{"id":954,"date":"2026-10-12T09:00:00","date_gmt":"2026-10-12T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=954"},"modified":"2026-10-06T19:30:25","modified_gmt":"2026-10-06T16:30:25","slug":"rutto-turkulaisten-vitsauksena","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/12\/rutto-turkulaisten-vitsauksena\/","title":{"rendered":"Rutto turkulaisten vitsauksena"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Paiserutto on esiteollisen ajan tartuntataudeista leimallisin ja pel\u00e4tyin. Ruton pelottavuus perustui sen yll\u00e4tyksellisyyteen. Tauti ilmaantui ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin ja pystyi etenem\u00e4\u00e4n koko v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Monet muut kulkutaudit olivat niin tavallisia, jopa jokavuotisia ilmi\u00f6it\u00e4, ettei niiden ilmaantuminen aiheuttanut suurta yll\u00e4tyst\u00e4, saati paniikkia. Varsinkin lapsia uhanneiden tuhkarokon, isorokon ja hinkuysk\u00e4n kanssa oli pakon edess\u00e4 totuttu el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pahimmillaan vain muutamassa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 kuolemaan johtanut rutto levisi sen sijaan tehokkaasti my\u00f6s aikuisv\u00e4est\u00f6\u00f6n. Kauhua her\u00e4ttiv\u00e4t ruton n\u00e4kyv\u00e4t oireet, kuten mustat paiseet tai tummunut kieli, joiden mukaan 1300-luvun eurooppalainen pandemia musta surma on saanut nimens\u00e4.\u00a0<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"960\" height=\"819\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/kallioinen_rutto.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-955\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/kallioinen_rutto.jpg 960w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/kallioinen_rutto-300x256.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/kallioinen_rutto-768x655.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 960px) 100vw, 960px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kuolemantanssi on mustan surman j\u00e4lkeen kirkkotaiteessa yleistynyt aihe, joka kuvaa <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Vertauskuva\">vertauskuvallisesti<\/a> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Kuolema\">kuoleman<\/a> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Universaali\">universaaliutta<\/a>. Liber chronicarum (N\u00fcrnbergin kronikka), 1493. Wikimedia Commons.\u00a0<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Esiteollisen ajan katkelmallisissa l\u00e4hdetiedoissa rutto mainitaan useammin kuin muut tartuntataudit. Emme tied\u00e4, ulottuiko l\u00e4hes koko Eurooppaan 1300-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 levinnyt musta surma Suomeen. L\u00e4hteiden perusteella tautia esiintyi Suomessa kaikkiaan 17 kertaa 1400-luvun alun ja vuoden 1711 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Suomen merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 ja laajaa ulkomaankauppaa harjoittaneena kaupunkina Turku v\u00e4lttyi vain harvoin n\u00e4ilt\u00e4 epidemioilta. Kun rutto puhkesi jossain It\u00e4meren rannikkokaupungissa, se l\u00e4hes aina kulkeutui my\u00f6s Turkuun. Laivaliikenne ja muut vilkkaat yhteydet pitiv\u00e4t huolen taudin levi\u00e4misest\u00e4 laajalle. Vuosina 1500\u20131711 rutto mainitaan Turkua koskevissa l\u00e4hteiss\u00e4 12 kertaa. Vuosien 1710\u20131711 epidemia oli viimeinen kerta, jolloin ruttoa esiintyi Suomessa ja my\u00f6s Turussa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Vaikka ruton tarttuvuus tunnettiin, sen levi\u00e4mismekanismeista oli vain arvailuja. Ihmiset turvautuivat moniin keinoihin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4kseen sairastumisen. Niiden hy\u00f6dyllisyydest\u00e4 on vaikea sanoa mit\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ainakaan esivallan 1600-luvulta l\u00e4htien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4t karanteenitoimet eiv\u00e4t epidemioita pidelleet. Taudin tielt\u00e4 pakeneminen sen sijaan saattoi toimia. Vuonna 1500 Turun kerrotaan autioituneen, kun asukkaat j\u00e4ttiv\u00e4t kaupungin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Kuolema oli esiteollisena aikana erottamaton ja nykyist\u00e4 paljon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4mpi osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Ruttoepidemioiden seurauksena oli silti poikkeuksellinen kuoleman l\u00e4sn\u00e4olon tunne. On luonnollista, ett\u00e4 kuin tyhj\u00e4st\u00e4 ilmaantunut ja nopeasti epidemian mittoihin yltynyt tauti her\u00e4tti ihmisiss\u00e4 pelkoa ja suorastaan hallitsematonta kauhua. Ruttoepidemioiden aikana vakiintuneet henkiset rakenteet ja niihin pohjautuneet k\u00e4ytt\u00e4ytymismallit helposti murtuivat. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi hautausten j\u00e4rjest\u00e4misess\u00e4. Kun Turussa havaittiin ensimm\u00e4iset ruttotapaukset syyskuun lopulla 1710, viel\u00e4 tammikuussakin osa ruumiista odotti hautaamistaan. Yhteis\u00f6n t\u00e4ydellisest\u00e4 kaaoksesta kertoo, ett\u00e4 aikalaiskuvausten mukaan \u00f6isin kaduille viskeltiin ruttoon kuolleiden ruumiita ja jopa sellaisia, jotka yh\u00e4 eliv\u00e4t ja joita olisi voitu auttaa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Mika Kallioinen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Paiserutto on esiteollisen ajan tartuntataudeista leimallisin ja pel\u00e4tyin. Ruton pelottavuus perustui sen yll\u00e4tyksellisyyteen. Tauti ilmaantui ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisin v\u00e4liajoin ja pystyi etenem\u00e4\u00e4n koko v\u00e4est\u00f6\u00f6n. Monet muut kulkutaudit olivat niin tavallisia, jopa jokavuotisia ilmi\u00f6it\u00e4, ettei niiden ilmaantuminen aiheuttanut suurta yll\u00e4tyst\u00e4, saati paniikkia. Varsinkin lapsia uhanneiden tuhkarokon, isorokon ja hinkuysk\u00e4n kanssa oli pakon edess\u00e4 totuttu el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Pahimmillaan vain muutamassa &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/12\/rutto-turkulaisten-vitsauksena\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Rutto turkulaisten vitsauksena<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[33,43,8,48],"tags":[69,68],"class_list":["post-954","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1400-luku","category-1500-luku","category-1600-luku","category-1700-luku","tag-kulkutaudit","tag-rutto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/954","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=954"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/954\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":956,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/954\/revisions\/956"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=954"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=954"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=954"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}