{"id":300,"date":"2021-10-29T06:19:47","date_gmt":"2021-10-29T06:19:47","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/?p=300"},"modified":"2021-10-29T06:21:39","modified_gmt":"2021-10-29T06:21:39","slug":"hovioikeuden-herroja-tapaamassa-turun-vanhalla-hautausmaalla-osa-i","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2021\/10\/29\/hovioikeuden-herroja-tapaamassa-turun-vanhalla-hautausmaalla-osa-i\/","title":{"rendered":"Hovioikeuden herroja tapaamassa Turun vanhalla hautausmaalla. Osa I"},"content":{"rendered":"\n

Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 julkaisemme sarjan Veli Pekka Toropaisen<\/em> blogikirjoituksia, joissa tutustutaan Turun hovioikeuden virkamiesten hautamuistomerkkeihin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Turkuun vuonna 1623 perustetun hovioikeuden presidentit, varapresidentit ja asessorit kuuluivat kaupungin parhaisiin piireihin yhdess\u00e4 raadin j\u00e4senten ja tuomiokapitulin, l\u00e4\u00e4ninhallinnon sek\u00e4 akatemian korkeampien virkamiesten kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Useat hovioikeuden korkeista virkamiehist\u00e4 haudattiin 1700-luvun loppupuolelle asti Turun tuomiokirkkoon. Kun Turun tuomiokirkkoa ymp\u00e4r\u00f6ineelle kaupungin hautausmaalle valittiin 1800-luvun alkuvuosina uusi paikka Kaarinan Skanssilta, siirtyiv\u00e4t heid\u00e4nkin tulevat hautapaikkansa t\u00e4lle nykyiselle Turun vanhalle hautausmaalle, joka tunnettiin aluksi Skanssin hautausmaana.<\/p>\n\n\n\n

Vanhimpia hautoja 1800-luvun alusta on s\u00e4ilynyt hautausmaalla vain v\u00e4h\u00e4n, mutta my\u00f6hemmin 1800-luvun ja 1900-luvun mittaan pystytettyj\u00e4 hovioikeuden virkamiesten hautapaasia on edelleen mahdollista k\u00e4yd\u00e4 katsomassa. Niiss\u00e4 tulevat esille n\u00e4iden virkamiesten sosiaalinen asema sek\u00e4 hautamuistomerkkien muuttuminen aikojen saatossa.<\/p>\n\n\n\n

Tutustumme t\u00e4ss\u00e4 blogin sarjassa joihinkin n\u00e4ist\u00e4 hautamuistomerkeist\u00e4. K\u00e4vin muistelemassa t\u00e4ss\u00e4 mainittuja virkamiehi\u00e4 teid\u00e4nkin puolestanne, mutta voitte tehd\u00e4 niin itse k\u00e4ydess\u00e4nne hautausmaalla. Osa vanhan hautausmaan vieh\u00e4tyst\u00e4 on kivien monimuotoisuus ja niihin kaiverretut tekstit, jotka kertovat jotakin niiden alla lep\u00e4\u00e4vien ihmisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yd\u00e4\u00e4np\u00e4 ensimm\u00e4isen\u00e4 muistelemassa hovioikeuden presidentti Valde Hirvikantaa. Gustaf Waldemar von Hellens syntyi 17.3.1863 Turussa ja kuoli 2.10.1911 Turussa. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Lars Theodor von Hellens (1826-1896) teki pitk\u00e4n virkauran ja p\u00e4\u00e4tti sen toimimalla vuodesta 1884 kuolemaansa vuoteen 1896 Turun hovioikeuden presidenttin\u00e4. My\u00f6s Hirvikannan \u00e4iti Johanna Maria Augusta af Heurlin (1840-1918) kuului merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n turkulaiseen sukuun. Kun is\u00e4 korotettiin vuonna 1895 vapaaherraksi, peri poika t\u00e4m\u00e4n aatelisarvon. Suomenmielinen vapaaherra Gustaf Waldemar von Hellens suomalaisti sukunimens\u00e4 vuonna 1906 Hirvikannaksi, ja k\u00e4ytti sen mukaan etunime\u00e4\u00e4n muodossa Valde.[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Valde Hirvikannan is\u00e4 Lars Theodor von Hellens Carl Adolph H\u00e5rdhin kuvaamana vuosien 1867-1869 v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hirvikanta oli valmistunut varatuomariksi vuonna 1890 ja h\u00e4net nimitettiin Turun tuomiokapitulin sihteeriksi, jossa toimessa h\u00e4n oli vuoteen 1903. Kun Turun hovioikeuden j\u00e4senet erotettiin viroistaan ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4miskaudella, nimitettiin Hirvikanta tilalle hovioikeudenneuvokseksi. Vuonna 1905 h\u00e4net nimitettiin lis\u00e4ksi prokuraattoriksi.[2]<\/a><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6ntyv\u00e4isyyssuuntaa, jonka j\u00e4senet suhtautuivat maltillisesti Suomen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4miseen, edustanut Hirvikanta nimitettiin 1910 Turun hovioikeuden varapresidentiksi ja seuraavana vuonna presidentiksi. H\u00e4n oli ollut vuoteen 1906 s\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivill\u00e4 aateliss\u00e4\u00e4dyn edustajana, ja toimi niiden lakkauttamisen j\u00e4lkeen vuonna 1909 suomalaisen puolueen kansanedustajana. H\u00e4n oli muutenkin aktiivisesti mukana politiikassa, sill\u00e4 h\u00e4n toimi Turun kaupunginvaltuuston j\u00e4senen\u00e4 ja Kuusiston kuntakokouksen esimiehen\u00e4 saarella sijaitsevan kartanonsa R\u00e4fsn\u00e4sin omistajana. H\u00e4n oli my\u00f6s perustamassa sanomalehti Uusi Auraa.[3]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Valde Hirvikantaa kuvaava piikkiohdakkein ymp\u00e4r\u00f6ity reliefi h\u00e4nen hautakivess\u00e4\u00e4n. Kuva: Veli Pekka Toropainen 2021.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hirvikanta oli vasta \u00e4skett\u00e4in valittu hovioikeuden presidentiksi, kun kauppa-apulainen Bruno Forsstr\u00f6m ampui h\u00e4net presidentin l\u00e4htiess\u00e4 saunaan nykyisen Yliopistonkadun varrella sijainneesta kodistaan illalla 2. lokakuuta 1911. Ruotsinkielisen murhaajan motiiveissa n\u00e4htiin h\u00e4nen vihansa suomalaismielisyyteen ja sit\u00e4 edustaneeseen Hirvikantaan, suurempi salaliitto ven\u00e4l\u00e4isvallan edustajia vastaan sek\u00e4 runsaan alkoholink\u00e4yt\u00f6n aiheuttama \u00e4killinen p\u00e4\u00e4h\u00e4npisto. Joka tapauksessa Hirvikannan hautajaiset muodostuivat suureksi surujuhlaksi, kun vainaja saatettiin Turun hautausmaalle.[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n

H\u00e4nen hautakivens\u00e4 kertoo omaa tarinaansa presidentin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n poismenon aiheuttamasta surusta. Hirvikannan jugendin ja kansallisromantiikan muotokielen mukaisessa hautamuistomerkiss\u00e4, joka kertoo Hirvikannan suomenmielisyydest\u00e4, on kuvattuna kaksi surevaa ihmisfiguuria. Hirvikannan py\u00f6re\u00e4\u00e4 reliefi\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t puolestaan kiveen hakatut piikkiohdakkeet. Samaan hautaan laskettiin vuonna 1965 Hirvikannan puoliso Antoinette, kuten my\u00f6s eri aikoina kolme heid\u00e4n viidest\u00e4 lapsestaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turun hovioikeuden presidentti Valde Hirvikannan perhehauta. Kuva: Veli Pekka Toropainen 2021.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Teksti: Veli Pekka Toropainen<\/em><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Geni. Johanna Maria Augusta af Heurlin. https:\/\/www.geni.com\/people\/Johanna-Maria-Augusta-von-Hellens\/6000000000520453339<\/a>. Luettu 26.2.2021.<\/p>\n\n\n\n

Turun Kansallisseura. Valde Hirvikannan CV. https:\/\/turunkansallisseura.fi\/wp-content\/uploads\/Hirvikannaksen-CV.pdf<\/a>. Luettu 26.6.2021.<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Lars Teodor von Hellens. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Lars_Teodor_von_Hellens<\/a>. Luettu 26.6.2021.<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Valde Hirvikanta. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Valde_Hirvikanta<\/a>. Luettu 26.6.2021.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> KA, Turun tuomiokirkkoseurakunnan kastetut 1863; Geni, Johanna Maria Augusta af Heurlin; Turun Kansallisseura, Valde Hirvikanta; Wikipedia, Lars Teodor von Hellens.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Turun Kansallisseura, Valde Hirvikannan CV; Wikipedia, Valde Hirvikanta.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Turun Kansallisseura, Valde Hirvikannan CV; Wikipedia, Valde Hirvikanta.<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Wikipedia, Valde Hirvikanta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 julkaisemme sarjan Veli Pekka Toropaisen blogikirjoituksia, joissa tutustutaan Turun hovioikeuden virkamiesten hautamuistomerkkeihin. Turkuun vuonna 1623 perustetun hovioikeuden presidentit, varapresidentit ja asessorit kuuluivat kaupungin parhaisiin piireihin yhdess\u00e4 raadin j\u00e4senten ja tuomiokapitulin, l\u00e4\u00e4ninhallinnon sek\u00e4 akatemian korkeampien virkamiesten kanssa. Useat hovioikeuden … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-300","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/300","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=300"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":315,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/300\/revisions\/315"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=300"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=300"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=300"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}