{"id":89,"date":"2025-10-05T10:53:13","date_gmt":"2025-10-05T07:53:13","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=89"},"modified":"2025-10-05T10:58:31","modified_gmt":"2025-10-05T07:58:31","slug":"siirtomaaseikkailujen-romantiikka-ja-realismi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/05\/siirtomaaseikkailujen-romantiikka-ja-realismi\/","title":{"rendered":"Siirtomaaseikkailujen romantiikka ja realismi"},"content":{"rendered":"\n<p>Vuoden 1879 juhannuksena Turun satamaan laskeutui muiden Ruotsin-laivan matkaajien muassa paluumuuttaja kaukaisilta mailta. Kemi\u00f6l\u00e4issyntyinen, Turussa opiskellut ja nuorempana ty\u00f6skennellyt Hjalmar Bj\u00f6rling (1848\u20131885) oli viett\u00e4nyt enimm\u00e4n osan 1870-luvusta Aasiassa, p\u00e4\u00e4asiassa Alankomaiden It\u00e4-Intiassa eli nykyisess\u00e4 Indonesiassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mik\u00e4 vei Bj\u00f6rlingin, keskiluokkaisen papin pojan, kauas it\u00e4\u00e4n? Seikkailunhalu, haaveet rikkauksista, ehk\u00e4 jopa henkil\u00f6kohtaisen maineen tavoittelu. Bj\u00f6rling hankkiutui parikymppisen\u00e4 Bataviaan (nyk. Jakarta) ja asettui sinne pit\u00e4m\u00e4\u00e4n kauppaa ruotsalaisen kollegan kanssa. Joidenkin vuosien j\u00e4lkeen tie vei viel\u00e4 kauemmas, Kiinan rannikolle saksalaisen siirtomaafirman asiamiehen\u00e4.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"964\" height=\"769\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Toivanen_Siirtomaaseikkailujen-romantiikka-ja-realismi.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-90\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Toivanen_Siirtomaaseikkailujen-romantiikka-ja-realismi.jpg 964w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Toivanen_Siirtomaaseikkailujen-romantiikka-ja-realismi-300x239.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Toivanen_Siirtomaaseikkailujen-romantiikka-ja-realismi-768x613.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 964px) 100vw, 964px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Hjalmar Bj\u00f6rlingin kauppaliike sijaitsi Bataviassa t\u00e4ll\u00e4 vanhan liikekeskustan Pasar Pisang -kadulla. Woodbury &amp; Page, ~1865\u201369. Leidenin yliopiston kirjasto, KITLV 3385. <a href=\"http:\/\/hdl.handle.net\/1887.1\/item:790422\">http:\/\/hdl.handle.net\/1887.1\/item:790422<\/a>\u00a0<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>Monivuotinen siirtomaaura huipentui yritykseen perustaa oma tupakkaplantaasi Sumatran saarelle, mutta hanke ei ollut kovinkaan menestyksek\u00e4s. Laajeneva, kovaotteinen ja riist\u00e4v\u00e4 plantaasitalous aiheutti paikallisv\u00e4est\u00f6ss\u00e4 kiivasta vastarintaa, v\u00e4kivaltaistakin. Bj\u00f6rling oli aikeissaan kiistatta historian v\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 puolella, mutta pitk\u00e4\u00e4n h\u00e4n ei Sumatralla kest\u00e4nyt. Kotimaahan h\u00e4n palasi h\u00e4nt\u00e4 koipien v\u00e4liss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Turussa h\u00e4n saattoi kuitenkin ylpeill\u00e4 t\u00e4k\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in harvinaisilla kokemuksillaan. Bj\u00f6rling kirjoitteli puolivakinaisesti sanomalehtiin (mm. <em>\u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em>) siirtomaa-aiheisia tekstej\u00e4 ja jopa novelleja. Malaijasta h\u00e4n toi mukanaan my\u00f6s paikallisen palvelijansa Mayn, jonka kasteesta luterilaiseen uskoon uutisoitiin ymp\u00e4ri maata arvattavaan tapaan eksotisoiden, arvaillen mm. h\u00e4nen sopeutumiskyvyst\u00e4\u00e4n Pohjolan pakkasiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Bj\u00f6rlingin ura siirtomaissa ei ollut menestyksek\u00e4s, eik\u00e4 tuottanut h\u00e4nelle maallista vaurautta sen paremmin kuin kirjallistakaan glooriaa. Sik\u00e4li h\u00e4nt\u00e4 voisi luonnehtia er\u00e4\u00e4nlaiseksi historian sivuhahmoksi. Mielenkiintoisen t\u00e4st\u00e4 hahmosta tekee nykyp\u00e4iv\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta se, mit\u00e4 h\u00e4n kertoo Turun asemasta osana globaaleja siirtomaaverkostoja, vaikkakin syrj\u00e4isen\u00e4 sellaisena. Satama avasi tien kauas maailmalle, hyv\u00e4ss\u00e4 ja pahassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Mikko Toivanen<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteit\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Toivanen, Mikko. (2023). A Nordic Colonial Career Across Borders: Hjalmar Bj\u00f6rling in the Dutch East Indies and China. <em>The Journal of Imperial and Commonwealth History<\/em>, 51(3), 421\u2013441. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1080\/03086534.2023.2205697\">https:\/\/doi.org\/10.1080\/03086534.2023.2205697<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Toivanen, Mikko. (2020). Suomesta Sumatralle: miten Hollannin It\u00e4-Intia ja Britannian siirtokunnat n\u00e4kyiv\u00e4t 1800-luvun loppupuolen suomalaisessa lehdist\u00f6ss\u00e4?. <em>Historiallinen Aikakauskirja<\/em>, 118(4), 540\u2013544. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.54331\/haik.140764\">https:\/\/doi.org\/10.54331\/haik.140764<\/a>\u00a0<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Vuoden 1879 juhannuksena Turun satamaan laskeutui muiden Ruotsin-laivan matkaajien muassa paluumuuttaja kaukaisilta mailta. Kemi\u00f6l\u00e4issyntyinen, Turussa opiskellut ja nuorempana ty\u00f6skennellyt Hjalmar Bj\u00f6rling (1848\u20131885) oli viett\u00e4nyt enimm\u00e4n osan 1870-luvusta Aasiassa, p\u00e4\u00e4asiassa Alankomaiden It\u00e4-Intiassa eli nykyisess\u00e4 Indonesiassa. Mik\u00e4 vei Bj\u00f6rlingin, keskiluokkaisen papin pojan, kauas it\u00e4\u00e4n? Seikkailunhalu, haaveet rikkauksista, ehk\u00e4 jopa henkil\u00f6kohtaisen maineen tavoittelu. Bj\u00f6rling hankkiutui parikymppisen\u00e4 Bataviaan (nyk. &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/05\/siirtomaaseikkailujen-romantiikka-ja-realismi\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Siirtomaaseikkailujen romantiikka ja realismi<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[47,45,46],"class_list":["post-89","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-bjorling-hjalmar","tag-kolonialismi","tag-siirtomaat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=89"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":92,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/89\/revisions\/92"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=89"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=89"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=89"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}