{"id":945,"date":"2026-10-07T09:00:00","date_gmt":"2026-10-07T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=945"},"modified":"2026-10-05T09:46:29","modified_gmt":"2026-10-05T06:46:29","slug":"taideopettajan-vierailu-turussa-vuonna-1842","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/07\/taideopettajan-vierailu-turussa-vuonna-1842\/","title":{"rendered":"Taideopettajan vierailu Turussa vuonna 1842"},"content":{"rendered":"\n

H\u00f6yrylaiva Storfursten, joka saapui Tukholmasta Turkuun 8. lokakuuta 1842, toi mukanaan erikoisen vieraan, maalari ja taideopettaja Ferdinand F\u00fcrbringerin. Nykyisen Saksan it\u00e4osassa Geran kaupungissa vuonna 1790 syntynyt ja sielt\u00e4 1830-luvun puolimaissa matkaan l\u00e4htenyt F\u00fcrbringer oli kulkenut Turkuun pitk\u00e4n matkan: matkareitti oli kulkenut muun muassa K\u00f6lnin, Amsterdamin, Hampurin ja K\u00f6\u00f6penhaminan kautta. Ennen h\u00e4nt\u00e4 Turussa oli vieraillut muutamia ulkomaisia taideopettajia, mutta he olivat olleet l\u00e4hinn\u00e4 l\u00e4pikulkumatkalla.<\/p>\n\n\n\n

F\u00fcrbringer opetti kiinalaiseksi tai it\u00e4maiseksi pikamaalaukseksi kutsuttua maalaustyyli\u00e4. Se oli noussut suosituksi Keski-Euroopassa 1830-luvulla ja lukuisat koulutetut tai itseoppineet opettajat ilmoittelivat sanomalehdiss\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4ns\u00e4 lyhyit\u00e4 maalauskursseja pienryhmille ja yksityisoppilaille. Maalaus oli etenkin s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isnaisten suosiossa: kodin esineist\u00f6n kaunistamista maalatuilla it\u00e4maistyylisill\u00e4 kuva-aiheilla pidettiin heille sopivana harrasteena.<\/p>\n\n\n\n

Aiemmissa vierailukaupungeissaan F\u00fcrbringer oli k\u00e4ynyt esittelem\u00e4ss\u00e4 omia ja oppilaidensa maalauksia paikallisten sanomalehtien toimituksissa. N\u00e4in tapahtui my\u00f6s Turussa: \u00c5bo Tidningarin<\/em> toimitus kehui lehden etusivulla F\u00fcrbringerin taitoja ja h\u00e4nen opettamaansa helposti omaksuttavaa maalaustapaa \u2013 samalla taideopettaja sai ilmaista mainosta. Toimittajien jutut, lehdiss\u00e4 julkaistut matkustajaluettelot ja F\u00fcrbringerin omat ilmoitukset ovatkin mahdollistaneet h\u00e4nen matkareittins\u00e4 seuraamisen maasta toiseen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
\u00c5bo Tidningar kirjoitti F\u00fcrbringerin tarjoamasta taideopetuksesta 12.10.1842.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Turussa F\u00fcrbringer asettui asumaan matkalaisia majoittaneen kellarimestari Beckmarckin luo. H\u00e4n mainosti kurssejaan lehdiss\u00e4 ja kertoi viel\u00e4 marraskuussa ottavansa lis\u00e4\u00e4 oppilaita. F\u00fcrbringer sai ilmeisen l\u00e4mpim\u00e4n vastaanoton, sill\u00e4 l\u00e4htiess\u00e4\u00e4n vuoden 1843 alussa Helsinkiin h\u00e4n julkaisi lehdiss\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isviestin asiakkailleen ja yst\u00e4villeen. Tiett\u00e4v\u00e4sti vastaavia kiitoksia ei julkaistu muualla.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
F\u00fcrbringer julkaisi kiitokset \u00c5bo Tidningar- ja \u00c5bo Underr\u00e4ttelser -lehdiss\u00e4 4.1.1843. Kuva ensin mainitusta lehdest\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

F\u00fcrbringer aloitti taideopetuksen Helsingiss\u00e4 tammikuussa 1843, mutta joutui pian kaupungissa jo olleen taideopettajan kritisoimaksi. H\u00e4nen osaamisensa kyseenalaistettiin ja h\u00e4nt\u00e4 ep\u00e4iltiin onnenonkijaksi, sill\u00e4 h\u00e4nen kurssinsa olivat toisen opettajan kursseja lyhyempi\u00e4. F\u00fcrbringerin eurooppalaisissa suurkaupungeissa saama hyv\u00e4 maine ei ollut kiirinyt Helsinkiin asti. Riita sai julkisuutta, kun Helsingfors Tidningarin<\/em> toimittaja Zacharias Topelius mainitsi opettajien hintakilpailun lehtikirjoituksessaan.<\/p>\n\n\n\n

F\u00fcrbringer ei en\u00e4\u00e4 palannut Turkuun vaan matkasi kes\u00e4n koittaessa Viipuriin. Matka jatkui viel\u00e4 Pietariin, jossa h\u00e4n mainosti taideopetusta saksankielisiss\u00e4 lehdiss\u00e4 ainakin vuonna 1844. Viimeinen lehtitieto F\u00fcrbringerist\u00e4 on vuodelta 1856, jolloin h\u00e4n l\u00e4hti Riiasta. Historian h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 se, miksi Geran kaupungin pormestarin poika kulki pitk\u00e4n matkan aina Turkuun ja Helsinkiin asti.<\/p>\n\n\n\n

Maare Paloheimo<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Helsingfors Tidningar<\/em> 28.1.1843.<\/p>\n\n\n\n

Livl\u00e4ndische Gouvernements-Zeitung<\/em> 9.7.1856.<\/p>\n\n\n\n

Paloheimo, Maare 2023: Vaikutteiden ja v\u00e4rien v\u00e4litt\u00e4j\u00e4. Kiertelev\u00e4n taideopettaja Ferdinand F\u00fcrbringerin matka It\u00e4meren ymp\u00e4ri (n. 1837\u20131856). Ennen ja nyt \u2013 historian tietosanomat<\/em>. https:\/\/doi.org\/10.37449\/ennenjanyt.137697<\/a><\/p>\n\n\n\n

Stadtarchiv Gera, tiedonanto Ferdinand F\u00fcrbringerin taustasta 22.4.2024.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Tidningar<\/em> 12.10. ja 19.11.1842, 4.1.1843.<\/p>\n\n\n\n

\u00c5bo Underr\u00e4ttelser<\/em> 4.1.1843.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

H\u00f6yrylaiva Storfursten, joka saapui Tukholmasta Turkuun 8. lokakuuta 1842, toi mukanaan erikoisen vieraan, maalari ja taideopettaja Ferdinand F\u00fcrbringerin. Nykyisen Saksan it\u00e4osassa Geran kaupungissa vuonna 1790 syntynyt ja sielt\u00e4 1830-luvun puolimaissa matkaan l\u00e4htenyt F\u00fcrbringer oli kulkenut Turkuun pitk\u00e4n matkan: matkareitti oli kulkenut muun muassa K\u00f6lnin, Amsterdamin, Hampurin ja K\u00f6\u00f6penhaminan kautta. Ennen h\u00e4nt\u00e4 Turussa oli vieraillut muutamia … Jatka lukemista Taideopettajan vierailu Turussa vuonna 1842<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[23,451,452,449,450],"class_list":["post-945","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-lehdisto","tag-liikkuvuus","tag-sanomalehdet","tag-taide","tag-taideopetus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/945","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=945"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/945\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":948,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/945\/revisions\/948"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=945"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=945"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=945"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}