{"id":99,"date":"2025-10-07T21:39:26","date_gmt":"2025-10-07T18:39:26","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/?p=99"},"modified":"2025-10-07T21:39:26","modified_gmt":"2025-10-07T18:39:26","slug":"turusta-lahtemisen-vaikeudesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/07\/turusta-lahtemisen-vaikeudesta\/","title":{"rendered":"Turusta l\u00e4htemisen vaikeudesta"},"content":{"rendered":"\n<p>Turku toukokuun alussa vuonna 1795. Nuori akateeminen mies on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ulkomaille. H\u00e4n on antanut sidotuttaa itselleen muistikirjan, jonka valkoiset sivut ovat viel\u00e4 tyhj\u00e4t. Matkan aikana nuo sivut tulevat t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n muistiin kirjatuista kokemuksista aina baletti- ja ooppera-arvioista keskusteluihin erilaisten tuttavuuksien kanssa aatelisherroista munkkeihin ja katulapsiin. Suuren seikkailunsa kynnyksell\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa: \u201dTurusta Amsterdamiin: pahuksenmoinen matka nuorukaiselle, joka on n\u00e4hnyt vain v\u00e4h\u00e4n opiskelukamarinsa ja atlaksensa ulkopuolella olevaa maailmaa.\u201d&nbsp;<\/p>\n\n\n<div class=\"wp-block-image\">\n<figure class=\"alignleft size-full\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"657\" height=\"523\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Rantala_Turun-linna-ja-merivayla.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-100\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Rantala_Turun-linna-ja-merivayla.jpg 657w, https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-content\/uploads\/sites\/721\/2025\/10\/Rantala_Turun-linna-ja-merivayla-300x239.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 657px) 100vw, 657px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Reinberg, Johan Jakob.\u00a0<em>Slottet. (\u00c5bo). \u00c5bo Slott. Vy Fr\u00e5n Berget Vid Varvsgatan Mot Slottet, Hirvensalo, Tj\u00e4rholmen Och Runsala<\/em>. 1852. \u00c5bo Akademin arkistokokoelmat.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n<p>N\u00e4in kirjoittaessaan Frans Michael Franz\u00e9n hiukan liioitteli. Nuori h\u00e4n kyll\u00e4 oli \u2013 t\u00e4ytt\u00e4nyt helmikuussa 23 vuotta \u2013 mutta sent\u00e4\u00e4n poistunut kammaristaan Uppsalaankin opiskelemaan. Ruotsin valtakunnan ulkopuolella oululaissyntyinen Franz\u00e9n ei kuitenkaan ollut k\u00e4ynyt. Turkuun h\u00e4n oli muuttanut jo 13-vuotiaana aloittaessaan opintonsa Turun akatemiassa. 17-vuotiaana Franz\u00e9n oli jo maisteri, muutamaa vuotta my\u00f6hemmin dosentti. Oppineiden maailma oli avautunut h\u00e4nelle varhain jo lapsena tunnistetun lahjakkuuden, nopean oppimiskyvyn ja lukeneisuuden ansiosta. Mutta n\u00e4hd\u00e4 maailmaa omin silmin olisi tietysti toista kuin siit\u00e4 lukeminen. Franz\u00e9n osoittautui mainioksi matkap\u00e4iv\u00e4kirjan kirjoittajaksi. H\u00e4nen merkint\u00e4ns\u00e4 ovat tarkkan\u00e4k\u00f6isen ja kirjallisesti lahjakkaan ihmisen huomioita l\u00e4hes kaikesta maan ja taivaan v\u00e4lill\u00e4. Franz\u00e9nin matka ulottui lopulta Amsterdamia paljon laajemmalle alueelle Manner-Euroopassa ja Brittein saarilla.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Toukokuisessa Turussa matkaanl\u00e4ht\u00f6 kuitenkin kesti, sill\u00e4 tuulet eiv\u00e4t olleet suotuisia. Helsing\u00f6riin suuntaava kauppalaiva oli l\u00e4ht\u00f6valmiina Pikisaaren satamassa. Sen mukana Franz\u00e9n ja h\u00e4nen matkakumppaninsa Carl Fredrik Bremer p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t Tanskan puolelle, josta matka jatkuisi kohti Manner-Eurooppaa. Mutta nyt laiva vain odotti. Ja Franz\u00e9nin matkakuume paheni. Lopulta useiden p\u00e4ivien viiv\u00e4styksen j\u00e4lkeen matka oli alkamassa. Purjelaivan ymp\u00e4rill\u00e4 h\u00e4\u00e4r\u00e4ili viel\u00e4 matruusien puolisoita. N\u00e4m\u00e4 olivat tulleet saattamaan miehi\u00e4\u00e4n matkaan. Kun alus irtosi laiturista, vaimot seurasivat l\u00e4ht\u00f6\u00e4 kyynelsilmin.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Turku h\u00e4visi n\u00e4k\u00f6piirist\u00e4. Edess\u00e4 kokonainen saarten labyrintti \u2013 n\u00e4in Franz\u00e9n saaristoa kutsui \u2013 jonka kaiken aikaa muuttuvia maisemia matkustaja saattoi ihailla. Kunnes Korppoon kohdalla tuuli j\u00e4lleen tyyntyi ja matka pys\u00e4htyi. Odottelussa tuhraantui taas useita p\u00e4ivi\u00e4 ja Franz\u00e9nin k\u00e4rsiv\u00e4llisyys oli koetuksella. Suuri seikkailu antoi odotuttaa itse\u00e4\u00e4n.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Franz\u00e9nin merimatka Turusta Helsing\u00f6riin kesti lopulta kolmisen viikkoa. Kokonaisuudessaan h\u00e4nen Euroopan-matkansa kesto oli l\u00e4hes puolitoista vuotta.<\/p>\n\n\n\n<p>Heli Rantala<\/p>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Frans Michael Franz\u00e9n: \u201dAntekningar under en Utrikes resa\u201d, <em>\u00c5bo Tidning<\/em> 31.1.1801. [Jatkokertomuksen ensimm\u00e4inen osa.]<\/p>\n\n\n\n<p>Heli Rantala: <em>Pikisaaresta Pariisiin. Suomalaismatkaajien kokemuksia 1800-luvun Euroopassa.<\/em> Helsinki: Gaudeamus, 2020.<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turku toukokuun alussa vuonna 1795. Nuori akateeminen mies on l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n ulkomaille. H\u00e4n on antanut sidotuttaa itselleen muistikirjan, jonka valkoiset sivut ovat viel\u00e4 tyhj\u00e4t. Matkan aikana nuo sivut tulevat t\u00e4yttym\u00e4\u00e4n muistiin kirjatuista kokemuksista aina baletti- ja ooppera-arvioista keskusteluihin erilaisten tuttavuuksien kanssa aatelisherroista munkkeihin ja katulapsiin. Suuren seikkailunsa kynnyksell\u00e4 h\u00e4n kirjoittaa: \u201dTurusta Amsterdamiin: pahuksenmoinen &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/2025\/10\/07\/turusta-lahtemisen-vaikeudesta\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Turusta l\u00e4htemisen vaikeudesta<\/span> <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":29,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[48],"tags":[51,49,50],"class_list":["post-99","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-1700-luku","tag-franzen-frans-michael","tag-matkustus","tag-purjelaivat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/users\/29"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=99"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":101,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/99\/revisions\/101"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=99"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=99"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turku800\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=99"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}