{"id":950,"date":"2026-10-09T09:00:00","date_gmt":"2026-10-09T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=950"},"modified":"2026-10-05T10:20:57","modified_gmt":"2026-10-05T07:20:57","slug":"avustaja-tuomittiin-turun-hovioikeudessa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/09\/avustaja-tuomittiin-turun-hovioikeudessa\/","title":{"rendered":"Avustaja tuomittiin Turun hovioikeudessa"},"content":{"rendered":"\n

Huhtikuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1897 Keisarillinen Turun hovioikeus ratkaisi kaksi porvoolaista Viola Levini\u00e4 koskevaa asiaa. Toinen koski Levinin is\u00e4lt\u00e4\u00e4n perim\u00e4\u00e4 omaisuutta, jota oli h\u00e4nen mukaansa hoidettu huonosti, toinen Levinin hakemusta holhouksesta vapauttamiseksi. Levin oli asetettu holhoukseen vuonna 1894, ja h\u00e4n taisteli ratkaisua vastaan sek\u00e4 oikeudessa ett\u00e4 julkisuudessa. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat erimielisi\u00e4: kolme suomalaista l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 piti Levini\u00e4 sairaana, mutta kaksi turkulaista l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 ja useat ruotsalaiset kollegat totesivat h\u00e4net tervej\u00e4rkiseksi. Satiirilehti Fyren <\/em>ihmetteli kes\u00e4ll\u00e4 1898, ett\u00e4 kolmen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin lausunto oli riitt\u00e4nyt holhoukseen, eik\u00e4 antanut asialle omaa siunaustaan. Tapausta seurattiin laajasti sek\u00e4 suomen- ett\u00e4 ruotsinkielisess\u00e4 lehdist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n

\n
\"Mustavalkoinen
Viola Levin Daniel Nyblinin ateljeekuvassa. Kuva: Museovirasto, Nyblinin negatiivikokoelma, henkil\u00f6kuvia, HK19321130:1-25859.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Hovioikeus katsoi Levinin sairastavan prosessimaniaa, niin sanottua kverulanttimielisairautta, jossa ihminen k\u00e4y jatkuvasti oikeutta asioissaan. Diagnoosin j\u00e4lkeen Levinin vaatimuksia ei en\u00e4\u00e4 arvioitu sis\u00e4ll\u00f6n perusteella, vaan oikeudenk\u00e4ynti itsess\u00e4\u00e4n katsottiin sairauden merkiksi. Hovioikeuden mukaan raastuvanoikeuden ei olisi pit\u00e4nyt ottaa kuolinpes\u00e4\u00e4 koskevaa kannetta lainkaan tutkittavaksi, ja se kumosi alemman oikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen t\u00e4lt\u00e4 osin. Holhouksesta vapauttamista koskeva hakemus j\u00e4tettiin tutkimatta. Prosessimania oli yht\u00e4 aikaa l\u00e4\u00e4k\u00e4rin diagnoosi, oikeuden ratkaisuperuste ja lehtien puheenaihe. Siksi my\u00f6s avustajan asema muuttui: kun p\u00e4\u00e4miehen \u00e4\u00e4ni oli kertaalleen m\u00e4\u00e4ritelty sairaudeksi, my\u00f6s sen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4 joutui saman logiikan kohteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Levinin avustajana toimi varatuomari Kaarlo Conradi. Vastapuolen vaatimuksesta oikeus arvioi my\u00f6s h\u00e4nen toimintaansa ja katsoi h\u00e4nen vastaavan v\u00e4itteist\u00e4, jotka h\u00e4n oli kirjelmiss\u00e4\u00e4n esitt\u00e4nyt p\u00e4\u00e4miehens\u00e4 puolesta. Seurauksena olivat sakot kunnianloukkauksesta. Koska Conradi oli konkurssissa, hovioikeus m\u00e4\u00e4r\u00e4si, ett\u00e4 maksamattomat sakot muunnetaan 85 p\u00e4iv\u00e4n vankeudeksi.<\/p>\n\n\n\n

Avustajan n\u00e4k\u00f6kulmasta ratkaisu her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ajatuksia. Oikeudenk\u00e4yntiavustajan teht\u00e4v\u00e4 on esitt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4miehens\u00e4 puolesta voimakkaitakin v\u00e4itteit\u00e4, kunhan niille on peruste. Vuonna 1897 avustajan vastuu n\u00e4ytt\u00e4ytyi toisenlaisena: kun p\u00e4\u00e4miehen katsottiin olevan prosessimanian vallassa, my\u00f6s h\u00e4nen puolustamisensa arvioitiin eri mittapuulla. Conradin tapaus osoittaa, ett\u00e4 oikeudellinen kontrolli kohdistui sairaaksi leimatun lis\u00e4ksi my\u00f6s h\u00e4neen, joka k\u00e4ytti t\u00e4m\u00e4n \u00e4\u00e4nt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sama kysymys punnitaan tuomioistuimissa yh\u00e4: miss\u00e4 kulkee oikeudenk\u00e4yntiavustajan vastuun raja? Yli sata vuotta vanha ratkaisu muistuttaa, ett\u00e4 oikeudenk\u00e4ynniss\u00e4 on kyse my\u00f6s siit\u00e4, kenell\u00e4 on oikeus tulla kuulluksi, kuka saa puhua h\u00e4nen puolestaan \u2013 ja mill\u00e4 ehdoilla.<\/p>\n\n\n\n

Mia Kavasto<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Keisarillisen Turun hovioikeuden p\u00e4\u00e4t\u00f6kset N:o 247 ja 248, 5.4.1897 (julkipantu 19.7.1897). Turun hovioikeuden arkisto, p\u00e4\u00e4t\u00f6staltiot Dbb 104, Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n

Senaatin oikeusosaston anomus- ja valitusaktit, akti 517\/1896 (Ea 2362), Kansallisarkisto.<\/p>\n\n\n\n

\u201dHuomiota her\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 oikeudenk\u00e4yntej\u00e4.\u201d Naisten \u00c4\u00e4ni 21 (1.11.1909), s. 248\u2013249.<\/p>\n\n\n\n

Fyren <\/em>11 (9.6.1898).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Huhtikuun 5. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1897 Keisarillinen Turun hovioikeus ratkaisi kaksi porvoolaista Viola Levini\u00e4 koskevaa asiaa. Toinen koski Levinin is\u00e4lt\u00e4\u00e4n perim\u00e4\u00e4 omaisuutta, jota oli h\u00e4nen mukaansa hoidettu huonosti, toinen Levinin hakemusta holhouksesta vapauttamiseksi. Levin oli asetettu holhoukseen vuonna 1894, ja h\u00e4n taisteli ratkaisua vastaan sek\u00e4 oikeudessa ett\u00e4 julkisuudessa. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat erimielisi\u00e4: kolme suomalaista l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 piti Levini\u00e4 sairaana, … Jatka lukemista Avustaja tuomittiin Turun hovioikeudessa<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[454,453,455,381],"class_list":["post-950","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","tag-asianajajat","tag-holhous","tag-oikeushistoria","tag-turun-hovioikeus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/950","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=950"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/950\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":953,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/950\/revisions\/953"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=950"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=950"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=950"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}