{"id":192,"date":"2021-04-04T18:12:56","date_gmt":"2021-04-04T18:12:56","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/?p=192"},"modified":"2021-04-04T18:13:49","modified_gmt":"2021-04-04T18:13:49","slug":"asessori-johannes-wasseniuksen-talohankkeet-hovioikeuden-tuomari-statusrakennuttajana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2021\/04\/04\/asessori-johannes-wasseniuksen-talohankkeet-hovioikeuden-tuomari-statusrakennuttajana\/","title":{"rendered":"Asessori Johannes Wasseniuksen talohankkeet \u2013 hovioikeuden tuomari statusrakennuttajana"},"content":{"rendered":"\n

Johannes Svenonis Wassenius \u2013 vuodesta 1688 aateloituna Lagermarck \u2013 toimi vuodesta 1662 Turun hovioikeuden asessorina.[1]<\/a> H\u00e4n rakennutti tilalleen Hirvensalon Kulkkilaan ja Aninkaisten korttelissa sillan l\u00e4heisyydess\u00e4 sijainneelle kaupunkitontilleen uusia rakennuksia 1660-luvun lopulla ja 1670-luvun alussa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Johannes Svenonis Wassenius-Lagermarckin muotokuva lienee p\u00e4\u00e4tynyt koristamaan h\u00e4nen uutta komeaa kaupunkitaloaan. Jochim Lang 1670-1690. Kuva: Kansallisgallerian arkistokokoelmat.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

H\u00e4nen Turun k\u00e4mnerinoikeudessa vahvistuttamansa sopimukset kirvesmiesten ja muurarimestareiden kanssa ovat ainutlaatuisia asiakirjoja, sill\u00e4 muut turkulaiset rakennuttajat eiv\u00e4t tehneet n\u00e4in. Lain ja oikeudenk\u00e4yt\u00f6n asiantuntijana asessori halusi kaupungin tuomiovallan alaisten k\u00e4sity\u00f6l\u00e4isten kanssa solmimansa sopimukset merkitt\u00e4v\u00e4ksi my\u00f6s kaupungin oikeusp\u00f6yt\u00e4kirjaan mahdollisten sopimusrikkomusten varalta. Vaikka asiakirjoista ei saakaan kokonaiskuvaa rakennuksista, antavat ne silti viitteit\u00e4 edustavasta turkulaisesta kodista 1600-luvun j\u00e4lkipuoliskolla.<\/p>\n\n\n\n

Asessori Wassenius sopi helmikuussa 1667 seitsem\u00e4n kirvesmiehen kanssa, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 pystytt\u00e4isiv\u00e4t h\u00e4nelle Kulkkilaan 106 kuparitaalarilla 14-nurkkaisen hirsirakennuksen. Summaan kuului pystytyksen lis\u00e4ksi sein\u00e4hirsien veist\u00e4minen molemmilta puolilta, v\u00e4likaton parrujen veist\u00e4minen ja ulkokaton t\u00e4ysin valmiiksi tekeminen. Kirvesmiehet ilmoittivat 22. kes\u00e4kuuta, ett\u00e4 ty\u00f6 valmistuisi tulevana maanantaina ilman enempi\u00e4 viivytyksi\u00e4.[2]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1670 asessori Wassenius solmi seuraavan sopimuksen kaupunkitalonsa ajanmukaistamisesta: <\/p>\n\n\n\n

Me allekirjoittaneet muurarimestarit Erik Johansson ja J\u00f6ran Thomasson teemme tiett\u00e4v\u00e4ksi, ett\u00e4 olemme sopineet seuraavaa kuninkaallisen hovioikeuden herra asessori Johannes Wasseniuksen talonrakennuksesta, joka aloitetaan tulevana kev\u00e4\u00e4n\u00e4 ja koko vanha rakennus ruokakamarista kadulle pormestari Johan Schefferin kivimuuriin saakka tulee purettavaksi ja rakennettavaksi uudelleen:<\/p>

1. Herra asessori purkaa vanhat lastenkamarin, tuvan ja pakarituvan muurit omalla kustannuksellaan ja puhdistaa uudisrakennuksen pohjan.<\/p>

2. H\u00e4nen tulee osallistua salin vasemmanpuoleisen sein\u00e4n perustuksen kaivamiseen kahden p\u00e4iv\u00e4n ajan kahdella miehell\u00e4 ja lopusta perustuksen kaivamisesta vastaamme me.<\/p>

3. Asessorin tulee hankkia meille kaikki rakennusaineet, harmaakivet, tiilet ja kalkki. Kivet tulee kasata kadulle rakennuspaikan eteen ja tiilet sek\u00e4 kalkki l\u00e4hist\u00f6lle.<\/p>

4. Kun ensimm\u00e4isen perustan kaivanto on valmis, tulee asessorin paaluttaa se omalla ty\u00f6v\u00e4ell\u00e4\u00e4n. Meid\u00e4n tulee kuitenkin olla paikalla katsomassa, ett\u00e4 se tulee tehty\u00e4 oikein.<\/p>

5. Kun ensimm\u00e4ist\u00e4 muuria aletaan rakentaa, tulee meid\u00e4n muurarimestareiden tehd\u00e4 siit\u00e4 yht\u00e4 korkea, kuin se on nykyisen salin kohdalla. Meid\u00e4n tulee muurata my\u00f6s molemmat p\u00e4\u00e4dyt ja kannattaa rakennusaineet omalla ty\u00f6voimallamme. Salin tulee ylt\u00e4\u00e4 asessorin makuukamarista toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaan ruokakamariin ja koko tontin mitalta kadulle p\u00e4in. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n tulee muurata uuni keskelle takap\u00e4\u00e4ty\u00e4 ja portaat alas kellariin.<\/p>

6. Kun asessorin ty\u00f6kamari muutetaan eteiseksi, tulee meid\u00e4n puhkaista ovi nykyisen ikkunan paikalle ja puhkaista ja muurata ovia umpeen asessorin tahdon mukaan. Meid\u00e4n tulee lis\u00e4ksi muurata eteisen portaat.<\/p>

7. Meid\u00e4n muurarimestarien tulee muurata nykyisen salin keskelle sein\u00e4 ja kaksi uunia, joiden piippu tulee keskelle katonharjaa, sek\u00e4 puhkaista n\u00e4iden kahden yht\u00e4 suuren kamarin v\u00e4lille ovi. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n tulee tehd\u00e4 ikkuna pihan puolimmaiseen kamariin.<\/p>

8. Lis\u00e4ksi meid\u00e4n tulee tehd\u00e4 asessorin poikien kamarista suuri keitti\u00f6, jonka savupiippu on muurattava kooltaan ja malliltaan samanlaiseksi, kuin asessorin tilalla Kulkkilassa on muurattu. T\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 meid\u00e4n tulee alkaa heti ensimm\u00e4isell\u00e4 avovedell\u00e4 asessorin m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen mukaan ja meid\u00e4n on teht\u00e4v\u00e4 t\u00f6it\u00e4 rakennuksella keskeytyksett\u00e4 kaikkina arkip\u00e4ivin\u00e4, kunnes rakennus on valmis.<\/p>

9. Min\u00e4 asessori Johannes Wassenius maksan muurarimestareille yhteens\u00e4 250 kuparitaalaria. Ensimm\u00e4iset 50 nyt heti, toiset 50, kun ty\u00f6 alkaa, kolmannen 50, kun ty\u00f6 on puoliv\u00e4liss\u00e4 ja loput sata, kun ty\u00f6 on valmis. Jos meid\u00e4n rakennusmestareiden t\u00e4hden aiheutuu keskeytyst\u00e4, korvaamme me aiheuttamamme kulut asessorille. Niin kauan kuin muurarimestarit ovat ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, annan min\u00e4 asessori Wassenius heille aamulla viinaryypyn ja p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 kannullisen olutta [=2,617\u00a0litraa]. Ett\u00e4 me olemme sopineet n\u00e4in, pyyd\u00e4mme me kaupunginnotaari Jacobus Jacobia vahvistamaan t\u00e4m\u00e4n sopimuksen ja allekirjoitamme sen omak\u00e4tisesti. Turussa 15. marraskuuta 1670.[3]<\/a><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"
1700-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 s\u00e4ilynyt olutkannu. Kuva: Turun museokeskus, Esinekokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Asessori Johannes Lagermarck syntyi 10.6.1622 Ruotsin V\u00e4nersborgissa, jossa h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli kirkkoherrana. H\u00e4net kirjattiin syksyll\u00e4 1641 Turun akatemiaan ylioppilaana. Turun hovioikeudessa h\u00e4n toimi kanneviskaalina vuosina 1650\u20131662 ja asessorina vuosina 1662\u20131685. Lagermarck kuoli vuonna 1691 Ulvilassa. Asessori Lagermarck \u2013 rakennushankkeidensa aikaan viel\u00e4 aatelittoman luokan asessori Wassenius \u2013 edusti Turussa kaupunkilaisten yl\u00e4kerrosta ja onnistui 1600-luvun virkamiehen korkeimmassa tavoitteessa, eli saamaan itselleen aatelisarvon.<\/p>\n\n\n\n

Asema hovioikeuden asessorina edellytti s\u00e4\u00e4dynmukaisia asuintiloja perheelle, sill\u00e4 kodin avaaminen seurapiireille oli h\u00e4nen aikanaan keskeisess\u00e4 asemassa. Edustava koti nosti omistajansa statusta. Asessorin ensimm\u00e4inen puoliso oli vuodesta 1652 Turun hovioikeuden aatelisen asessorin Pehr Ekenbergin \u2013 ennen aatelointia vuonna 1649 Wigelius \u2013 tyt\u00e4r Maria ja toinen puoliso vuodesta 1667 Sigrid Henriksdotter. Asessori Lagermarck kiinnittyi my\u00f6s Turun porvariston yl\u00e4kerrokseen kolmannessa vuonna 1675 solmitussa avioliitossaan pormestari Sven Rydeniuksen tytt\u00e4ren Elisabetin kanssa.[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Asessorin ensimm\u00e4iseksi vaimoksi Maria Ekenbergiksi mahdollisesti identifioidun naisen muotokuva muodosti n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n parin aviomiehen potretin kanssa. Kuva: Turun museokeskus, Valokuva-arkisto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Teksti: Veli Pekka Toropainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Kansallisarkisto KA z:185 ja KA z:187, Turun k\u00e4mnerinoikeuden p\u00f6yt\u00e4kirjat 1667 ja 1670.<\/p>\n\n\n\n

Kotivuori, Yrj\u00f6 2005: Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Johan Lagermarck<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 <https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=212>. Luettu 17.3.2021.<\/p>\n\n\n\n

Kotivuori, Yrj\u00f6 2005: Ylioppilasmatrikkeli 1640\u20131852: Lorentz Ekenberg<\/em>. Verkkojulkaisu 2005 <https:\/\/ylioppilasmatrikkeli.helsinki.fi\/henkilo.php?id=737>. Luettu 17.3.2021.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Kotivuori 2005, 212 Johan Lagermarck.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> KA z:185, TKO 9.2.1667, 39\u221240; 22.6.1667, 178.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> KA z:187, TKO 15.11.1670, 361\u2212364.<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Kotivuori 2005, 212 Johan Lagermarck; 737 Lorentz Ekenberg.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Johannes Svenonis Wassenius \u2013 vuodesta 1688 aateloituna Lagermarck \u2013 toimi vuodesta 1662 Turun hovioikeuden asessorina.[1] H\u00e4n rakennutti tilalleen Hirvensalon Kulkkilaan ja Aninkaisten korttelissa sillan l\u00e4heisyydess\u00e4 sijainneelle kaupunkitontilleen uusia rakennuksia 1660-luvun lopulla ja 1670-luvun alussa. H\u00e4nen Turun k\u00e4mnerinoikeudessa vahvistuttamansa sopimukset kirvesmiesten … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-192","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=192"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":198,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/192\/revisions\/198"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=192"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=192"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=192"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}