Kaupungin muutoin vilkas rakennustoiminta tuki osaltaan ruohokent\u00e4n valmistumista, sill\u00e4 paikalle saatiin ilmaista t\u00e4ytemaata esimerkiksi Yliopiston- ja Kristiinankatujen kulmauksen rakennusty\u00f6maalta. Ruoho kylvettiin kent\u00e4lle loppukev\u00e4\u00e4st\u00e4 1930, mink\u00e4 yhteydess\u00e4 Turun Sanomat <\/em>toi esiin sen, etteiv\u00e4t luonnonolosuhteiden vaikutukset rajoittuneet yksinomaan kent\u00e4n rakennusvaiheeseen. Samalla kun korkealle paikalle sijoitettu kentt\u00e4 kuivui jo varhain kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, sen alttius tuulille saattoi osaltaan vaikeuttaa jalkapallon pelaamista.<\/p>\n\n\n Tuulesta ei kuitenkaan ollut haittaa elokuussa 1930, kun Turun Urheilupuiston yl\u00e4kentt\u00e4, joka oli Suomen kolmas jalkapallolle tarkoitettu ruohokentt\u00e4, otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Sen avausottelua, jossa kohtasivat Turun Palloseura ja \u00c5bo Idrottskamraterna, seurasi noin 800 katsojaa. Vaikka pelaajien kokemukset kent\u00e4n pehmeydest\u00e4 huomioitiin ottelua koskeneessa uutisoinnissa, n\u00e4htiin yl\u00e4kent\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 edistysaskeleena Turun jalkapallolle. Ruohokent\u00e4n uskottiin palvelevan erityisesti nuoria pelaajia, joiden \u201cpallonk\u00e4sittely itsest\u00e4\u00e4n muodostuu pehme\u00e4mm\u00e4ksi ja vaivattomammaksi kuin kovalla kent\u00e4ll\u00e4\u201d. Kun kent\u00e4n laidalle valmistui viel\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin noin 700 hengen katettu katsomo, oli kaupungin jalkapallo saanut t\u00e4ysin uuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Modernin jalkapallon syntysijana pidetty Englanti merkitsi keskeist\u00e4 viittauskohdetta lajista ja sen olosuhteista k\u00e4ydyss\u00e4 keskustelussa. Er\u00e4\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 Hugo Lahtinen totesi urheilurakentamista Suomessa ohjanneessa teoksessaan Urheilukentt\u00e4 ja -v\u00e4lineet<\/em> (1930), ett\u00e4 \u201cEnglannissa rakennetaan usein rinnan kaksi jalkapallokentt\u00e4\u00e4, joita aina vuoroin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, toisen ollessa rauhoitettuna\u201d. Turussa t\u00e4m\u00e4 tuli mahdolliseksi 1930-luvun puolenv\u00e4lin j\u00e4lkeen, kun Kupittaalle valmistui kaksi ruohokentt\u00e4\u00e4. T\u00e4st\u00e4 alueesta muodostui sittemmin turkulaisen jalkapallon keskus, jossa pelattiin my\u00f6s vuoden 1952 olympialaisten otteluita.<\/p>\n\n\n\n Joonas Kananen<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Uusi Aura, 30.8.1927, nro 233, s.5.<\/p>\n\n\n\n Uusi Aura, 26.7.1928, nro 202, s.1.<\/p>\n\n\n\n Rauno Lahtinen & Hannu Laaksonen. K\u00e4vely puistojen Turussa<\/em>. Turkuseura. 2008.<\/p>\n\n\n\n Turunmaa, 5.8.1928, nro 180, s. 3.<\/p>\n\n\n\n Turun Sanomat, 12.5.1930, nro 126, 1.<\/p>\n\n\n\n Turun Sanomat, 28.8.1930, nro 230, s. 4.<\/p>\n\n\n\n Uusi Aura, 28.8.1930, nro 231, s. 4.<\/p>\n\n\n\n Turunmaa, 6.8.1931, nro 177, s. 3.<\/p>\n\n\n\n Hugo Lahtinen. Urheilukentt\u00e4 ja -v\u00e4lineet<\/em>. Urheiluopisto. 1930.<\/p>\n\n\n\n Uusi Aura, 6.4.1937, nro 91, s. 6.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Englantilaiset teollisuusty\u00f6ntekij\u00e4t toivat jalkapallon Turkuun 1800-luvun lopussa, ja aluksi sit\u00e4 pelattiin Kupittaan puistossa. Seuraavina vuosikymmenin\u00e4 lajin kehityst\u00e4 hankaloittivat kuitenkin olosuhdeongelmat, erityisesti asianmukaisen ruohokent\u00e4n puute. Elokuussa 1927 Uusi Aura -lehti totesi yksiselitteisesti, ett\u00e4 ruohokentt\u00e4 oli \u201cjalkapalloilun kehittymisen ehto\u201d kaupungissa. Sama kirjoitus esitteli suunnitelmia, joiden mukaan ruohokentt\u00e4 rakennettaisi Urheilupuistoon, Neitsytpolun puolelle valmistuvalle yl\u00e4kent\u00e4lle. Suunnitelman toteutuminen edellytti mittavia, … Jatka lukemista Urheilupuiston yl\u00e4kentt\u00e4\u00e4 rakentamassa<\/span> ![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Kananen_Urheilupuistonylakenttaa-1024x349.jpg\")