{"id":873,"date":"2026-09-04T09:00:00","date_gmt":"2026-09-04T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=873"},"modified":"2026-09-01T10:38:38","modified_gmt":"2026-09-01T07:38:38","slug":"penkkiriitoja-turun-tuomiokirkossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/09\/04\/penkkiriitoja-turun-tuomiokirkossa\/","title":{"rendered":"Penkkiriitoja Turun tuomiokirkossa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Koska turkulaiset joutuivat maksamaan penkkisijastaan tuomiokirkossa, ei omasta paikasta haluttu hevin luopua. Pohjolan kirkoissa sukupuolet oli sijoitettu omille puolilleen kirkon keskik\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4. Naisten penkit sijaitsivat alttarille p\u00e4in katsottaessa pohjoisessa vasemmalla ja miesten etel\u00e4ss\u00e4 oikealla. Kun joku yritti istua arvokkaammalle paikalle penkin keskik\u00e4yt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n, oli riita varma. Samoin syntyi ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 ja suukopua siit\u00e4, ett\u00e4 penkkiin tungettiin toisten jo siin\u00e4 istuessa. Kaikille ei riitt\u00e4nyt penkkisijaa, vaan esimerkiksi tytt\u00e4ret saattoivat istua \u00e4itins\u00e4 edess\u00e4 mukanaan tuomallaan pallilla. Tuomiokirkon penkkisijariidoista on s\u00e4ilynyt joukko oikeustapauksia Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjoissa.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"758\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Toropainen_Penkkiriitoja-Turun-tuomiokirkossa-758x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-874\" style=\"aspect-ratio:0.7402351156617368;width:253px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Toropainen_Penkkiriitoja-Turun-tuomiokirkossa-758x1024.jpg 758w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Toropainen_Penkkiriitoja-Turun-tuomiokirkossa-222x300.jpg 222w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Toropainen_Penkkiriitoja-Turun-tuomiokirkossa-768x1037.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Toropainen_Penkkiriitoja-Turun-tuomiokirkossa-scaled.jpg 1895w\" sizes=\"auto, (max-width: 758px) 100vw, 758px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Naisten penkit sijaitsivat alttarilta katsoen oikealla. Kuva St\u00e5hlberg, Turun kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esimerkiksi porvari Henrik Slachtaren tyt\u00e4r, vaimo Anna Henriksdotter, ja porvari Anders Naulin vaimo Lisbeta Henriksdotter neuvottelivat hein\u00e4kuussa 1696 siit\u00e4 ep\u00e4kunnioituksesta, jota Lisbeta oli osoittanut Annalle heid\u00e4n kirkonpenkiss\u00e4\u00e4n. Annan ensimm\u00e4inen todistaja, porvari Matts Paturin leski Margareta Bertilsdotter kertoi valan vannottuaan, ett\u00e4 h\u00e4n oli kuullut naisten porisevan kesken\u00e4\u00e4n, mutta syyt\u00e4 h\u00e4n ei tiennyt. H\u00e4n ei ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kuullut sanoja. Porvari Matts Paturin vaimo Valborg Mattsdotter vannoi valan ja kertoi, ett\u00e4 penkiss\u00e4 ei ollut koskaan aiemmin mit\u00e4\u00e4n riitaa. Nyt riita oli alkanut Naulin vaimon tultua penkkiin. Slachtaren tyt\u00e4r ei halunnut istua penkiss\u00e4 ylemp\u00e4n\u00e4, kuin vanhemmat vaimot, eik\u00e4 Naulin vaimo puolestaan alempana, kuin Slachtaren tyt\u00e4r. Todistaja oli kuullut porinaa, mutta mit\u00e4\u00e4n t\u00f6nimist\u00e4 ei ollut tapahtunut.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Porvari Zachris Sipil\u00e4n vaimo Brita Thomasdotter vannoi valan ja kertoi kuulleensa sorinan, mutta kielsi t\u00f6nimisen. Porvari Mickel Naskalin vaimo Valborg Simonsdotter kertoi ilman valaa, sill\u00e4 vaimo Lisbeta kielsi h\u00e4nelt\u00e4 sen heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n olleen kirkon penkkiriidan vuoksi. My\u00f6s h\u00e4n oli kuullut sorinan, mutta kielsi t\u00f6nimisen. Tullimies Erik Koskelan vaimo kertoi ilman valaa, ett\u00e4 Naulin vaimo oli ollut edellisen\u00e4 rukouspyh\u00e4n\u00e4 penkiss\u00e4 pilarin vieress\u00e4, kun Slachtaren tyt\u00e4r oli tullut ja penkkiin oli tullut ahdasta. Porvari Henrik Tammen vaimo Lisbeta Mattsdotter kertoi ilman valaa, ett\u00e4 h\u00e4n istui naisten takana olevassa penkiss\u00e4 ja kuuli heid\u00e4n sorisevan. Asiaa lyk\u00e4ttiin, kunnes kirkkov\u00e4\u00e4rti tulisi paikalle.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Porvari Henrik Schlachtaren tytt\u00e4ren vaimo Anna Henriksdotterin ja Anders Naulin vaimon Lisbeta Henriksdotterin v\u00e4linen riita kirkonpenkist\u00e4 otettiin pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin uudelleen k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi k\u00e4mnerinoikeudessa. Paikalla oli kirkkov\u00e4\u00e4rti Samuel Alanus, joka kertoi Naulin vaimon ostaneen itselleen paikan kyseisest\u00e4 penkist\u00e4. Slachtaren tytt\u00e4ren \u00e4idin ja \u00e4idin\u00e4idin penkkipaikan h\u00e4n oli luvannut tytt\u00e4relle. Kun \u00e4iti olisi paikalla, tulisi tyt\u00f6n istua t\u00e4m\u00e4n edess\u00e4. H\u00e4n ei saisi kuitenkaan aiheuttaa ahtautta penkkiin. Anna tuotti todistajaksi viel\u00e4 porvari Matts Oravaisen vaimon Margareta Eriksdotterin, jonka valan vaimo Lisbeta halusi j\u00e4\u00e4v\u00e4t\u00e4 siksi, ett\u00e4 Margareta vihasi h\u00e4nt\u00e4, kun Lisbeta oli istunut Margaretan tyt\u00e4rt\u00e4 ylemp\u00e4n\u00e4 kirkonpenkiss\u00e4 palvellessaan porvari Knut Tekkalalla. Margareta kertoi ilman valaa kuulleensa, kuinka Lisbeta sanoi Annalle: \u201dMit\u00e4 h\u00e4n yxi drengin waimo tule istuman minun si\u00e4lleni!\u201d Oikeus vapautti kummankin naisen sakoista, mutta varoitti heit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n vastedes kunnolla.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Porvari Henrik L\u00e4hteenkorvan vaimo Lisbeta Sigfridsdotter valitti syyskuussa 1696 porvari Gabriel Anungin vaimon Sofia J\u00f6ransdotterin aiheuttaneen h\u00e4nelle haittaa kirkonpenkiss\u00e4. L\u00e4hteenkorvan vaimo tuotti todistajaksi porvari Simon Kutan vaimon Gertrud Mattsdotterin, jonka valaa Anungin vaimo ei halunnut hyv\u00e4ksy\u00e4 sanoen Gertrudin ja h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 halunneen ajaa Anungin vaimon pois penkist\u00e4. Gertrud kielsi t\u00e4m\u00e4n ja sanoi, ettei heill\u00e4 ollut koskaan riitaa. Gertrud kertoi ilman valaa, ett\u00e4 kun Anungin vaimo oli tullut kirkkoon 30. elokuuta messuun, oli h\u00e4n tullut penkiss\u00e4 ohi Gertrudin \u00e4idin ja Krydman vaimon, mutta h\u00e4n ei ollut halunnut menn\u00e4 L\u00e4hteenkorvan vaimon ohi, vaan oli sanonut: \u201dSe ja se (piru) minua wiek\u00f6n, ios ej min\u00e4 istu sinun sylijs.\u201d Niinp\u00e4 h\u00e4n oli istunut laudalle L\u00e4hteenkorvan vaimon eteen ja sanonut t\u00e4lle: \u201dSin\u00e4 sikavittu, r\u00e5fferska, tulet minun sian.\u201d&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun saarna oli alkanut, olivat naiset p\u00e4\u00e4sseet istumaan mukavammin, sill\u00e4 L\u00e4hteenkorvan vaimo oli p\u00e4\u00e4st\u00e4nyt Anungin vaimon istumaan yl\u00e4puolelleen penkiss\u00e4. Kun Evankeliumia luettiin alttarilla, oli Anungin vaimo t\u00f6n\u00e4issyt L\u00e4hteenkorvan vaimoa. Seuraavaksi todistamaan tuli kersantti Sigfrid Bengtssonin leski Margareta Mickelsdotter. Anungin vaimo halusi kielt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 valan, sill\u00e4 leski istui pallilla penkin oven edess\u00e4. Lis\u00e4ksi leski olisi hy\u00f6k\u00e4nnyt kadulla Rakkilan lesken kimppuun siksi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli myynyt penkkisijansa Anungin vaimolle. Leski Margareta olisi sanonut, ettei aikonut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 Anungin vaimoa ikin\u00e4 penkkiin. Margareta kielsi t\u00e4m\u00e4n, mutta sanoi kyll\u00e4 keskustelleensa asiasta Rakkilan lesken kanssa. Margareta kertoi ilman valaa, ja kertoi Anungin vaimon sanoneen: \u201dPerkele minun sis\u00e4llen, jos min\u00e4 istun sinua alemba.\u201d Anungin vaimo oli viel\u00e4 jatkanut: \u201dH\u00e5 h\u00e5, sin\u00e4 sikavittu, r\u00e5fferska minun sian tulet.\u201d Anungin vaimo oli istunut L\u00e4hteenkorvan vaimon eteen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kun Evankeliumia sitten luettiin, oli h\u00e4n k\u00e4\u00e4ntynyt ja t\u00f6n\u00e4issyt L\u00e4hteenkorvan vaimoa. T\u00e4m\u00e4n todistaja ei ollut kuullut sanovan mit\u00e4\u00e4n. Porvari Thomas Krydimaan vaimo Brita Mattsdotter vannoi todistajanvalan ja kertoi, ett\u00e4 kun Anungin vaimo oli tullut penkkiin, oli h\u00e4n halunnut istua Britan ja L\u00e4hteenkorvan vaimon v\u00e4liin, mink\u00e4 viimeksi mainittu oli est\u00e4nyt ja pyyt\u00e4nyt Anungin vaimoa istumaan \u00e4itins\u00e4 paikalle. T\u00e4t\u00e4 Anungin vaimo ei ollut halunnut tehd\u00e4. Oliko siin\u00e4 ollut jotakin t\u00f6nimist\u00e4, ei Brita osannut sanoa, sill\u00e4 h\u00e4n oli pit\u00e4nyt muhvia silmill\u00e4\u00e4n, koska ne olivat kipe\u00e4t. Anungin vaimo kielsi t\u00e4m\u00e4n ja lupasi tuoda oikeuteen seuraavaksi torstaiksi omat todistajansa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Gabriel Anungin vaimon Sofia J\u00f6ransdotterin ja Henrik L\u00e4hteenkorvan vaimon Lisbeta Sigfridsdotterin asiassa annettiin tuomio marraskuussa 1696. Anungin vaimon penkkiseteli oli p\u00e4iv\u00e4tty 15.8.1696 ja se antoi oikeuden ensimm\u00e4iseen penkkisijaan. L\u00e4hteenkorvan vaimo oli kuitenkin lunastanut penkkisijansa jo 16.6.1687 ja sen lis\u00e4ksi 12.5.1691 Jakob Eskolan vaimon sijan, joka oli ensimm\u00e4isen\u00e4 kirkon suurella k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ll\u00e4. Koska suomalaisessa seurakunnassa oli tapana, ett\u00e4 vanhemmat vaimot istuivat ennen nuorempia, m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin L\u00e4hteenkorvan vaimon paikaksi ensimm\u00e4inen paikka Krydimaan vaimon vieress\u00e4 ja nuorempana Anungin vaimo sai istua alempana penkiss\u00e4 aiemmin m\u00e4\u00e4r\u00e4tyin ehdoin. Asia l\u00e4hetettiin viel\u00e4 raastupaan sakkojen antamista varten.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00e4hteet: Kansallisarkisto, Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat z:203, 22.7.1696, 485\u2212488; 24.7.1696, 491\u2212492; 5.9.1696, 575\u2212577; 7.11.1696, 687\u2212688.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Koska turkulaiset joutuivat maksamaan penkkisijastaan tuomiokirkossa, ei omasta paikasta haluttu hevin luopua. Pohjolan kirkoissa sukupuolet oli sijoitettu omille puolilleen kirkon keskik\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4. Naisten penkit sijaitsivat alttarille p\u00e4in katsottaessa pohjoisessa vasemmalla ja miesten etel\u00e4ss\u00e4 oikealla. Kun joku yritti istua arvokkaammalle paikalle penkin keskik\u00e4yt\u00e4v\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n, oli riita varma. Samoin syntyi ep\u00e4j\u00e4rjestyst\u00e4 ja suukopua siit\u00e4, ett\u00e4 penkkiin tungettiin toisten &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/09\/04\/penkkiriitoja-turun-tuomiokirkossa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Penkkiriitoja Turun tuomiokirkossa<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[94,36],"class_list":["post-873","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1600-luku","tag-kamnerinoikeus","tag-turun-tuomiokirkko"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/873","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=873"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/873\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":875,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/873\/revisions\/875"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=873"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=873"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=873"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}