{"id":898,"date":"2026-09-18T09:00:00","date_gmt":"2026-09-18T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=898"},"modified":"2026-09-13T13:17:53","modified_gmt":"2026-09-13T10:17:53","slug":"tuonelan-tyohuone-lapsia-varten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/09\/18\/tuonelan-tyohuone-lapsia-varten\/","title":{"rendered":"Tuonelan ty\u00f6huone lapsia varten"},"content":{"rendered":"\n

\u201dTuonelan ty\u00f6huoneen uudisrakennus wihittiin tarkoitukseensa eilen k:lo 1 i pp. lukuisien, laitoksen ihmisyst\u00e4w\u00e4llist\u00e4 tarkoitusta harrastawien henkil\u00f6iden sek\u00e4 niitten lasten, w\u00e4h\u00e4n toista sataa, poikia ja tytt\u00f6j\u00e4, l\u00e4sn\u00e4ollessa, jotka laitoksessa saawat ty\u00f6t\u00e4 ja hoitoa\u201d, kerrottiin Sanomia Turusta <\/em>-lehdess\u00e4 jouluaattona 1883. Ty\u00f6huone perustettiin kaupungin lapsia varten hyv\u00e4ntekev\u00e4isyystarkoituksessa. Nimens\u00e4 ty\u00f6huone sai siit\u00e4, ett\u00e4 se toimi kaupungin mailla Aninkaistentullin ulkopuolella sijainneessa Tuonelan huvilassa, jota piti tosin laajentaa ty\u00f6huoneen tarpeisiin. Uutisessa mainittu vihkimistilaisuus oli my\u00f6s joulujuhla ty\u00f6huoneeseen otetuilla lapsille.<\/p>\n\n\n

\n
\"Kajanderin
Tuonelan ty\u00f6huoneesta ei ole s\u00e4ilynyt valokuvia, mutta kaupungissa toimineen Kajanderin ty\u00f6tuvan lapset k\u00e4sit\u00f6ineen havainnollistavat, millaista ty\u00f6t\u00e4 lapset tekiv\u00e4t ty\u00f6huoneissa. Valokuva on p\u00e4iv\u00e4tty 30.11.1932. Kuva: Turun Sanomat, Turun kaupunginmuseo.\u00a0\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Ty\u00f6huoneelle oli ilmeisesti suuri tarve, sill\u00e4 jo elokuussa 1883 ty\u00f6huoneessa ty\u00f6skenteli 73 lasta, joista 52 oli poikia ja 21 tytt\u00f6j\u00e4. Sanomalehdiss\u00e4 ei kerrota lasten taustoista, mutta ty\u00f6huone oli tarkoitettu k\u00f6yhille lapsille, ja vuonna 1883 ty\u00f6huoneessa olevat lapset olivat 8\u201212-vuotiaita. Ty\u00f6n tekeminen ruokaa ja hoivaa vastaan oli 1800-luvun loppupuolella tyypillinen tapa huolehtia apua tarvitsevien lapsiperheiden elatuksesta. Ty\u00f6n tarjoaminen oli my\u00f6s keino ehk\u00e4ist\u00e4 haitallisena pidetty\u00e4 kerj\u00e4\u00e4mist\u00e4. Ty\u00f6huone oli toiminnassa vuoteen 1939 asti.<\/p>\n\n\n\n

Lasten piti saapua ty\u00f6huoneelle puhtaina ja kammattuina joka aamu kello kahdeksalta, jolloin p\u00e4iv\u00e4 alkoi yhteisell\u00e4 rukouksella ennen kuin ty\u00f6t aloitettiin. Kello yhdeks\u00e4lt\u00e4 nautittiin aamiainen, joka ainakin elokuussa 1883 sis\u00e4lsi perunoita, silakoita, leip\u00e4\u00e4 ja sahtia. Kello yhdelt\u00e4toista lapset saivat puolen tunnin ajan pit\u00e4\u00e4 taukoa ja leikki\u00e4 pihalla. T\u00e4m\u00e4 kertoo laitoksen olleen moderni, sill\u00e4 tuota varhaisemmissa turkulaisissa lasten ty\u00f6laitoksissa ei ollut varattu aikaa peleihin ja leikkeihin. P\u00e4iv\u00e4lliseksi kello yhdelt\u00e4 lapset saivat herneruokaa, luusoppaa, puuroa ja velli\u00e4. P\u00e4iv\u00e4t olivat pitki\u00e4, sill\u00e4 perunoista, silakoista ja sahdista koostuva illallinen sy\u00f6tiin kello seitsem\u00e4lt\u00e4 illalla. Iltarukouksen j\u00e4lkeen lapset saivat l\u00e4hte\u00e4 koteihinsa y\u00f6ksi. Pime\u00e4\u00e4n vuodenaikaan ty\u00f6skenneltiin vain p\u00e4iv\u00e4nvalon aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Lasten ty\u00f6huoneessa suorittamat askareet olivat monipuolisia ja yleishy\u00f6dyllisi\u00e4, ja ty\u00f6ntekoa varten oli varattu kaksi valoisaa ty\u00f6salia. Pojille opetettiin puut\u00f6it\u00e4 ja niinen sidontaa, ja tytt\u00f6j\u00e4 opetettiin ompelemaan, tikkaamaan ja virkkaamaan. \u201dSuwen kuluessa on lapsille my\u00f6s annettu neuwoa puutarhanhoidossa\u201d, kerrotaan Sanomia Turusta <\/em>-lehdess\u00e4 elokuussa 1883. Lis\u00e4ksi lasten tuli k\u00e4yd\u00e4 kansakoulussa, mik\u00e4 kertoo my\u00f6s ty\u00f6n ja koulutuksen kasvatuksellisista tavoitteista. <\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 miksi paikkaa, jossa ty\u00f6huone sijaitsi, kutsuttiin Tuonelaksi? Selityksen tarjoaa Sanomia Turusta <\/em>-lehti. Maaliskuussa 1886 alueella kaivettiin perustuksia uusia rakennuksia varten, ja kaivausten yhteydess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4t l\u00f6ysiv\u00e4t ihmisen luurangon. \u201dT\u00e4m\u00e4 seikka todistanee muutamain wanhojen ihmisten kertomukset, ett\u00e4 paikalla muinoin on ollut hautausmaa. Kentiesi tarkoittaa my\u00f6skin nimi Tuonela (kuolleiden koti) t\u00e4t\u00e4 wiimemainittua asiata\u201d, lehdess\u00e4 pohditaan. <\/p>\n\n\n\n

Noora Viljamaa<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Sanomia Turusta <\/em>2.8.1883, nro 117; 24.12.1883, nro 199; 27.3.1886, nro 71.<\/p>\n\n\n\n

Turun lehti <\/em>18.12.1884, nro 148.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Tidning <\/em>24.10.1883, nro 289.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dTuonelan ty\u00f6huoneen uudisrakennus wihittiin tarkoitukseensa eilen k:lo 1 i pp. lukuisien, laitoksen ihmisyst\u00e4w\u00e4llist\u00e4 tarkoitusta harrastawien henkil\u00f6iden sek\u00e4 niitten lasten, w\u00e4h\u00e4n toista sataa, poikia ja tytt\u00f6j\u00e4, l\u00e4sn\u00e4ollessa, jotka laitoksessa saawat ty\u00f6t\u00e4 ja hoitoa\u201d, kerrottiin Sanomia Turusta -lehdess\u00e4 jouluaattona 1883. Ty\u00f6huone perustettiin kaupungin lapsia varten hyv\u00e4ntekev\u00e4isyystarkoituksessa. Nimens\u00e4 ty\u00f6huone sai siit\u00e4, ett\u00e4 se toimi kaupungin mailla Aninkaistentullin ulkopuolella … Jatka lukemista Tuonelan ty\u00f6huone lapsia varten<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[143,274,433,432],"class_list":["post-898","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-hyvantekevaisyys","tag-lapset","tag-lastenhoito","tag-tyotoiminta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/898","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=898"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/898\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":900,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/898\/revisions\/900"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=898"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=898"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=898"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}