{"id":938,"date":"2026-10-02T09:00:00","date_gmt":"2026-10-02T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=938"},"modified":"2026-09-27T19:53:31","modified_gmt":"2026-09-27T16:53:31","slug":"rosa-clay-esiintyi-yleisolle-lahetyshuoneella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/02\/rosa-clay-esiintyi-yleisolle-lahetyshuoneella\/","title":{"rendered":"Rosa Clay esiintyi yleis\u00f6lle l\u00e4hetyshuoneella"},"content":{"rendered":"\n

Sanomia Turusta <\/em>uutisoi alkukes\u00e4st\u00e4 1888 kaukaisista matkustajista, jotka olivat saapuneet Turkuun l\u00e4hetysalalta Owambosta, nykyisen Pohjois-Namibian ja Etel\u00e4-Angolan alueelta. N\u00e4m\u00e4 matkustajat olivat l\u00e4hetyssaarnaaja Kaarle August Weikkolin perheineen sek\u00e4 tekstiss\u00e4 erikseen mainittu, Afrikassa syntynyt ja siell\u00e4 kastettu tytt\u00f6, joka esiintyi pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Turussa l\u00e4hetysrukouksessa l\u00e4hetyshuoneessa. T\u00e4m\u00e4 tytt\u00f6 oli Ida ja Kaarle Weikkolinin kasvattityt\u00e4r Rosa Clay, joka j\u00e4i Suomeen asumaan seuraaviksi 16 vuodeksi ja oli tiett\u00e4v\u00e4sti ensimm\u00e4inen afrikkalaistaustainen henkil\u00f6, joka sai Suomen (suuriruhtinaskunnan) kansalaisuuden vuonna 1899.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Rosa Clay k\u00e4yntikorttikuvassa vuonna 1889. Charles Riis & C:o. Historian kuvakokoelma, Museovirasto.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Rosa Clay oli syntynyt Omarurussa elokuussa 1875 ja oli Suomeen tullessaan hieman alle 13-vuotias. H\u00e4nen vanhempansa olivat brittil\u00e4inen kauppias Charles John Clay ja omarurulainen damara-kansaan kuulunut nainen, jonka nimest\u00e4 ei ole mainintaa kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4. Rosan is\u00e4 antoi tytt\u00e4rens\u00e4 Ida ja Kaarle Weikkolinin hoitoon tyt\u00f6n ollessa 4-vuotias. Weikkolinien palatessa Suomeen 5-vuotiaan Johannes-poikansa kanssa vuonna 1888 otettiin Rosa mukaan ilmeisesti t\u00e4m\u00e4n biologisen is\u00e4n pyynn\u00f6st\u00e4, jotta Rosa voisi saada koulutuksen Suomessa ja mahdollisesti palata aikuisena opettajaksi Lounais-Afrikkaan. Rosa itse muisteli my\u00f6hemmin ihastuneensa uuteen kotimaahansa heti, kun Turun saaristo tuli n\u00e4kyviin laivalta katsottuna.<\/p>\n\n\n\n

Turun l\u00e4hetyshuoneessa Clay esitti ensi kertaa urkuharmonin s\u00e4estyksell\u00e4 hengellisi\u00e4 lauluja, joiden sanat Kaarle Weikkolin tulkitsi suomeksi kuuntelemaan saapuneelle yleis\u00f6lle. Vuosikymmeni\u00e4 my\u00f6hemmin amerikansuomalaisen Arvo Lindewallin Claysta kirjoittamassa el\u00e4m\u00e4kertateoksessa Rosalia <\/em>(1942) Clay kuvaili Turun tapahtumia ja n\u00e4it\u00e4 seuranneita esityksi\u00e4 muualla Suomessa \u201dilveilyn\u00e4 h\u00e4nen kustannuksellaan\u201d. Tilaisuudet olivat houkutelleet paljon yleis\u00f6\u00e4, joka oli utelias n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ja kuulemaan afrikkalaistyt\u00f6n esitt\u00e4v\u00e4n rukouksia ja lauluja paikallisilla kielill\u00e4. Owambon alueella puhutun ndongan kielen lis\u00e4ksi n\u00e4ihin kuului Claylle vieraampi \u201dmaiskutuskieli\u201d eli namojen ja damarojen puhuma khoekhoe, jota h\u00e4n itse piti rumana ja jolla esiintymisen h\u00e4n koki n\u00f6yryytt\u00e4v\u00e4n\u00e4. Clayn oli kuitenkin seurattava kasvatti-is\u00e4\u00e4ns\u00e4 l\u00e4hetyskokouksissa ymp\u00e4ri Suomea my\u00f6s kahtena seuraavana joulunaikana ja kes\u00e4n\u00e4. Kokouksissa h\u00e4n muun muassa myi kirjoja ja valokuviaan.<\/p>\n\n\n\n

Kaarle Weikkolinin viimeinen Owambon jakso p\u00e4\u00e4ttyi h\u00e4nen kuolemaansa vuonna 1891, kun kuumetauti vei h\u00e4nest\u00e4 voiton. Suomeen j\u00e4\u00e4nyt Rosa Clay kasvoi aikuiseksi ensin Kaarlen vanhempien ja my\u00f6hemmin yksinhuoltajaksi j\u00e4\u00e4neen Ida Weikkolinin huomassa. Clay valmistui kansakoulunopettajaksi Sortavalan seminaarista ja toimi opettajana joitakin vuosia ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin kes\u00e4kuussa 1904. Muuttop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vaikuttivat ilmeisesti osaltaan kokemukset rasistisesta h\u00e4irinn\u00e4st\u00e4 Kuopiossa, Helsingiss\u00e4 ja Tampereella. Rosa Clay, my\u00f6hemmin Lemberg, vietti loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 Yhdysvalloissa.<\/p>\n\n\n\n

Raita Merivirta<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kaukaisia matkustajia. Sanomia Turusta <\/em>6.6.1888. https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/413311?page=2<\/p>\n\n\n\n

Lindewall, Arvo. Rosalia. <\/em>Yonkers, NY: Kansallinen kustannuskomitea, 1942.<\/p>\n\n\n\n

Merivirta, Raita: \u2018Bitter Memories of a Racialised Childhood: The Experiences of Rosa Clay, the First Finn of African Descent, in Finland in the Late Nineteenth Century.\u2019 Immigrants & Minorities<\/em>, 1-30. Published online 30 July 2026. https:\/\/doi.org\/10.1080\/02619288.2026.2706806<\/p>\n\n\n\n

Merivirta, Raita: \u2018The multi-ethnic family connections of Rosa Clay, the first Finn of African descent, in late nineteenth-century South West Africa.\u2019 Immigrants & Minorities<\/em> 44(2), 2026, 270\u2013298. Published online 15 Dec 2025. https:\/\/doi.org\/10.1080\/02619288.2025.2596163<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanomia Turusta uutisoi alkukes\u00e4st\u00e4 1888 kaukaisista matkustajista, jotka olivat saapuneet Turkuun l\u00e4hetysalalta Owambosta, nykyisen Pohjois-Namibian ja Etel\u00e4-Angolan alueelta. N\u00e4m\u00e4 matkustajat olivat l\u00e4hetyssaarnaaja Kaarle August Weikkolin perheineen sek\u00e4 tekstiss\u00e4 erikseen mainittu, Afrikassa syntynyt ja siell\u00e4 kastettu tytt\u00f6, joka esiintyi pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 my\u00f6hemmin Turussa l\u00e4hetysrukouksessa l\u00e4hetyshuoneessa. T\u00e4m\u00e4 tytt\u00f6 oli Ida ja Kaarle Weikkolinin kasvattityt\u00e4r Rosa Clay, joka … Jatka lukemista Rosa Clay esiintyi yleis\u00f6lle l\u00e4hetyshuoneella<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[446,445,443,444],"class_list":["post-938","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-clay-rosa","tag-kasvattilapset","tag-lahetystyo","tag-owambo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/938","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=938"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/938\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":940,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/938\/revisions\/940"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=938"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=938"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=938"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}