{"id":983,"date":"2026-10-28T09:00:00","date_gmt":"2026-10-28T07:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=983"},"modified":"2026-10-26T22:07:51","modified_gmt":"2026-10-26T20:07:51","slug":"lapsille-suunnattujen-kirjojen-ilmoituksia-1800-luvun-alusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2026\/10\/28\/lapsille-suunnattujen-kirjojen-ilmoituksia-1800-luvun-alusta\/","title":{"rendered":"Lapsille suunnattujen kirjojen ilmoituksia 1800-luvun alusta"},"content":{"rendered":"\n

Vuonna 1801 \u00c5bo Tidning <\/em>-lehdess\u00e4 ilmoitettiin, ett\u00e4 Seipellin talon tiloissa Turun jokirannassa oli myynniss\u00e4 erilaisia lapsille ja nuorille sopivia kirjoja, kuten kaksiosainen Familjebok eller journal f\u00f6r barn<\/em>. <\/strong>Kyseess\u00e4 oli vuonna 1800 ilmestynyt ruotsinnos <\/strong>ranskalaisen <\/strong>Arnaud Berquinin teoksesta Le livre de familie ou journal des enfants<\/em> (1791). Teos k\u00e4sitteli dialogimuodossa muun muassa eettisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, luonnonilmi\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 taloutta.<\/p>\n\n\n\n

Varhaisten sanomalehtien kirjailmoitukset avaavat n\u00e4kym\u00e4n siihen, miten monenlaisia kirjoja etenkin s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isperheiden lapsille oli saatavilla Turussa jo 1800-luvun alkupuolella. Lehdist\u00f6 ja kirjallinen kulttuuri olivat pitk\u00e4\u00e4n keskittyneit\u00e4 etenkin Turkuun, jossa toimivat my\u00f6s Suomen varhaiset kirjakaupat. Frenckellin kirjapuoti perustettiin jo vuonna 1783, ja F. A. Meyerin kirjakauppa avattiin vuonna 1814. My\u00f6s muun muassa Johann Seipellin puodissa myytiin kirjoja erilaisten viinien ja ruokatarvikkeiden rinnalla. Kirjakauppojen sek\u00e4 varhaisten lainakirjastojen valikoimissa oli Ruotsissa painettuja, mutta my\u00f6s kauempaa hankittuja saksan- ja ranskankielisi\u00e4 lapsille ja nuorille suunnattuja kirjoja. N\u00e4in ulkomaisia lastenkirjoja oli saatavilla Turussa samaan aikaan, kun varhainen lapsille ja nuorille suunnattu kirjallisuus alkoi vasta hiljalleen kehitty\u00e4 Suomen alueella. <\/p>\n\n\n\n

Kirjapuotien ilmoituksia lapsille ja nuorille sopivista kirjoista ilmestyi etenkin ennen joulua, kun kirjoja sek\u00e4 muita painotuotteita mainostettiin lapsille sopiviksi joululahjoiksi. Esimerkiksi joulun alla vuonna 1821 \u00c5bo Tidningar<\/em> -lehdess\u00e4 ilmoitettiin Frenckellin kirjapuodissa olevan myynniss\u00e4 kuvitettu raamattu lapsille, Kruununprinssin aapinen sek\u00e4 Turussa laajasti vaikuttaneen Jakob Tengstr\u00f6min varhaiset lapsille suunnatut kirjat L\u00e4se-\u00d6fning f\u00f6r Mina barn<\/em> sek\u00e4 Tidsf\u00f6rdrif f\u00f6r mina barn<\/em>. Listaan kuului my\u00f6s Berquinin k\u00e4sialaa oleva Barnv\u00e4nnen. <\/em><\/p>\n\n\n\n

Berquinin suosittu Barnv\u00e4nnen<\/em>-teos pohjautui Christian Felix Weissen kuuluisaan saksankieliseen aikakauslehteen Der<\/em> Kinderfreund<\/em>. Lehti ilmestyi vuosina 1775\u20131782, ja se toimi esikuvana my\u00f6hemmin eri puolilla Eurooppaa yleistyneille lastenlehdille. Berquin julkaisi oman kokoelmansa L’Ami des enfants<\/em>, joka koostui lyhyist\u00e4 moraalisista kertomuksista, pienist\u00e4 n\u00e4ytelmist\u00e4 ja dialogeista, joiden avulla oli tarkoitus opettaa lapsille my\u00f6t\u00e4tuntoa, s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4isyytt\u00e4 ja muita hyveit\u00e4. Turussakin mainostettiin runsaasti Berquinin ranskankielisen teoksen ruotsinkielist\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 \u201dlasten yst\u00e4v\u00e4st\u00e4\u201d. Kuitenkin Weissen valikoitu teos k\u00e4\u00e4nnettiin my\u00f6s suoraan saksasta ruotsiksi jo 1700-luvun lopulla. My\u00f6s t\u00e4m\u00e4 teos oli luultavasti turkulaisten s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isten saatavilla. Nyky\u00e4\u00e4n kirja on osa Turun kaupunginkirjaston vanhaa kokoelmaa.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Tukholmalainen kirjanpainaja Johan Samuel Ekmanson julkaisi ruotsinnoksen Barn-w\u00e4nnen<\/em> ensimm\u00e4isen osan vuonna 1797. Turun kaupunginkirjaston vanha kokoelma. Kirjoittajan kuva<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Turun kaupunginkirjaston vanha kokoelma juontaa juurensa 1800-luvulle. Turun kansankirjasto perustettiin vuonna 1863, ja sen rinnalle rakentui kaupunginkirjasto kielitaitoista s\u00e4\u00e4tyl\u00e4ist\u00f6\u00e4 varten 1860-luvun lopulta alkaen.  Kansankirjasto ja kaupunginkirjasto liitettiin my\u00f6hemmin yhteen Turun kaupunginkirjastoksi. Kaupunginkirjaston vanha kokoelma kuitenkin s\u00e4ilyi erillisen\u00e4, ja se luetteloitiin kokoelmatietokannaksi Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushankkeessa vuosina 2013\u20132017. <\/p>\n\n\n\n

Vanhasta kokoelmasta on nyky\u00e4\u00e4n l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 nide vuoden 1801 ilmoituksessa mainittua Familje-bok eller journal f\u00f6r barn<\/em> -teosta. Kirja on painettu Tukholmassa vuonna 1800. On vaikea tiet\u00e4\u00e4 miten ja milloin kirja on p\u00e4\u00e4tynyt Turkuun ja lopulta osaksi Turun kaupunginkirjaston vanhaa kokoelmaa. Kirjassa on omistuskirjoitus Sofi Alstedt. Mahdollisesti juuri t\u00e4m\u00e4 kirjan omistaja on s\u00e4il\u00f6nyt kirjan v\u00e4liin muistoksi jo haurastuneita punaisia koristeita, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kukan ter\u00e4lehdilt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Heidi Hakkarainen<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

F\u00f6rteckning p\u00e5 B\u00f6cker, m. m., tjenliga till Jul- och Ny\u00e5rsg\u00e5fvor, som finnas till salu uti Bokl\u00e5dan vid Stora Kyrkogatan. \u00c5bo Tidningar<\/em> 19.12.1821. Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

Hyp\u00e9n, Kaisa, Leila Koivunen, & Janne Tunturi (toim.) (2015), Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistyst\u00e4 ja kansainv\u00e4lisyytt\u00e4 Turun kaupunginkirjastossa 1800<\/em>\u20131900-luvuilla<\/em>. Helsinki: Avain.<\/p>\n\n\n\n

Karppinen, Emilia & Laura Yli-Sepp\u00e4l\u00e4. Turun kaupunginkirjaston vanhan kokoelman tutkimushanke: uutta tietoa vanhasta kokoelmasta. Informaatiotutkimus<\/em> 1 (36), 1\u20136.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e5reland, Lena, Janina Orlov & Boel Westin (2024). Omvandlingens tid \u2013 barnlitteraturen i det tidiga 1800-talet. Teoksessa Boel Westin & \u00c5sa Warnqvist (toim.), Den svenska barn- och ungdomslitteraturens historia. Fr\u00e5n \u00e4ldre tid till tidigt 1900-tal<\/em>. Stockholm: Natur & Kultur, 219\u2013310.<\/p>\n\n\n\n

Lehtonen, Ulla (1981). Lastenkirjallisuus Suomessa 1543\u20131850: kirjahistoriallinen tutkimus.<\/em> Tampere: Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti.<\/p>\n\n\n\n

Rantala, Heli, Jukka Sarjala, Janne Tunturi, Ulla Ij\u00e4s & Heidi Hakkarainen (2024). Kirjojen kaipuu. Kirjakulttuuria 1800-luvun alun Suomessa<\/em>. Helsinki: Gaudeamus.<\/p>\n\n\n\n

Till salu: P\u00e5 bokl\u00e5dan i Seipells g\u00e5rd. \u00c5bo Tidning<\/em> 16.5.1801. Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot.<\/p>\n\n\n\n

Till salu finnes: Uti Bokl\u00e5dan wid stora Kyrkogatan. \u00c5bo Tidningar<\/em> 8.12.1821. Kansalliskirjasto. Digitaaliset aineistot.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 1801 \u00c5bo Tidning -lehdess\u00e4 ilmoitettiin, ett\u00e4 Seipellin talon tiloissa Turun jokirannassa oli myynniss\u00e4 erilaisia lapsille ja nuorille sopivia kirjoja, kuten kaksiosainen Familjebok eller journal f\u00f6r barn. Kyseess\u00e4 oli vuonna 1800 ilmestynyt ruotsinnos ranskalaisen Arnaud Berquinin teoksesta Le livre de familie ou journal des enfants (1791). Teos k\u00e4sitteli dialogimuodossa muun muassa eettisi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, luonnonilmi\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 … Jatka lukemista Lapsille suunnattujen kirjojen ilmoituksia 1800-luvun alusta<\/span> →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48,2],"tags":[473,25,274,471,452,472],"class_list":["post-983","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","category-1800-luku","tag-kirjakaupat","tag-kirjallisuus","tag-lapset","tag-lastenkirjallisuus","tag-sanomalehdet","tag-seipellin-talo"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/983","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=983"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/983\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":985,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/983\/revisions\/985"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=983"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=983"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=983"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}