailmanosan kaupungeissa oletusarvoinen osa pime\u00e4n ajan arkea. Valaisematon kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 ajatellaan helposti turvattomaksi, ja julkisen valaistuksen v\u00e4hent\u00e4minen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tavallisesti vastustusta. Toisaalta valosaasteen aiheuttamat ongelmat ja valaistuksen energiankulutus ovat her\u00e4tt\u00e4neet keskustelua valon tarpeellisuudesta, merkityksest\u00e4 ja rajoittamisesta. T\u00e4ss\u00e4 blogissa etsiydyn Suomen julkisen valon ja valosaasteen alkul\u00e4hteille: Turun varhaiseen katuvalaistukseen.<\/p>\n\n\n\n

Turku oli Suomen ensimm\u00e4inen kaupunki, jossa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n katuvalot vuonna 1805. Tuolloin ne olivat \u00f6ljy- ja kynttil\u00e4lyhtyj\u00e4, joita oli ripustettuna rakennusten seiniin noin 300 kappaletta. Sanomalehdet kuvasivat marraskuussa 1805, miten turkulaiset olivat sankoin joukoin ker\u00e4\u00e4ntyneet iltaisille kaduille ihmettelem\u00e4\u00e4n uutta valoa. Nyky\u00e4\u00e4n pieni tuikkuvalo tuskin hetkauttaisi, ja se saattaisi tuntua ennemminkin pelottavalta voimakkaisiin s\u00e4hk\u00f6valoihin tottuneille ihmisille.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1863 Turussa siirryttiin kaasuvaloon hieman Helsingin j\u00e4lkeen. Kaasulaitos sijoitettiin Ursinin- ja Eerikinkatujen kulmaukseen, miss\u00e4 sen muinaisesta, jo sata vuotta sitten p\u00e4\u00e4ttyneest\u00e4 historiasta kertoo yh\u00e4 tyhjill\u00e4\u00e4n oleva tontti. Kaasulaitostoiminnan aiheuttamat maaper\u00e4n ep\u00e4puhtaudet tekev\u00e4t tontin rakentamisesta kallista, ja siksi se on yh\u00e4 tyhj\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alkuvaiheessa, syksyll\u00e4 1863, kaupungin kaduille asennettiin 217 kaasulyhty\u00e4. Vanhat kynttil\u00e4lyhdyt j\u00e4iv\u00e4t yh\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n valtaosassa kaupunkia, muun muassa Luostarinm\u00e4ell\u00e4, sill\u00e4 vain kaupungin keskeisimm\u00e4t alueet ja v\u00e4yl\u00e4t valaistiin kaasuvaloin.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kartta 1: Turun kaasulyhdyt kaasuvalaistuksen alkaessa vuonna 1863 mustilla pisteill\u00e4. Pohjakartta: Turun kaupunginarkisto. K\u00e4sittely ja lyhtyjen sijoittelu: Panu Savolainen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kartassa 1 on kuvattu Turun ensimm\u00e4iset kaasulyhdyt vuonna 1863 mustin pistein. Kartta julkaistaan t\u00e4ss\u00e4 blogissa ensi kertaa. Siit\u00e4 n\u00e4kyy, miten kaasuvalaistus oli paitsi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen parannus my\u00f6s kaupungin edustuksellisimpia alueita kaunistava ja korostava teknologia. Tiheimmn lyhtyj\u00e4 oli Tuomiokirkon ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 ja jokivarsissa. Akatemiatalon jokaisella kulmalla oli kaasulyhty. Lis\u00e4ksi katulyhdyin oli valaistu suurimmat p\u00e4\u00e4kadut, Kauppatorin ymp\u00e4rist\u00f6, Piispankatu sek\u00e4 kaupungista ulos johtavat Uudenmaankatu ja H\u00e4meenkatu.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1863 kaupungissa oli 217 kaasulyhty\u00e4, joista 198 oli tolppalyhtyj\u00e4. 19 lyhty\u00e4 oli kiinnitettyn\u00e4 rakennusten seiniss\u00e4 oleviin pidikkeisiin. Kaasuvalaistus ei aluksi ollut ymp\u00e4rivuorokautinen, vaan lyhdyt paloivat t\u00e4ydell\u00e4 liekill\u00e4 kello 11 asti ja puolella liekill\u00e4 klo 01 asti. Kuutamon aikaan kirkkaalla s\u00e4\u00e4ll\u00e4 lyhdyt olivat sammutettuina. <\/p>\n\n\n\n

1800-luvun lopulla osaa lyhdyist\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 l\u00e4pi y\u00f6n, ja kaupungissa oli vuoteen 1929 asti \u201dilta- ja aamulyhtyj\u00e4\u201d, joista ensin mainitut sammutettiin klo 12 ja j\u00e4lkimm\u00e4iset paloivat aamun sarastukseen asti. <\/p>\n\n\n\n

Valaistusta ei laajennettu merkitt\u00e4v\u00e4sti ennen 1890-lukua, jolloin lyhtyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi kaksinkertaiseksi viidess\u00e4 vuodessa. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa katuvalaistus laajeni suureen osaan ruutukaava-aluetta. Kaasulyhtyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 oli korkeimmillaan vuonna 1914, jolloin niit\u00e4 oli 796 kappaletta. 1920-luvun puoliv\u00e4lin kaasulyhtyjen m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni nopeasti s\u00e4hk\u00f6valojen yleistyess\u00e4 ja korvatessa kaasuvalon. Turun viimeinen kaasulyhty sammui vuonna 1929.<\/p>\n\n\n\n

Panu Savolainen<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Julkinen valaistus on nykyajan vauraan maailmanosan kaupungeissa oletusarvoinen osa pime\u00e4n ajan arkea. Valaisematon kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 ajatellaan helposti turvattomaksi, ja julkisen valaistuksen v\u00e4hent\u00e4minen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 tavallisesti vastustusta. Toisaalta valosaasteen aiheuttamat ongelmat ja valaistuksen energiankulutus ovat her\u00e4tt\u00e4neet keskustelua valon tarpeellisuudesta, merkityksest\u00e4 ja rajoittamisesta. T\u00e4ss\u00e4 blogissa etsiydyn Suomen julkisen valon ja valosaasteen alkul\u00e4hteille: Turun varhaiseen katuvalaistukseen. Turku oli Suomen ensimm\u00e4inen … Jatka lukemista Turun varhaiset katuvalot<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,10],"tags":[188,419,418,420],"class_list":["post-867","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","category-1900-luku","tag-ensimmaisyydet","tag-kaasulyhdyt","tag-katuvalaistus","tag-katuvalot"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/867","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=867"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/867\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":869,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/867\/revisions\/869"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=867"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=867"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=867"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}