{"id":894,"date":"2026-09-16T09:00:00","date_gmt":"2026-09-16T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=894"},"modified":"2026-09-13T13:11:35","modified_gmt":"2026-09-13T10:11:35","slug":"turun-tuomiokirkon-keskiaikainen-vessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/09\/16\/turun-tuomiokirkon-keskiaikainen-vessa\/","title":{"rendered":"Turun tuomiokirkon keskiaikainen vessa"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Syksyll\u00e4 2025 tutkijat Tanja Ratilainen ja Jussi Kinnunen tekiv\u00e4t Turun tuomiokirkon tornista h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n l\u00f6yd\u00f6n. Noin 25 metrin korkeudesta, tornin yli kaksi metri\u00e4 paksun sein\u00e4rakenteen sis\u00e4lt\u00e4, l\u00f6ytyi tornin alkuper\u00e4iseen rakennusvaiheeseen kuuluva latriini \u2013 eli huussi.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"930\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Savolainen_Turun-tuomiokirkon-keskiakainen-vessa-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-895\" style=\"aspect-ratio:1.1011093054476082;width:219px;height:auto\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Savolainen_Turun-tuomiokirkon-keskiakainen-vessa-1.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Savolainen_Turun-tuomiokirkon-keskiakainen-vessa-1-300x272.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Savolainen_Turun-tuomiokirkon-keskiakainen-vessa-1-768x698.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vessan laserkeilausmalli. Kuvassa n\u00e4kyy alasp\u00e4in viett\u00e4v\u00e4 viem\u00e4rikouru, jonka p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on muinoin sijainnut istuinpenkki. Kuva: Jussi Kinnunen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">L\u00f6yt\u00f6 oli h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 Turun tuomiokirkkoa pidet\u00e4\u00e4n melko l\u00e4pikotaisesti tutkittuna rakennuksena. Turun tuomiokirkon 1920-luvun tutkimuksia johtanut Juhani Rinne oli kyll\u00e4 k\u00e4ynyt tilassa, mutta piti sit\u00e4 pintapuolisten tutkimuksiensa perusteella ampuma-aukkona.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun tuomiokirkon tornin vessa kuului tornin ensimm\u00e4iseen, 1300-luvun lopun tai 1400-luvun alun rakennusvaiheeseen. Se oli ylellinen ja tasokas aikakautensa vessaksi ja rakennusteknisesti korkeatasoinen. Sein\u00e4rakenteen sis\u00e4ll\u00e4 sijainneesta huussista johti sein\u00e4nsis\u00e4inen, noin viiden metrin viem\u00e4rikuilu tornin sein\u00e4ss\u00e4 sijainneella heittoaukolle. Siit\u00e4 ulosteet tippuivat alas kirkkomaalle, todenn\u00e4k\u00f6isesti sit\u00e4 varten rakennettuun laariin.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vessan ohella tornin samaisesta kerroksesta l\u00f6ytyi my\u00f6s takka \u2013 sek\u00e4 kuusi l\u00e4nteen, etel\u00e4\u00e4n ja pohjoiseen avautunutta maisemaikkunaa. Kokonaisuus on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4 sijaitakseen kirkontornissa. T\u00e4m\u00e4nhetkisten tulkintojen mukaan kysymys voisi olla esimerkiksi tuomiokapitulin edustustilasta tai pyhiinvaeltajien majoittamiseen k\u00e4ytetyst\u00e4 tilasta.&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"650\" height=\"476\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Savolainen_Turun-tuomiokirkon-keskiaikainen-vessa-2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-896\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Savolainen_Turun-tuomiokirkon-keskiaikainen-vessa-2.jpg 650w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Savolainen_Turun-tuomiokirkon-keskiaikainen-vessa-2-300x220.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 650px) 100vw, 650px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Vessan sijainnin osoittava otos Turun tuomiokirkon laserkeilausmallista. Vessa ja viem\u00e4rikuilu n\u00e4kyv\u00e4t vasemmalla tornin sein\u00e4rakenteen sis\u00e4ll\u00e4. Kuva: Jussi Kinnunen.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vessa on ollut k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti 1490-luvulle asti. Silloin tornin ja viem\u00e4rin heittoaukon eteen rakennettiin Tarkk\u2019ampujainkappeli, ja k\u00e4yt\u00f6n on t\u00e4ytynyt p\u00e4\u00e4tty\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00f6in. T\u00e4m\u00e4 k\u00e4yt\u00f6n p\u00e4\u00e4ttymisen ajoittava tieto on merkityksellinen, kun ajatellaan vessal\u00f6yd\u00f6n ehk\u00e4 kiinnostavinta ulottuvuutta: viem\u00e4rikuiluin j\u00e4tett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Arkeologi Tanja Ratilaisen vet\u00e4miss\u00e4 kaivauksissa huussin istuintason alta l\u00e4hteneen viem\u00e4rikuiluin sis\u00e4lt\u00f6 tutkittiin osittain. Sen pinnalla oli rotanpesi\u00e4 ja 1500- ja 1600-lukujen kirjariekaleita, ilmeisesti rottien tuomina. Niiden alta alkoi paljastua itse k\u00e4yt\u00f6n aikaista ainesta \u2013 eli sit\u00e4 itse\u00e4\u00e4n \u2013 sek\u00e4 esimerkiksi pyyhint\u00e4tikkuja eli keskiaikaista vessapaperia. L\u00f6ytyip\u00e4 j\u00e4tteen seasta my\u00f6s ravun sakset.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 keskiaikaiset p\u00f6k\u00e4leet ovat DNA- ja proteiinianalyyseiss\u00e4, ja niist\u00e4 etsit\u00e4\u00e4n my\u00f6s loisia. Tarkemmilla analyyseill\u00e4 saadaan ehk\u00e4 viitteit\u00e4 siit\u00e4, ketk\u00e4 t\u00e4t\u00e4 keskiaikaista luksusvessaa muinoin k\u00e4yttiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Panu Savolainen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Ratilainen, Tanja: &#8221;Ampuma-aukoista asuintiloiksi \u2013 Tornissa tehnyt kaivaukset toivat paljon uutta tietoa tuomiokirkosta&#8221;,<br><em>Uponnut katedraali. Turun tuomiokirkon tutkimushankkeen 2024\u20132028 blogi<\/em> 11.1.2026, https:\/\/blogs.aalto.fi\/uponnut\/2026\/01\/11\/ampuma-aukoista-asuintiloiksi-tornissa-tehnyt-kaivaukset-toivat-paljon-uutta-tietoa-tuomiokirkosta\/<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Syksyll\u00e4 2025 tutkijat Tanja Ratilainen ja Jussi Kinnunen tekiv\u00e4t Turun tuomiokirkon tornista h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n l\u00f6yd\u00f6n. Noin 25 metrin korkeudesta, tornin yli kaksi metri\u00e4 paksun sein\u00e4rakenteen sis\u00e4lt\u00e4, l\u00f6ytyi tornin alkuper\u00e4iseen rakennusvaiheeseen kuuluva latriini \u2013 eli huussi.&nbsp; L\u00f6yt\u00f6 oli h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 Turun tuomiokirkkoa pidet\u00e4\u00e4n melko l\u00e4pikotaisesti tutkittuna rakennuksena. Turun tuomiokirkon 1920-luvun tutkimuksia johtanut Juhani Rinne oli kyll\u00e4 k\u00e4ynyt &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/09\/16\/turun-tuomiokirkon-keskiaikainen-vessa\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Turun tuomiokirkon keskiaikainen vessa<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5,33],"tags":[36,344],"class_list":["post-894","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1300-luku","category-1400-luku","tag-turun-tuomiokirkko","tag-vessat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/894","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=894"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/894\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":897,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/894\/revisions\/897"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=894"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=894"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=894"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}