{"id":958,"date":"2026-10-14T09:00:00","date_gmt":"2026-10-14T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=958"},"modified":"2026-10-13T14:01:02","modified_gmt":"2026-10-13T11:01:02","slug":"turun-ensimmainen-tietokone-ja-tietokonepeli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/14\/turun-ensimmainen-tietokone-ja-tietokonepeli\/","title":{"rendered":"Turun ensimm\u00e4inen tietokone ja tietokonepeli"},"content":{"rendered":"\n

Uutista tietokoneesta oli osattu odottaa, kun turkulainen sanomalehti helmikuussa 1960 otsikoi, ett\u00e4 \u201dTurun yliopistoille lahjoitettu Wegematic 1000\u201d saataisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saman vuoden syksyll\u00e4. Kaivattu tietokone, jota hiljattain oli kutsuttu matematiikkakoneeksi ja s\u00e4hk\u00f6aivoksi, oli useimmille ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n ja t\u00e4rke\u00e4 teknisen edistyksen askel. Koneisto my\u00f6s t\u00e4ytti ison huoneen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Vaikuttava tietokone oheislaitteineen esiteltiin lehdiss\u00e4 mieluusti valokuvin. Wegematicin kanssa vuonna 1961 kuvattu Kalervo V. Laurikainen oli nimitetty ydinfysiikan professoriksi Helsingin yliopistoon vuonna 1960. Kuva: Turun yliopiston digipalvelut \/ Wikipedia.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Opetus tietokoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten oli aloitettu jo aiemmin. Sit\u00e4 j\u00e4rjesti tietokoneen hankkimista varten perustettu Turun matematiikkakoneyhdistys. Ohjelmoinnin saloja selvensi erityisesti FM Olli Varho, parhaillaan Helsingiss\u00e4 ESKO-tietokonetta rakentaneen Matematiikkakonekomitean matemaatikko ja Turun yliopiston kasvatti, joka eteni sittemmin Suomen IBM:n toimitusjohtajaksi. Varhon opettajiin kuului fysiikan apulaisprofessori Kalervo V. Laurikainen. H\u00e4n vaikutti merkitt\u00e4v\u00e4sti tietokonehankkeen taustalla.<\/p>\n\n\n\n

Tietokoneen vastaanotto ja k\u00e4ytt\u00f6 oli poikkeuksellinen ponnistus, joka sai aikaan monenlaista yhteisty\u00f6t\u00e4. Siihen osallistuivat niin Turun kaksi yliopistoa kuin useita yrityksi\u00e4. Turun yliopisto ja Stiftelsen f\u00f6r \u00c5bo Akademi perustavat yhteisen s\u00e4\u00e4ti\u00f6n, jonka hoitoon otettiin ruotsalaisen Wenner-Grenin s\u00e4\u00e4ti\u00f6n lahjoittama \u201delektroninen tietojenk\u00e4sittelykone\u201d oheislaitteineen.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Ehk\u00e4 hieman yll\u00e4tt\u00e4en Turun ensimm\u00e4inen tietokone on s\u00e4ilytetty. Viime vuodesta (2025) alkaen Wegematic 1000 on esill\u00e4 yliopistonm\u00e4ell\u00e4. Sit\u00e4 voi ihailla Turun yliopiston luonnontieteiden talo Naturan alakerrassa eli kellarikerroksessa rakennuksen Vesilinnantien suunnan portaikossa. Kuva: Petri Paju.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Turun alueen suuremmat yritykset olivat varsin kiinnostuneita tietokoneesta, jota p\u00e4\u00e4si opiskelemaan ilmaiseksi ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n suhteellisen halvalla konetta varten perustetussa Turun laskukeskuksessa. Yhden uutisjutun mukaan Wegematicilla oli pian ehditty tekem\u00e4\u00e4n laskelmia Crichton-Vulcanille eli my\u00f6hemm\u00e4lle W\u00e4rtsil\u00e4n Turun telakalle. Laskentakeskuksen kursseille puolestaan tulvi osanottajia. Syyskauden 1960 aloitusluennolle ilmaantui 200 henke\u00e4. Seuraavana vuonna 1961 koulutettiin my\u00f6s erikseen yritysten henkil\u00f6st\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alusta alkaen tietokoneeseen saattoi ilmeisesti tutustua pelaamalla. Seikka on j\u00e4\u00e4nyt huomaamatta aiemmassa tutkimuksessa, sill\u00e4 pelikokemuksista s\u00e4ilyi niukasti tietoa. Professori Kalervo Laurikainen paljasti kuitenkin \u00c5bo Underr\u00e4ttelserin<\/em> toimittajalle, ett\u00e4 h\u00e4n oli pelannut Wegematicin kanssa tulitikkupeli\u00e4 (t\u00e4ndsticksspelet) eli todenn\u00e4k\u00f6isesti jotakin Nim-pelin tapaista tikunvetoa. Mainitussa versiossa viimeisen tikun saaja voittaa. H\u00e4n oli kuulemma h\u00e4vinnyt koneelle joka kerta. Todenn\u00e4k\u00f6isesti peli ei ollut turkulaista tekoa, vaan Turkuun tuotiin Wegematicin mukana ensimm\u00e4inen tietokonepeli tai useampi peli.<\/p>\n\n\n\n

Petri Paju<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tietojenk\u00e4sittelykoneiden ohjelmoinnin opetusta Turussa. Turun P\u00e4iv\u00e4lehti, 27.1.1960, s. 2, https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/3191625?page=2<\/a><\/p>\n\n\n\n

Turun yliopistoille lahjoitettu Wegematic 1000 syksyll\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Turun Sanomat, 7.2.1960, s. 3, https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/3284271?page=3<\/p>\n\n\n\n

Laskukeskuksen kurssit alkaneet Turussa. Turun P\u00e4iv\u00e4lehti, 23.11.1960, s. 5, https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/3192998?page=5<\/a><\/p>\n\n\n\n

Oman: Matematikmaskinen i \u00c5bo ber\u00e4knar fartygs stabilitet. \u00c5bo Underr\u00e4ttelser, 21.12.1960, s. 6, https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/2678709?page=6<\/p>\n\n\n\n

Liikkeenjohdon tietojenk\u00e4sittelykurssit Turussa. Turun Sanomat, 24.9.1961, s. 15, https:\/\/digi.kansalliskirjasto.fi\/sanomalehti\/binding\/3291694?page=15<\/a><\/p>\n\n\n\n

Paju, Petri. \u201dHuvia hy\u00f6dyn avuksi jo 1950-luvulla. Nim-pelin rakentaminen ja k\u00e4ytt\u00f6 Suomessa.\u201d Wider Screen<\/em>. No 2\u20133\/2003. (https:\/\/widerscreen.fi\/2003\/2-3\/)<\/p>\n\n\n\n

Suominen, Jaakko, Petri Paju & Aimo T\u00f6rn. \u201dVarsinaissuomalainen linja Suomen tietoteknistymisen alkuvaiheissa 1959\u20131964.\u201d Tekniikan Waiheita<\/em> 18, 3\/2000: 24\u201346. https:\/\/journal.fi\/tekniikanwaiheita\/article\/view\/154373<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Wegematic 1000 (ks. tekniset tiedot). Suomen tietokonemuseo. Haettu 23.9.2026. https:\/\/suomentietokonemuseo.fi\/laitteet-esineet\/#wegematic-1000<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uutista tietokoneesta oli osattu odottaa, kun turkulainen sanomalehti helmikuussa 1960 otsikoi, ett\u00e4 \u201dTurun yliopistoille lahjoitettu Wegematic 1000\u201d saataisiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n saman vuoden syksyll\u00e4. Kaivattu tietokone, jota hiljattain oli kutsuttu matematiikkakoneeksi ja s\u00e4hk\u00f6aivoksi, oli useimmille ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6n ja t\u00e4rke\u00e4 teknisen edistyksen askel. Koneisto my\u00f6s t\u00e4ytti ison huoneen. Opetus tietokoneen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten oli aloitettu jo aiemmin. Sit\u00e4 j\u00e4rjesti tietokoneen … Jatka lukemista Turun ensimm\u00e4inen tietokone ja tietokonepeli<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[461,188,459,460,456,27],"class_list":["post-958","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-abo-akademi","tag-ensimmaisyydet","tag-pelaaminen","tag-pelit","tag-tietokoneet","tag-turun-yliopisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/958","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=958"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/958\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":961,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/958\/revisions\/961"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}