![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Biskop_Hemmings_sigill-689x1024.jpg\")
My\u00f6s Hemmingin kuvat loistavat poissaolollaan. Ainoat todenn\u00e4k\u00f6isesti h\u00e4nt\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4t kuvat ovat h\u00e4nen piispallisessa sinetiss\u00e4\u00e4n sek\u00e4 Urjalan kirkon alttarikaapin paneelimaalauksessa. My\u00f6s Turun tuomiokirkossa on melko varmasti ollut pysyv\u00e4sti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yksi kuva Hemmingist\u00e4, esimerkiksi kaiverruksena tai reliefin\u00e4 h\u00e4nen hautansa kannessa, mutta sellaista ei ole s\u00e4ilynyt.<\/p>\n\n\n\n
Translaatiojuhlan suunnitelmassa kuvaillaan, millaisia kuvia Hemmingist\u00e4 piti valmistaa juhlaa varten. Kaupungille teetett\u00e4isiin satoja pienempi\u00e4 painokuvia, mutta my\u00f6s kirkossa kuvia olisi useita, kaikissa ovissa ja pylv\u00e4iss\u00e4 sek\u00e4 pylv\u00e4iden v\u00e4liin ripustettuna. Suurin, maalattu kuva piti tehd\u00e4 kaksipuolisena, jotta se n\u00e4kyisi joka suunnasta. My\u00f6s Hemmingin reliikeille tehdyss\u00e4 uudessa, kultav\u00e4rill\u00e4 maalatussa reliikkiarkussa tulisi olla jokaisella sivustalla Hemmingin kuva reliefin\u00e4 tai maalattuna. Kun arkkua kannettaisiin juhlakulkueessa, sen yl\u00e4puolella kannettaisiin kevytt\u00e4 baldakiinia (er\u00e4\u00e4nlaista katosta), jossa olisi my\u00f6s suuria, v\u00e4rikk\u00e4it\u00e4 Hemmingin kuvia. Kuvia on varmasti s\u00e4ilytetty kirkossa juhlan j\u00e4lkeenkin, mutta n\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti yht\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole s\u00e4ilynyt t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n asti.<\/p>\n\n\n\n
Milt\u00e4 Hemming olisi kuvassa n\u00e4ytt\u00e4nyt? Koska h\u00e4n ei kuollut marttyyrin\u00e4, h\u00e4nen kuvaansa ei kuulunut k\u00e4rsimykseen viittaavaa esinett\u00e4 eik\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n jalkojen alla makaavaa vihamiest\u00e4 kuten Pyh\u00e4ll\u00e4 Henrikill\u00e4. Hemming on varmasti kuvattu samaan tapaan kuin sinettikuvassa ja Urjalan maalauksessa: tavallisissa piispan varusteissa hiippoineen ja sauvoineen, pyhimyskeh\u00e4 p\u00e4\u00e4n takana komeillen. Ehk\u00e4 k\u00e4dess\u00e4 on ollut kirja oppineisuuden merkkin\u00e4 ja kenties jokin Turun hiippakuntaan viittaava symboli. Juhlaan teetett\u00e4viss\u00e4 kuvissa piti n\u00e4ky\u00e4 piispan itsens\u00e4 lis\u00e4ksi my\u00f6s h\u00e4nen vaakunansa, mutta sen ulkomuoto on my\u00f6s nykyisin tuntematon.<\/p>\n\n\n\n
Sofia Lahti<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Diplomatarium Fennicum<\/em> 5715, 5716 (https:\/\/df.narc.fi\/document\/5715, \/5716).<\/p>\n\n\n\n Sari Katajala-Peltomaa, Anna-Stina H\u00e4gglund, Sofia Lahti ja Marika R\u00e4s\u00e4nen:\u00a0Pyhimys naapurissa \u2013 Kuinka uskoa elettiin ja koettiin keskiajan Suomessa<\/em>. Helsinki: Gaudeamus 2026.<\/p>\n\n\n\n Sofia Lahti: Poissaoleva pannisellus. Kuvakalske<\/em>-blogi 2023 (https:\/\/blogs.helsinki.fi\/kuvakalske\/2023\/12\/19\/poissaoleva-pannisellus\/).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" 1500-luvulle tultaessa Turun piispa Hemmingin (n. 1290\u20131366) pyhimysmaine oli kasvanut Turun hiippakunnassa ja Uppsalan arkkihiippakunnassa siihen mittaan, ett\u00e4 h\u00e4neen liittyvi\u00e4 ihmeit\u00e4 oli koottu riitt\u00e4v\u00e4sti ja kanonisatioprosessi saattoi alkaa. Translaatiojuhlassa kes\u00e4ll\u00e4 1514 Hemmingin ihmeit\u00e4 luettiin Turussa \u00e4\u00e4neen juhlav\u00e4elle. Ei ole tiedossa, oliko ihmekokoelmasta vain k\u00e4sikirjoitusversioita vai oliko siit\u00e4 jo kenties tehty kirjapainokopioita. Yht\u00e4k\u00e4\u00e4n kappaletta ihmekokoelmasta ei … Jatka lukemista Kuvat Autuaan Hemmingin reliikkijuhlassa 1514, osa 2: Kirkko t\u00e4ynn\u00e4 kuvia<\/span>