{"id":240,"date":"2021-05-26T06:10:34","date_gmt":"2021-05-26T06:10:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/?p=240"},"modified":"2021-05-26T06:10:36","modified_gmt":"2021-05-26T06:10:36","slug":"muotovaatimukset-edella-oikeuteen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2021\/05\/26\/muotovaatimukset-edella-oikeuteen\/","title":{"rendered":"Muotovaatimukset edell\u00e4 oikeuteen?"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Hovioikeuksien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 1900-luvun alussa Rainer von Fieandtin (Turku) ja Iivar Ahavan (Viipuri) muistelmissa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Rainer von Fieandt (1890\u20131972),<a href=\"#_ftn1\">[1]<\/a> my\u00f6hempi Suomen Pankin p\u00e4\u00e4johtaja ja (p\u00e4\u00e4)ministeri, ty\u00f6skenteli auskultointiaikanaan 1910-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 my\u00f6s kotikaupunkinsa Turun hovioikeudessa notaarina. H\u00e4nen mukaansa hovioikeuskokemus opetti loogista ajattelua ja kirjoittelua.<a href=\"#_ftn2\">[2]<\/a> Mustelmissaan von Fieandt on kuitenkin kuvannut yksityiskohtaisemmin l\u00e4hinn\u00e4 hovioikeuden muodollisia ja hierarkkisia k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Frakkia piti luonnollisesti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 virka-asuna hovioikeudessa. T\u00e4m\u00e4 oli aikakaudelle tyypillist\u00e4. Monet siviilivirkamiehet k\u00e4yttiv\u00e4t virkah\u00e4nnystakkeja ja \u2013univormuja, ja n\u00e4iden mallit sek\u00e4 v\u00e4rit olivat s\u00e4\u00e4nneltyj\u00e4. Esimerkiksi Viipurin hovioikeudessa hieman ennen von Fieandtin aikaa ty\u00f6skennellyt Iivar Ahava<a href=\"#_ftn3\">[3]<\/a> on muistellut \u201dkiiltonappista, viheri\u00e4ll\u00e4 samettikauluksella varustettua virkafrakkiaan\u201d. Hovioikeuden frakkipakko koski my\u00f6s asianajajia, ja t\u00e4t\u00e4 kutyymi\u00e4 uhmaavaa ep\u00e4kunnioittavaa juristia uhkasivat sakot tuomioistuimen halventamisesta.<a href=\"#_ftn4\">[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.finna.fi\/Cover\/Show?id=museovirasto.86E1F359864B21BEDE2B4867911CE211&amp;index=0&amp;size=large&amp;source=Solr\" alt=\"\" width=\"358\" height=\"543\" \/><figcaption>Virkafrakki. Kuva: Kansallismuseo, Historialliset kokoelmat.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Toiminta istuntosalissa oli tarkkaa ja seremoniallista. Kuten von Fieandt kuvasi, istuntosalissa liikuttaessa oli muistettava, ett\u00e4 hovioikeudenneuvosten ja esittelij\u00e4asessorien pitk\u00e4 p\u00f6yt\u00e4 piti kiert\u00e4\u00e4 oikein. Presidentin sel\u00e4n taakse oli kielletty\u00e4 menn\u00e4, olipa h\u00e4n paikalla tai ei. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti, ett\u00e4 p\u00f6yd\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevan presidentin tyhj\u00e4nk\u00e4\u00e4n tuolin taakse ei saanut menn\u00e4, vaan p\u00f6yt\u00e4 piti kiert\u00e4\u00e4 toista kautta. Kun von Fieandt poistui salista istunnon aikana, oli h\u00e4nen muistettava peruuttaa ulos, koska tuomareille ei saanut k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 selk\u00e4\u00e4ns\u00e4.<a href=\"#_ftn5\">[5]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Hovioikeudessa my\u00f6s esiinhuuto, jutun esille ottaminen, oli juhlallinen ja tiukasti s\u00e4\u00e4nnelty koreografia. Tuomioistuimen j\u00e4senet, sihteerit ja p\u00f6yt\u00e4kirjanpit\u00e4j\u00e4t olivat omilla paikoillaan oikeuden n\u00e4ytt\u00e4m\u00f6ll\u00e4, istuntosalissa, kun vahtimestari avasi isot pariovet. Sis\u00e4\u00e4n pitkin punaista mattoa astelivat yleens\u00e4 herrat advokaatit h\u00e4nnystakeissaan per\u00e4kanaa ottaen m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn m\u00e4\u00e4r\u00e4n askelia ja tehden k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen. Ensimm\u00e4inen kunnioittava kumarrus presidentille. Vastaajan edustaja ojensi sihteerille kirjelm\u00e4ns\u00e4. Toinen kunnioittava kumarrus. K\u00e4\u00e4nn\u00f6s ja ulos.<a href=\"#_ftn6\">[6]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Syv\u00e4\u00e4n kumartaminen oli hovioikeuksissa yleist\u00e4, kuten esimerkki osoittaa. Ahavan mukaan kunnioittava kumarrus jokaiseen hovioikeuden istuntosaliin astuttaessa oli ensimm\u00e4inen neuvo, jonka h\u00e4n sai kollegoiltaan aloittaessaan vihre\u00e4n\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 virkamiehen\u00e4 Viipurissa.<a href=\"#_ftn7\">[7]<\/a><\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.finna.fi\/Cover\/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0000pz7k&amp;index=0&amp;size=large&amp;source=Solr\" alt=\"\" width=\"338\" height=\"515\" \/><figcaption>Rainer von Fieandt. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Rainer von Fieandtia ei tuntunut peruuttaminen ja pokkurointi korpeavan eniten, vaan h\u00e4nen suurin harmituksensa liittyi siihen ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, jossa h\u00e4n vertasi tuomioita ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tuomiotaltioihin, eli arkistoitaviin alkuper\u00e4isiin tuomioihin. Tuomioistuimen presidentti \u2013 Rainer von Fieandtin aikana t\u00e4m\u00e4 oli suhteellisen nuori Aleksi K\u00e4py (1871-1933)<a href=\"#_ftn8\">[8]<\/a> \u2013 luki ja allekirjoitti itse kunkin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Ja auta armias, jos niist\u00e4 l\u00f6ytyi yksik\u00e4\u00e4n virhe. Presidentti palautti koko dokumentin ilman selityksi\u00e4, ja virkamiesten \u2013 kuten von Fieandtin \u2013 oli luettava pitki\u00e4kin asiakirjoja rinnakkain vertaillen niit\u00e4 koko ajan l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen presidentin haukankatseen havaitseman virheellisyyden.<a href=\"#_ftn9\">[9]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Iivar Ahava v\u00e4ittikin, ett\u00e4 maamme silloisista hovioikeuksista leukailtiin, ett\u00e4 jutut \u201dTurussa kirjoitettiin hyvin, mutta ratkaistiin v\u00e4list\u00e4 niin ja n\u00e4in, Wiipurissa ratkaistiin paremmin kuin kirjoitettiin, mutta Vaasassa ratkaistiin ja kirjoitettiin yht\u00e4 huonosti.\u201d<a href=\"#_ftn10\">[10]<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Onneksi nykyp\u00e4iv\u00e4n hovioikeuksissa satsataan enemm\u00e4n juridiikkaan ja v\u00e4hemm\u00e4n protokollaan.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-content\/uploads\/sites\/585\/2021\/05\/Ahavan-kirjan-kansikuva-768x1024.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-243\" width=\"339\" height=\"459\" \/><figcaption>Iivar Ahavan muistelmien kansikuva. Kuva: Mia Korpiola.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Teksti: Mia Korpiola<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\" \/>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref1\">[1]<\/a> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rainer_von_Fieandt\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Rainer_von_Fieandt<\/a> (viitattu 23.3.2021).<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref2\">[2]<\/a> Rainer von Fieandt, <em>Omaa tiet\u00e4\u00e4n kulki vain<\/em>. Kirjayhtym\u00e4, Helsinki, 1970, 15.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref3\">[3]<\/a> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Iivar_Ahava\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Iivar_Ahava<\/a> (viitattu 23.3.2021).<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref4\">[4]<\/a> Nimet\u00f6n [Iivar Ahava], <em>Hovioikeudenherrasta kamaripalvelijaksi \u2013 virkamiehen muistelmia<\/em>. Kustannusosakeyhti\u00f6 Otava, Helsinki, 1918, 24-26.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref5\">[5]<\/a> Von Fieandt (1970), 14.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref6\">[6]<\/a> Ahava (1918), 25-26.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref7\">[7]<\/a> Ahava (1918), 24.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref8\">[8]<\/a> <a href=\"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Aleksi_K%C3%A4py\">https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Aleksi_K%C3%A4py<\/a> (viitattu 23.3.2021).<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref9\">[9]<\/a> Von Fieandt (1970), 15.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"#_ftnref10\">[10]<\/a> Ahava (1918), 29.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Hovioikeuksien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 1900-luvun alussa Rainer von Fieandtin (Turku) ja Iivar Ahavan (Viipuri) muistelmissa Rainer von Fieandt (1890\u20131972),[1] my\u00f6hempi Suomen Pankin p\u00e4\u00e4johtaja ja (p\u00e4\u00e4)ministeri, ty\u00f6skenteli auskultointiaikanaan 1910-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 my\u00f6s kotikaupunkinsa Turun hovioikeudessa notaarina. H\u00e4nen mukaansa hovioikeuskokemus opetti loogista ajattelua ja kirjoittelua.[2] &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2021\/05\/26\/muotovaatimukset-edella-oikeuteen\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-240","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=240"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":246,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/240\/revisions\/246"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=240"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=240"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=240"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}