![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Tuomiokirkon-musta-kirja-1024x419.jpg\")
Teksti on latinankielinen, ja se on sittemmin julkaistu Diplomatarium Fennicumissa <\/em>seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n ”Gregorius episcopus, seruus seruorum Dej, venerabilj fratri episcopo Lincopensi et dilectis filiis abbatj de Gutlandia, Cisterciensis ordinis, et preposito de Visby, Lincopensis dyocesis, salutem et apostolicam benediccionem. Venerabilis frater noster Finlandensis episcopus nobis exposuit, quod in primitiua christianitatis plantacione in partibus illis cathedralis ecclesia sua fuit in loco minus ydoneo constituta; vnde petebat, vt [cum] nunc plura loca, crescente in eisdem partibus per Dei graciam fide katholica, magis ad hoc commoda esse noscantur, transferri episcopalem sedem ad locum competenciorem in sua dyocesi mandaremus. Quocirca discrecionj vestre per apostolica scripta mandamus, quatenus, inquisita super hoc diligencius veritate, si rem inueneritis ita esse, cum consilio eiusdem episcopi et clericorum suorum transferatis auctoritate nostra sedem eandem ad locum in eadem diocesi magis aptum. Quod si non omnes hiis exequendis potueritis interesse, tu, frater episcope, cum eorum altero ea nichilominus exequaris. Datum Perusij x kalendas Februarij pontificatus nostri anno secundo.”<\/p>\n\n\n\n Kirjeen suomennos on julkaistu Suomen historian dokumentteja<\/em> -teoksessa vuonna 1968 Paavo Nummisen k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4n\u00e4:<\/p>\n\n\n\n ”Gregorius piispa, Jumalan palvelijoiden palvelija, esitt\u00e4\u00e4 kunnianarvoiselle veljelle Link\u00f6pingin piispalle, rakkaille pojillensa Gotlannin apotille cistercil\u00e4isj\u00e4rjest\u00f6st\u00e4 ja Visbyn tuomiorovastille [oik. rovastille], Link\u00f6pingin hiippakuntaa, tervehdyksen ja apostolisen siunauksen. Kunnianarvoinen veljenne [oik. veljemme] Suomen piispa on esitt\u00e4nyt meille, ett\u00e4 alkavassa kristillisyyden istutuksessa niill\u00e4 seuduilla, miss\u00e4 h\u00e4nen tuomiokirkkonsa on ollut, se on sijainnut v\u00e4hemm\u00e4n sopivalla paikalla; siksi h\u00e4n on pyyt\u00e4nyt, ett\u00e4 kun nyt, katolisen uskon niill\u00e4 seuduilla Jumalan armosta kasvaessa, on tiedossa useita t\u00e4h\u00e4n soveliaita paikkoja, m\u00e4\u00e4r\u00e4isimme piispanistuimen siirrett\u00e4v\u00e4ksi edullisemmalle paikalle h\u00e4nen hiippakunnassaan. Sen vuoksi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mme Teid\u00e4n j\u00e4rkevyydellenne apostolisten kirjoitusten kautta, ett\u00e4 tutkittuanne tarkoin tosiasioita t\u00e4ss\u00e4 suhteessa, jos havaitsette hyv\u00e4ksi, yhdess\u00e4 saman piispan ja h\u00e4nen pappiensa neuvoston kanssa siirr\u00e4tte meid\u00e4n valtuudellamme samaisen istuimen samassa hiippakunnassa sopivammalle paikalle. Mutta jos ette kaikki voi ottaa osaa t\u00e4m\u00e4n toimeenpanemiseen, niin sin\u00e4, veli piispa, pane se siit\u00e4 huolimatta t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n toisen heist\u00e4 kanssa. Annettu Perugiassa tammikuun 23. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paaviutemme toisena vuonna.”<\/p>\n\n\n\n Kirjeess\u00e4 mainitaan paikkakuntia, Perugian ohella Gotlanti, Link\u00f6ping ja Visby. Tekstiss\u00e4 viitataan my\u00f6s Suomen piispaan (”Finlandensis episcopus”), mutta ei tarkkaan kerrota, miss\u00e4 piispanistuin on sijainnut, eik\u00e4 mainita piispan nime\u00e4. Kirje kehottaa Link\u00f6pingin piispaa ryhtym\u00e4\u00e4n toimenpiteisiin, jotta piispanistuin saataisiin siirretty\u00e4 ”sopivammalle paikalle”. Kirjeen mukaan hiippakunnan alueella oli ”useita t\u00e4h\u00e4n soveliaita paikkoja”, mik\u00e4 kirjeess\u00e4 tukee toteamusta siit\u00e4, ett\u00e4 katolinen usko olisi alueella vahvistunut. Kirje on kaikesta p\u00e4\u00e4tellen alku pidemm\u00e4lle prosessille, eik\u00e4 sen perusteella voi vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 tapahtumat olisivat v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti edenneet. <\/p>\n\n\n\n Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa paavin bulla on otsikoitu, ja otsikon kirjoittaja on tulkinnut kirjeen liittyv\u00e4n kirkon siirtoon a R\u00e6ntham\u00e6kj vsque huc<\/em>, ”R\u00e4nt\u00e4m\u00e4elt\u00e4 t\u00e4nne”. Kirjeen tulkintaperinne ulottuu siis syv\u00e4lle historiaan, mutta olennaista on, ettei kirje itsess\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 paikannimi\u00e4. Viittaus R\u00e4nt\u00e4m\u00e4keen, ja siis Koroisiin, on tullut vasta my\u00f6hemmin. Sittemmin paavin bullan on pikemmin tulkittu merkinneen kirkollisen keskuksen siirt\u00e4mist\u00e4 Nousiaisista Koroisiin, vaikka siis n\u00e4it\u00e4k\u00e4\u00e4n nimi\u00e4 ei kirjeess\u00e4 mainita \u2013 eik\u00e4 voitaisikaan mainita, koska bullan kirjoittamisen tarkoitus oli vasta k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 soveliaan paikan etsiminen.<\/p>\n\n\n\n Paavin bullan tulkintaperinne on pitk\u00e4, ja kirjeen sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 on usein ylitulkittu. Otsikointikin on saattanut muuttua osaksi paavillista viesti\u00e4. Kun kirjeen kirjoittamisesta oli kulunut 700 vuotta, Julius Finnberg (1877\u20131955), turkulaisen historiakulttuurin voimahahmo, kirjoitti Uudelle Suomelle<\/em> laajan artikkelin otsikolla ”700 vuotta sitten, tammikuun 23:na 1229, allekirjoitettiin Turun tuomiokirkon perustamiskirja”. Jo otsikko kertoo v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksest\u00e4, sill\u00e4 bulla ei ole perustamiskirja. Finnberg toteaa muun muassa, ett\u00e4 siirt\u00e4minen ”on bullan sanojen mukaan tapahtuva ’a Raenthamaekij vsque huc’, s.o. ’R\u00e4nt\u00e4m\u00e4elt\u00e4 t\u00e4nne’, s.o. Auran Turkuun”. R\u00e4nt\u00e4m\u00e4ki-sana ei kuitenkaan esiinny bullan tekstiss\u00e4, toisin kuin Finnberg esitt\u00e4\u00e4, vaan se on my\u00f6hemmin kopiokirjaan lis\u00e4tty otsikko. Sit\u00e4 ei voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 todisteena piispanistuimen siirrosta. Sen sijaan se kertoo siit\u00e4, miten bullaa my\u00f6hempin\u00e4 vuosisatoina tulkittiin.<\/p>\n\n\n\n Hannu Salmi<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Diplomatarium Fennicum, https:\/\/df.narc.fi\/document\/72<\/p>\n\n\n\n Finlands medeltidsurkunder. <\/em>Samlade och i tryck utgifna af Finlands Statsarkiv genom Reinh. Hausen. Band I. Helsingfors: Finlands Statsarkiv 1910, 26\u201327.<\/p>\n\n\n\n Finnberg, Julius: ”700 vuotta sitten, tammikuun 23:na 1229, allekirjoitettiin Turun tuomiokirkon perustamiskirja”, Uusi Suomi <\/em>20.1.1929.<\/p>\n\n\n\n Suomen historian dokumentteja 1. <\/em>Toim. Mikko Juva, Vilho Niitemaa ja P\u00e4ivi\u00f6 Tommila. Helsinki: Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava 1968, 91\u201392.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Suomen historian keskeinen ja kiistelty dokumentti on paavi Gregorius IX:n kirje, joka on p\u00e4iv\u00e4tty Perugiassa 23. tammikuuta ”h\u00e4nen paaviutensa toisena vuonna” eli vuonna 1229. Kirjett\u00e4 ei ole s\u00e4ilynyt alkuper\u00e4isen\u00e4, mutta siit\u00e4 on kopio Turun tuomiokirkon Mustassa kirjassa, jonne se on kirjattu 1400-luvulla. Aikanaan kyse ei ollut yksitt\u00e4isest\u00e4 kirjeest\u00e4, vaan se oli osa laajempaa paavillisten asiakirjojen … Jatka lukemista Paavin bulla 23.1.1229<\/span>