{"id":973,"date":"2026-10-23T09:00:00","date_gmt":"2026-10-23T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=973"},"modified":"2026-10-21T15:03:03","modified_gmt":"2026-10-21T12:03:03","slug":"suomen-ensimmaisen-stadionin-vihkiaiset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/23\/suomen-ensimmaisen-stadionin-vihkiaiset\/","title":{"rendered":"\u201dSuomen ensimm\u00e4isen stadionin\u201d vihki\u00e4iset"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Jo 1800-luvun lopulla perustetun Urheilupuiston rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 kehittyi voimakkaasti 1920-luvulta eteenp\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 liittyi osaltaan Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeiseen vaiheeseen, jolloin suomalaisurheilijoiden saavuttama kansainv\u00e4linen maine nivoutui osaksi kansallisen identiteetin rakennusty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi Urheilupuistoa vuokrannut yhdistys, Turun Urheilun Yst\u00e4v\u00e4t, vetosi marraskuun 1924 kirjelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n kaupugin urheilulautakunnalle juuri Suomen urheilumaineeseen ja sen tunnetuimman edustajan, Paavo Nurmen, turkulaisuuteen, kun se kannusti kaupunkia Urheilupuiston kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"800\" height=\"601\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/Kananen_Suomenensimmaisenstadionin.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-974\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/Kananen_Suomenensimmaisenstadionin.jpg 800w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/Kananen_Suomenensimmaisenstadionin-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/Kananen_Suomenensimmaisenstadionin-768x577.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 800px) 100vw, 800px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1932 valmistunut katsomorakennus oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 aina 1980-luvulle saakka. Turun kaupunginmuseo\/ Turun Sanomat\/ Finna.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Er\u00e4s Urheilupuiston n\u00e4kyvimmist\u00e4 kehityshankkeista oli alakent\u00e4n paviljongin korvaaminen uudella puisella katsomolla. Nykyisen Paavo Nurmen stadionin kohdalla sijainneen katsomon rakentaminen k\u00e4ynnistyi syksyll\u00e4 1931, pian sen j\u00e4lkeen kun l\u00e4heinen yl\u00e4kentt\u00e4 oli saanut oman katsomosuojansa. Mainekysymysten ohella hankkeeseen liittyi my\u00f6s tavoitteita. Muun muassa Turun Sanomat kirjoitti, ett\u00e4 katsomon my\u00f6t\u00e4 \u201dei yleis\u00f6n kilpailujen aikana tarvitse en\u00e4\u00e4 olla riippuvainen s\u00e4\u00e4olosuhteista ja sateen pelko ei ole en\u00e4\u00e4 ole aiheena poisj\u00e4\u00e4miseen kilpailuja katsomasta\u201d. Ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 Urheilupuistossa perittiin p\u00e4\u00e4symaksuja aina 1940-luvulle saakka, jolloin kaupunki otti sen hallintaansa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Uuden katsomon harjannostajaisia vietettiin helmikuussa 1932. Toukokuun alussa lehdist\u00f6 mainosti katsomon vihki\u00e4isi\u00e4, joiden yhteydess\u00e4 puhuttiin jopa \u201dSuomen ensimm\u00e4isest\u00e4 stadionista\u201d. Stadion-k\u00e4site ei yleisesti ottaen ollut kovinkaan vakiintunut, eik\u00e4 v\u00e4ite ollut t\u00e4ysin kiistaton. My\u00f6hemmin samana syksyn\u00e4 lehdist\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytettiin samaa titteli\u00e4 puhuttaessa Tampereen Ratinaan suunnitellusta rakennuksesta. Yleisimmin sama kunnia lankesi aikalaiskeskustelussa Helsingin Olympiastadionille, joka avautui yleis\u00f6lle 1930-luvun lopussa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Selv\u00e4\u00e4 oli kuitenkin se, ett\u00e4 arkkitehti Albert Richardtsonin suunnittelema katettu katsomo Urheilupuiston alakent\u00e4ll\u00e4 her\u00e4tti ylpeytt\u00e4 kaupunkilaisissa. Kymmenest\u00e4 penkkirivist\u00e4 muodostunut, 103 metri\u00e4 pitk\u00e4 katsomo tarjosi istumapaikkoja noin 1 600:lle katsojalle. Lis\u00e4ksi penkkirivien yl\u00e4puolella katsojia palveli lasi-ikkunainen ravintolaparveke tarjoilusaleineen. Rakennukseen mahdutettiin my\u00f6s joukko muita toimintoja, esimerkiksi radiokoppi ja kahdeksan tilavaa pukuhuonetta.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Katsomo vihittiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n helluntaina. Avajaispuheiden ja Porin Rykmentin soittokunnan esitysten ohella ohjelmaan kuului voimisteluesityksi\u00e4, yleisurheilua sek\u00e4 miesten ja naisten lyhyit\u00e4 jalkapallo-otteluita. Tapahtumaa todisti noin 2 000 ihmist\u00e4 ja sit\u00e4 pidettiin laajalti onnistuneena. Juhlan keskell\u00e4 kielteisemp\u00e4\u00e4 huomiota sai osakseen katsomon edustalla sijainneen kent\u00e4n huono kunto, joka n\u00e4ytt\u00e4ytyi Urheilupuiston \u201dkauneuden keskell\u00e4 ik\u00e4v\u00e4n\u00e4 silm\u00e4tikkuna\u201d. Sen kunnostamiseen ryhdyttiin hyvin pian ja jo seuraavana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 sen paikalle kylvettiin ruohokentt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Joonas Kananen<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun kaupunginarkisto, Urheilulautakunnan p\u00f6yt\u00e4kirjat 1922-1933.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun Sanomat, 19.8.1931, nro 220, 1.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Rauno Lahtinen &amp; Hannu Laaksonen. <em>K\u00e4vely puistojen Turussa<\/em>. Turkuseura. 2008.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun Sanomat, 1.5.1932, nro 117, s. 6.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun Sanomat, 15.5.1932, nro 129, s. 6.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Helsingin Sanomat, 15.5.1932, nro 130, s. 14.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun Sanomat, 17.5.1932, nro 130, s. 1.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Helsingin Sanomat, 22.10.1932, nro 287, s. 8.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun Sanomat, 14.5.1932, nro 128, s. 1.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\">Turun Sanomat, 1.10.1932, nro 265, s. 5.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"wp-block-paragraph\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Jo 1800-luvun lopulla perustetun Urheilupuiston rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 kehittyi voimakkaasti 1920-luvulta eteenp\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 liittyi osaltaan Suomen itsen\u00e4istymisen j\u00e4lkeiseen vaiheeseen, jolloin suomalaisurheilijoiden saavuttama kansainv\u00e4linen maine nivoutui osaksi kansallisen identiteetin rakennusty\u00f6t\u00e4. Esimerkiksi Urheilupuistoa vuokrannut yhdistys, Turun Urheilun Yst\u00e4v\u00e4t, vetosi marraskuun 1924 kirjelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n kaupugin urheilulautakunnalle juuri Suomen urheilumaineeseen ja sen tunnetuimman edustajan, Paavo Nurmen, turkulaisuuteen, kun se kannusti kaupunkia &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/23\/suomen-ensimmaisen-stadionin-vihkiaiset\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">\u201dSuomen ensimm\u00e4isen stadionin\u201d vihki\u00e4iset<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[10],"tags":[465,188,464,72],"class_list":["post-973","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1900-luku","tag-alakentta","tag-ensimmaisyydet","tag-paavo-nurmen-stadion","tag-turun-urheilupuisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/973","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=973"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/973\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":977,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/973\/revisions\/977"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=973"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=973"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=973"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}