![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/09\/Toropainen_Turun-saaristoa-valvomassa-709x1024.jpg\")
Saaristoa k\u00e4ytettiin my\u00f6s suoja-alueena. Karl Karlsson Gyllenhielm ilmoitti kes\u00e4kuussa 1623 vihollisen haluavan vahingoittaa is\u00e4nmaata ja h\u00e4n halusi siksi kaupungin l\u00e4hett\u00e4v\u00e4n joitakin aluksia vartioon saaristoon. Koska Stralsundissa esiintyi ruttoa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1639, ja sen pel\u00e4ttiin tulevan kotiin palaavien sotilaiden mukana kaupunkilaisten p\u00e4\u00e4lle, m\u00e4\u00e4r\u00e4si kuvern\u00f6\u00f6ri kahdeksan sotamiest\u00e4 vartioon saaristoon, ettei sielt\u00e4 tulisi kukaan luvatta kaupunkiin.<\/p>\n\n\n\n
Syyskuussa 1639 julistettiin Joachim Timmen valtakirja kauppaordinantian inspehtoriksi, jonka kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri oli h\u00e4nelle my\u00f6nt\u00e4nyt. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti edellisen\u00e4 vuonna luotua kaupanjaotusta, jonka mukaan jokaisella porvarilla sai olla vain yksi ammatti, kun niit\u00e4 oli aiemmin ollut useita, kuten vaikkapa kauppias, r\u00e4\u00e4t\u00e4li ja kapakoitsija. Samalla luettiin my\u00f6s kenraalikuvern\u00f6\u00f6rin selitys siit\u00e4, ett\u00e4 kunkin tuli toimia oikein ammatissaan ja ett\u00e4 Timme saisi matkustaa saaristoon tarkastamaan, ettei kaupungin privilegioita rikottu. H\u00e4nelle annettiin miehi\u00e4 mukaan.<\/p>\n\n\n\n
Inspehtori Timme kertoi jo syyskuun 1639 alussa olleensa maalla ja saaristossa valtakirjansa edellytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla tarkastamassa, k\u00e4vik\u00f6 joku siell\u00e4 kielletty\u00e4 maakauppaa. Jungfrusundin t\u00e4lt\u00e4 puolen h\u00e4n oli l\u00f6yt\u00e4nyt Tukholman kauppiaan Olof Samuelssonin, jolla oli ollut kuutossaan 30 tynnyri\u00e4 silakkaa, vaikka ruotsalaisilla oli kielto kalastaa kaupungin privilegioiden piiriss\u00e4 seitsem\u00e4n peninkulman sis\u00e4ll\u00e4 kaupungista p\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n
Maaherra syytti Timme\u00e4 lokakuussa 1640 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 laiminly\u00f6misest\u00e4. Timme halusi alaisiaan kuultavan siit\u00e4, oliko h\u00e4n j\u00e4tt\u00e4nyt jonkun syytt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. He vastasivat, ettei h\u00e4n ollut tehnyt niin. Seuraavaksi h\u00e4nen alaisiaan syytettiin siit\u00e4, ett\u00e4 he olivat laiminly\u00f6neet teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. Timme vastasi, ett\u00e4 h\u00e4nen alaisistaan erityisesti Simon Ugni oli laiminly\u00f6nyt teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4. H\u00e4net tuomittiin kolmen p\u00e4iv\u00e4n vankeuteen vastahakoisuudestaan. Jo Timmen edelt\u00e4j\u00e4\u00e4 Axel Rautaa syytettiin vuonna 1623 lahjusten ja juomarahojen ottamisesta ruotsalaisilta kalastajilta. H\u00e4nen ep\u00e4iltiin antaneen heid\u00e4n siksi j\u00e4\u00e4d\u00e4 saaristoon. <\/p>\n\n\n\n
Tarkastaja Timme aikoi matkustaa toukokuussa 1641 Raumalle, mutta raastuvanoikeus velvoitti h\u00e4nt\u00e4 hankkimaan tilalleen toisen p\u00e4tev\u00e4n miehen, joka voisi matkustaa saaristoon tarkastamaan, etteiv\u00e4t ruotsalaiset rikkoisi kaupungin privilegioita kalastamalla liian l\u00e4hell\u00e4 kaupunkia. H\u00e4n lupasi hankkia toisen miehen.<\/p>\n\n\n\n
Kes\u00e4kuussa 1641 tutkittiinkin viitt\u00e4 ruotsalaista, jotka olivat kalastaneet kaupungin oikeuden alueella ja joilta kaupungin edustajat olivat takavarikoineet joitakin tavaroita. N\u00e4m\u00e4 olivat Str\u00e4ngn\u00e4sist\u00e4, Sigtunasta, Torsh\u00e4llasta ja Uppsalasta. Heit\u00e4 kiellettiin ehdottomasti tulemaan Turun vapauspeninkulmien sis\u00e4puolelle. Kes\u00e4kuun 17. p\u00e4iv\u00e4 1641 annettiin anomuksen perusteella yhdelle Uppsalan ja yhdelle Str\u00e4ngn\u00e4sin porvarille oikeus kalastaa Turun vapauspeninkulmien ulkopuolella, mutta ei sis\u00e4puolella. Kes\u00e4kuussa 1641 tutkittiin lis\u00e4\u00e4kin ruotsalaisia, jotka olivat kalastaneet kaupungin vapaapeninkulmien sis\u00e4puolella. Kolme heist\u00e4 oli Enk\u00f6pingist\u00e4, yksi jalosyntyisen Claes Claesson till Storg\u00e5rdenin kalastaja, yksi Sigtunan porvari ja yksi jalosyntyisen Bror Anderssonin palvelija.<\/p>\n\n\n\n
Joachim Timme, joka oli kauppaordinantian ja muiden kaupungin asioiden inspehtori, halusi tiet\u00e4\u00e4 kes\u00e4kuun 1641 lopussa kenraalikuvern\u00f6\u00f6ri Per Brahen kirjeeseen perustuen, oliko h\u00e4n menett\u00e4nyt asemansa, sill\u00e4 h\u00e4n oli ollut joitakin viikkoja poissa kaupungista suorittamassa teht\u00e4vi\u00e4\u00e4n ja viipynyt matkalla jonkin verran aiottua pidemp\u00e4\u00e4n. Nyt kaupungin mittamiehille oli annettu hoidettavaksi h\u00e4nen oikeuteensa kuuluvat teht\u00e4v\u00e4t. H\u00e4nelle vastattiin, ettei h\u00e4nell\u00e4 ollut oikeutta j\u00e4tt\u00e4\u00e4 virkaansa ja kuljeksia Raumalla ja Porissa miten halusi, sill\u00e4 kaupungille ei ollut siten h\u00e4nest\u00e4 mit\u00e4\u00e4n hy\u00f6ty\u00e4. H\u00e4n halusi kuitenkin pit\u00e4\u00e4 toimensa ja raastuvanoikeus p\u00e4\u00e4tti kirjoittaa kenraalikuvern\u00f6\u00f6rille ja kysy\u00e4, tuliko h\u00e4net erottaa teht\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n
Inspehtori Joachim Timme\u00e4 ei sent\u00e4\u00e4n erotettu, sill\u00e4 h\u00e4n valitti j\u00e4lleen hein\u00e4kuussa 1641 virkansa puolesta Wilhelm Sterckmanin tuoneen edellisen\u00e4 syksyn\u00e4 kaupunkiin kelvottomia humaloita, joista h\u00e4n oli jo myynyt osan porvaristolle. Humaloista oli otettu n\u00e4yte, jonka oli tarkastanut raadin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4 kollegio. Kyseisen er\u00e4n 15 kippuntaa (2 550 kg) humaloita Sterckman oli ostanut Tukholmasta. Timme jatkoi toimessaan viel\u00e4 vuosia.<\/p>\n\n\n\n
Veli Pekka Toropainen<\/p>\n\n\n\n
L\u00e4hteet: <\/strong><\/p>\n\n\n\n KA (Kansallisarkisto) z:1, TRO (Turun raastuvanoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat) 13.6.1625, sp; KA z:9, TRO 25.5.1639, 145\u2212146; 11.9.1639, 275\u2212276. KA z:11, TRO 20.10.1640, 23\u221224; 10.5.1641, 289; 11.9.1639, 275\u2212276.\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Turun saaristo oli t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 asemassa 1600-luvulla, sill\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6oikeus oli annettu privilegiolla eli erioikeudella Turun kaupungille aina kuuden ja puolen peninkulman eli noin 40 kilometrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n kaupungista. Saariston k\u00e4ytt\u00f6oikeutta my\u00f6s valvottiin, ja siit\u00e4 huolehtimaan perustettiin erityinen inspehtorin virka. Virkaan valitun inspehtorin tuli valvoa my\u00f6s Turun kaupungissa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 laitonta kauppaa ja muita kaupungin oikeuksia rikkovaa toimintaa. … Jatka lukemista Turun saaristoa valvomassa<\/span>