{"id":318,"date":"2021-10-31T18:31:28","date_gmt":"2021-10-31T18:31:28","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/?p=318"},"modified":"2021-10-31T18:31:29","modified_gmt":"2021-10-31T18:31:29","slug":"hovioikeuden-herroja-tapaamassa-turun-vanhalla-hautausmaalla-osa-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2021\/10\/31\/hovioikeuden-herroja-tapaamassa-turun-vanhalla-hautausmaalla-osa-2\/","title":{"rendered":"Hovioikeuden herroja tapaamassa Turun vanhalla hautausmaalla. Osa 2"},"content":{"rendered":"\n

Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 julkaisemme sarjan Veli Pekka Toropaisen<\/em>\u00a0blogikirjoituksia, joissa tutustutaan Turun hovioikeuden virkamiesten hautamuistomerkkeihin.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tutustuimme sarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Turun hovioikeuden presidentti Gustaf Waldemar von Hellensiin eli Valde Hirvikantaan, joka oli virassa ennen murhaansa vain osan vuotta 1911. Jo h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Lars Theodor von Hellens oli toiminut samassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuosina 1884-1896. Perheest\u00e4 tuli kaikkiaan kolme t\u00e4t\u00e4 virkaa hoitanutta miest\u00e4.[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hovioikeuden presidentti Lars Theodor von Hellensin ja Johanna Maria Augusta af Heurlinin nuorempi 22. marraskuuta 1879 Helsingiss\u00e4 syntynyt poika Albert Alexander von Hellens oli seuraava perheenj\u00e4sen, jolle t\u00e4m\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 lankesi. H\u00e4n aloitti ty\u00f6uransa vuonna 1903 valmistuttuaan varatuomariksi Turun tuomiokapitulin sihteerin\u00e4. T\u00e4t\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 h\u00e4n hoiti vuoteen 1917, jolloin h\u00e4net nimitettiin Turun ja Porin l\u00e4\u00e4nin v\u00e4liaikaiseksi maaherraksi. Jo samana vuonna h\u00e4n siirtyi Kuopion l\u00e4\u00e4nin maaherraksi, josta virasta h\u00e4n siirtyi vuonna 1919 H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin maaherraksi viipyen teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuoteen 1930.[2]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Varatuomari Albert von Hellens H\u00e4meen l\u00e4\u00e4nin maaherrana vuonna 1928. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Albert von Hellens osallistui my\u00f6s politiikkaan. S\u00e4\u00e4tyvaltiop\u00e4ivill\u00e4 1904-1905 h\u00e4n edusti sukuaan aateliss\u00e4\u00e4dyss\u00e4 ja my\u00f6hemmin Edistyspuolueen j\u00e4senen\u00e4 h\u00e4n oli sis\u00e4ministerin\u00e4 Erichin hallituksessa vuosina 1920-1921, vuonna 1922 oikeusministerin\u00e4 Vennolan toisessa hallituksessa sek\u00e4 samassa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 vuosina 1924-1925 Ingmanin toisessa hallituksessa. Vuonna 1930 h\u00e4nest\u00e4 tuli oikeuskansleri ja hoidettuaan teht\u00e4v\u00e4\u00e4 lyhyen aikaa h\u00e4net nimitettiin 3. toukokuuta samana vuonna Turun hovioikeuden presidentiksi ja samalla valtakunnanoikeuden j\u00e4seneksi. H\u00e4n erosi presidentin virasta 22. marraskuuta 1949 vain joitakin kuukausia ennen kuolemaansa.[3]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Vapaaherra Albert von Hellens osallistui my\u00f6s vuoden 1899 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isille valtiop\u00e4iville aatelin edustajana. Paul Bj\u00f6rkin kokoaman aatelin ja ritariston edustajia n\u00e4ill\u00e4 valtiop\u00e4ivill\u00e4 esitt\u00e4v\u00e4n kuvakollaasin tuotti Atelier Apollo. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Albert von Hellens kuoli 2. huhtikuuta 1950 ja h\u00e4net haudattiin Turun vanhalle hautausmaalle. H\u00e4nen kuolemansa sattui aikakaudelle, jolloin suurista ja n\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 hautakivist\u00e4 oltiin jo suureksi osaksi luovuttu. Von Hellensin kivi on yksinkertainen, mutta korkea. Ajan tavan mukaan edesmenneille on kuitenkin annettu titteli ja lis\u00e4ksi suvun vapaaherrallisuus on mainittu. Kiven teksteiss\u00e4 on k\u00e4ytetty kirjainten muotona fraktuuraa, joka oli jo sen pystytt\u00e4misen aikaan harvinaista. Sen muodossa lienee ajateltu h\u00e4nen lapsiaan, jotka oli tarkoitus laskea vanhempiensa j\u00e4lkeen samaan hautaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Albert von Hellensin perheen hautakivi edustaa tyyppi\u00e4, joka oli p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 1800-luvun loppupuolelta seuraavan vuosisadan alkupuolelle. Kuva: Veli Pekka Toropainen 2021.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Von Hellensin puoliso Maja Oihonna von Hellens, omaa sukua af Ursin, laskettiin samaan hautaan vuonna 1972. Pariskunnan nelj\u00e4st\u00e4 lapsesta yliopettaja Maj Seidi von Hellensin nimi kaiverrettiin kiveen kaksi vuotta my\u00f6hemmin. Pojista Turun kirurgisen sairaalan ylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin\u00e4 toiminut ja vuonna 1984 kuollut kirurgian professori Arno Albert von Hellens ja h\u00e4nen vuonna 1992 edesmennyt puolisonsa Inkeri Astrid von Hellens saivat samasta haudasta leposijansa.[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Teksti: Veli Pekka Toropainen<\/em><\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Bergroth, Arne 1973: Turun hovioikeuden presidentit, j\u00e4senet ja virkamiehet 1923-1973. Turun hovioikeus 1623-1973<\/em>. Toimittanut Yrj\u00f6 Blomstedt. Werner S\u00f6derstr\u00f6m Osakeyhti\u00f6, Porvoo.<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Albert von Hellens. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Albert_von_Hellens<\/a>. Luettu 27.6.2021.<\/p>\n\n\n\n

Wikipedia. Arno Albert von Hellens. https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Arno_Albert_von_Hellens<\/a>. Luettu 27.6.2021.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Wikipedia, Albert von Hellens.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Ibid.<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Bergroth 1973, 273; Wikipedia, Albert von Hellens.<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Wikipedia, Albert Alexander von Hellens; Arno Albert von Hellens.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pyh\u00e4inp\u00e4iv\u00e4n ymp\u00e4rill\u00e4 julkaisemme sarjan Veli Pekka Toropaisen\u00a0blogikirjoituksia, joissa tutustutaan Turun hovioikeuden virkamiesten hautamuistomerkkeihin. Tutustuimme sarjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osassa Turun hovioikeuden presidentti Gustaf Waldemar von Hellensiin eli Valde Hirvikantaan, joka oli virassa ennen murhaansa vain osan vuotta 1911. Jo h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 Lars … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-318","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=318"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":330,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/318\/revisions\/330"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=318"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=318"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=318"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}