{"id":979,"date":"2026-10-26T09:00:00","date_gmt":"2026-10-26T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=979"},"modified":"2026-10-21T15:30:19","modified_gmt":"2026-10-21T12:30:19","slug":"lahjoittajien-kaupunki","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/26\/lahjoittajien-kaupunki\/","title":{"rendered":"Lahjoittajien kaupunki"},"content":{"rendered":"\n

Kun Turun taidemuseo avattiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1904, Puolalanm\u00e4elle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimm\u00e4isen viikon aikana yli 8 300 k\u00e4vij\u00e4\u00e4, viidennes Turun asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitk\u00e4\u00e4n. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimett\u00f6m\u00e4n lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti paljastui, ett\u00e4 lahjoituksen olivat tehneet liikemiesveljekset Ernst <\/strong>ja <\/strong>Magnus Dahlstr\u00f6m. Turun kaupunki sai toisenkin mittavan lahjoituksen. Ennen kuin taidemuseon ja kirjaston rakennust\u00f6it\u00e4 oli aloitettu, tupakkatehtailija Fredrik von Rettig antoi varat kirjaston rakentamista varten. Dahlstr\u00f6mien lahjoitus voitiin nyt k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kokonaisuudessaan taidemuseoon.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Arkkitehti Gustaf Nystr\u00f6min suunnittelema, vuonna 1904 valmistunut Turun taidemuseo<\/em>. Kuvaaja K. Pietinen 1936. Finna-kokoelma. <\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Sek\u00e4 Dahlstr\u00f6mit ett\u00e4 Rettig olivat kauppaneuvoksia, jotka lukeutuivat kaupungin johtavaan liikemieseliittiin. Ernst (1846\u20131924) ja Magnus Dahlstr\u00f6min (1859\u20131924) is\u00e4 Carl Magnus (1805\u20131875) loi laajan tuontikauppaa ja laivanvarustusta harjoittaneen kauppahuoneen, jonka toimintaa pojat jatkoivat. Niin is\u00e4 kuin pojat ymm\u00e4rsiv\u00e4t, ett\u00e4 nousevaan teollisuuteen investointi oli erityisen kannattavaa. Kauppahuone sijoitti kahden sukupolven aikana varojaan useisiin Turun alueen teollisuusyrityksiin. Lis\u00e4ksi Dahlstr\u00f6mit omistivat Kymin osakeyhti\u00f6st\u00e4 enemmist\u00f6n. Tehtaasta kasvoi 1890-luvulla Suomen suurimpiin kuulunut yritys, joka nykyisin on osa UPM-mets\u00e4yhti\u00f6t\u00e4. Fredrik von Rettig (1843\u20131914) puolestaan laajensi voimakkaasti is\u00e4ns\u00e4 Turkuun perustamaa tupakkatehdasta, josta kasvoi yksi suurimmista Suomessa. <\/p>\n\n\n\n

Dahlstr\u00f6mit ja Rettig muistetaan parhaiten juuri kaupungille lahjoittamistaan rakennuksista. Taidemuseon ja kirjaston vuoksi Turku tunnettiin 1900-luvun alussa lahjoittajien kaupunkina. Dahlstr\u00f6mit ja Rettig loivat lahjoituksillaan mallin, joka jatkui sotien v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Seuraavan polven turkulaisliikemiehet tekiv\u00e4t lahjoituksia erityisesti \u00c5bo Akademin ja Turun Suomalaisen Yliopiston hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

Mesenaattien toiminta kertoo oman aikansa yhteiskuntavastuusta: liiketoiminnassa hankittujen p\u00e4\u00e4omien haluttiin hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n koko yhteis\u00f6\u00e4. Donaattorit halusivat edist\u00e4\u00e4 kulttuuria ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen, samalla kun he ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 p\u00f6nkittiv\u00e4t omaa asemaansa kaupunkiyhteis\u00f6ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Suomessa 1800- ja 1900-luvun vaihde n\u00e4ytt\u00e4ytyy taitekohtana, jota luonnehti nopea teollistuminen, monenlaisen uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja v\u00e4hitellen kiihtyv\u00e4 yhteiskunnallinen liikehdint\u00e4. Vanhojen kauppahuoneiden ja yritt\u00e4j\u00e4sukujen dynaaminen rooli uuden suurteollisuuden synnyss\u00e4 ja lopulta p\u00e4\u00e4omien k\u00e4ytt\u00e4minen koko kaupunkiyhteis\u00f6\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4viin tarkoituksiin ilment\u00e4v\u00e4t jatkuvuutta jyrk\u00e4lt\u00e4 murrokselta n\u00e4ytt\u00e4neess\u00e4 kehityksess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mika Kallioinen <\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun Turun taidemuseo avattiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1904, Puolalanm\u00e4elle kohonneessa graniittipalatsissa vieraili kahden ensimm\u00e4isen viikon aikana yli 8 300 k\u00e4vij\u00e4\u00e4, viidennes Turun asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Taidemuseon perustamista oli suunniteltu pitk\u00e4\u00e4n. Hanke konkretisoitui vuonna 1895, jolloin Turun kaupunki sai 150 000 markan nimett\u00f6m\u00e4n lahjoituksen yhdistetyn kirjaston ja taidemuseon rakentamiseksi. Nopeasti paljastui, ett\u00e4 lahjoituksen olivat tehneet liikemiesveljekset Ernst ja Magnus Dahlstr\u00f6m. Turun kaupunki sai toisenkin mittavan … Jatka lukemista Lahjoittajien kaupunki<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[2,10],"tags":[468,469,466,470,467],"class_list":["post-979","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1800-luku","category-1900-luku","tag-dahlstrom-ernst","tag-dahlstrom-magnus","tag-lahjoittajat","tag-rettig-fredrik-von","tag-turun-taidemuseo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=979"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":982,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/979\/revisions\/982"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=979"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=979"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=979"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}