![\"Mustavalkoinen](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/kauhanen_turunlinnanpommitukset_1-1024x677.jpg\")
Varautuminen kannatti, sill\u00e4 joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 1939 pommi tuhosi uuden osan pohjoisen kulmatornin ja pohjoissiiven rajalta kattoa ja huoneiden yl\u00e4osia. Pommitus 1.1.1940 tuhosi saman tornin ylimm\u00e4n v\u00e4likerran sek\u00e4 kattoa. Entinen museonvartija Esko Selin onnistui tuolloin sammuttamaan uuden linnan etel\u00e4iseen siipirakennukseen osuneen palopommin. L\u00e4nsi-Suomi<\/em> -lehdess\u00e4 kerrottiin 25.1.1940 tapauksesta: \u201dPalopommi oli pudonnut linnan sen siipirakennuksen katolle, jossa sijaitsi linnan arvokkain sisustus. Kaikki luulivat, ett\u00e4 kalleudet olivat pian tuhon omina. Mutta niin ei tapahtunut. Er\u00e4s vahtipojista kiipesi nopeasti katolle, tarttui pommiin ja heitti sen alas kadulle.\u201d <\/p>\n\n\n\n Linna selvisi siis talvisodasta pienehk\u00f6in vaurioin, ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1940 niit\u00e4 korjatessa pystyttiin my\u00f6s tutkimaan linnan rakenteita, kun muun muassa tiilirakenteita paljastui murtuneiden rappausten alta. Samalla l\u00f6ytyi vanhoja sein\u00e4maalauksia, joista vanhin oli 1600-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 eli Pietari Brahen ajalta per\u00e4isin oleva friisi, joka l\u00f6ytyi purettaessa Nuhjalan huoneen ja barokkisalin v\u00e4list\u00e4 pomminvaurioittamaa sein\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kes\u00e4kuussa 1941 satama saksalaisjoukkoineen, aluksineen ja lentokoneineen muodosti mehev\u00e4n maalin. Kes\u00e4kuussa 1941 Neuvostoliiton pommituksissa tuhot olivat hirmuisia. Toisen pommitusp\u00e4iv\u00e4n aikana 26.6. pommit sytyttiv\u00e4t linnan vanhan osan tuleen. Pahimpia tuhoja oli vuodelta 1705 per\u00e4isin olleen linnankirkon t\u00e4ydellinen palaminen sisustuksineen kaikkineen. Kirkossa oli alkuper\u00e4iset vanhat penkit, saarnastuoli sek\u00e4 ainutlaatuiset niin sanotut kuninkaan ja kuningattaren tuolit, joita ei voitu siirt\u00e4\u00e4 turvaan. Pommituksista oli suuret otsikot 27. ja 28.6. ja Turun Sanomien <\/em>etusivun juttu oli otsikoitu: \u201dTurun linna k\u00e4rsi suuria vaurioita raakalaislent\u00e4jien pommituksessa\u201d.<\/p>\n\n\n Turun palokunnassa palvellut Albin Karlsson muisteli jatkosodan alkua: \u201dMinun osastoni sai komennuksen Kakolanm\u00e4keen, jossa paloi muutama verstasrakennus. Olimme siell\u00e4 parhaalla mahdollisella n\u00e4k\u00f6alapaikalla – – Erityisen ilke\u00e4lt\u00e4 n\u00e4ytti Turun linnan palo. Liekit l\u00f6iv\u00e4t korkealle ja katot romahtivat. N\u00e4ytti silt\u00e4, ettei koko linnasta j\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n j\u00e4ljelle. Onneksi ihan n\u00e4in ei kuitenkaan k\u00e4ynyt. Vauriot olivat kuitenkin pahat. Sammutusvoimaa ei ollut riitt\u00e4v\u00e4sti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Korjaust\u00f6iden yhteydess\u00e4 lahjoittivat sitten sadat suomalaiset yhden tai useamman kuparilevyn hinnan linnan uusiin kattoihin. Samalla he saivat lahjoittamiinsa levyihin omat nimens\u00e4, mitk\u00e4 siell\u00e4 kai ovat t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin luettavissa.\u201d<\/p>\n\n\n\n Riku Kauhanen<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Aarnipuu, Petja. Turun Linna kerrottuna ja kertovana tilana<\/em>. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008.<\/p>\n\n\n\n Gr\u00f6nholm, Pertti et al. El\u00e4m\u00e4\u00e4 Sotavuosien Turussa 1939\u20131945<\/em>. Turku: Turun Historiallinen Yhdistys, 2014.<\/p>\n\n\n\n Hintsala, Kari\/Kaponieeri. Turun linnan tuho 1941. 3.2.2014. https:\/\/kaponieeri.blogspot.com\/2014\/02\/turun-linnan-tuho-1941.html<\/a><\/p>\n\n\n\n Karlsson, Albin. Liekit Turun linnasta l\u00f6iv\u00e4t korkealle. Teoksessa (toim. Kalske, Tauno) Tapahtui Suomen Turussa: Muistoja Sotavuosilta 1939\u20131944<\/em>. Turku: 1987, s. 36\u201338.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4nsi-Suomi<\/em> 25.1.1940.<\/p>\n\n\n\n Turun Sanomat<\/em> 28.6.1941.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Niin talvi- kuin jatkosodassa neuvostoliittolaiset pommikoneet moukaroivat Turkua, jolloin Turun linna sai useita osumia. Itse linna ei ollut punakoneiden maalina, vaan ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4 Turun satama. Linnassa oli vuonna 1939 valmistauduttu sotaan siirt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 arvokkaimmat l\u00e4hialueiden kartanoiden suojiin. Talvisodan alettua kerrokset tyhjennettiin kokonaan, jolloin my\u00f6s arvokkaimmat tapetit ja uunit siirrettiin museon suojiin. Samalla pesutupaan ja py\u00f6re\u00e4n tornin alakertaan … Jatka lukemista Turun linnan pommitukset<\/span> ![\"Kirkon](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2026\/10\/kauhanen_turunlinnanpommitukset_2-1024x688.jpg\")