{"id":369,"date":"2022-03-03T09:49:18","date_gmt":"2022-03-03T09:49:18","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/?p=369"},"modified":"2022-03-03T09:49:20","modified_gmt":"2022-03-03T09:49:20","slug":"kun-presidentti-jons-kurck-oli-menettaa-poikansa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2022\/03\/03\/kun-presidentti-jons-kurck-oli-menettaa-poikansa\/","title":{"rendered":"Kun presidentti J\u00f6ns Kurck oli menett\u00e4\u00e4 poikansa"},"content":{"rendered":"\n<p>Turun hovioikeuden presidentin J\u00f6ns Kurckin (1590-1652, presidenttin\u00e4 1631-1652) poika ylioppilas Gabriel Kurck (1630-1712) sai kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1642 asuttavakseen tuvan ja kamarin huoneiston Vanhan Hakolan keskiaikaisen kivitalon toisesta kerroksesta. Huoneisto sijaitsi torilta tuomiokirkolle johtavan H\u00e4meenkadun varrella torin kulmalla.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4h\u00e4n huoneistoon muuttivat Kurckin kanssa h\u00e4nen ranskalainen ja saksalainen renkins\u00e4 sek\u00e4 h\u00e4nen koiransa Lascus. Hakolan suuremmassa kivitalossa, joka sijaitsi torin reunalla, asui Turun Akatemian teologian professori Johannes Terserus, josta tuli my\u00f6hemmin Turun piispa.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/6\/6f\/Johannes_Terserus.jpg\" alt=\"Johannes Terserus.jpg\" width=\"302\" height=\"370\" \/><figcaption>Johannes Terserus. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Hakolan kivitalo mainitaan jo vuonna 1456, jolloin kauppias Ragvald Suurp\u00e4\u00e4 lahjoitti sen Naantalin luostarille. Vuonna 1479 se p\u00e4\u00e4tyi asemies Bengt J\u00f6nssonille, joka oli aatelisen Bl\u00e5field-suvun kantais\u00e4. Tontti joutui ns. Hakolan kauppiassuvun haltuun ilmeisesti 15. helmikuuta 1546 Kirkkokorttelin tuhonneen tulipalon j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n<p>Taloa is\u00e4nn\u00f6i 1540-luvun lopulla kauppias Klemet Hakola ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 poika Jakob Klemetsson Hakola. H\u00e4nen leskens\u00e4 Karin Hakola toimi kauppiaana kuolemaansa vuoteen 1609 asti. Karinin kolmas aviomies, r\u00e4lssitaustainen kauppias ja pormestari Erik Sp\u00e5ra-Hakola, joutui luopumaan tontista 1630-luvulla jouduttuaan taloudellisiin vaikeuksiin. Tuolloin talon osti kauppias Alexander Wattson.<\/p>\n\n\n\n<p>Presidentti Kurck tarkasti poikansa opiskelijaboksiksi aiotut huoneet ja huomasi seiniss\u00e4 halkeamia. H\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si muurarimestarin tarkastamaan ne ja korjaamaan puutteet, mutta mit\u00e4\u00e4n ei enn\u00e4tetty tehd\u00e4 ennen kuin Hakolaa vavisutti onnettomuus. Gabriel istui tuvassa lukemassa p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4 15. huhtikuuta 1642 kello nelj\u00e4 iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4, kun muurit alkoivat yll\u00e4tt\u00e4en sortua.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/1\/11\/GabrielKurck.jpg\" alt=\"\" \/><figcaption>Gabriel Kurck. Kuva: Wikimedia Commons.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Ikkunapenkill\u00e4 istunut ranskalainen renki Nicolaus Champagnie enn\u00e4tti vain huudahtaa <em>Jesus Maria!<\/em>, kun putoavat kattopalkit surmasivat h\u00e4net. Saksalainen renki oli juuri tulossa kamarista, ja palkit osuivat h\u00e4neenkin niin, ett\u00e4 h\u00e4n menetti tajuntansa. Gabriel aikoi juuri nousta p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rest\u00e4, kun valkoinen hahmo painoi h\u00e4net takaisin istumaan ja ilmoitti, ettei h\u00e4nelle tapahtuisi mit\u00e4\u00e4n pahaa. Muurit h\u00e4nen ymp\u00e4rill\u00e4\u00e4n sortuivat ja Gabriel p\u00e4\u00e4tyi niiden mukana kadulle hautautuneena kainaloitaan my\u00f6ten rakennusj\u00e4tteeseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Koska muureista putoili edelleen tiili\u00e4, eiv\u00e4t paikalle tulleet uskaltaneet pelastamaan Gabrielia. Kalkkip\u00f6lyn v\u00e4h\u00e4n laannuttua er\u00e4s k\u00e4sity\u00f6l\u00e4ismestari tunnisti h\u00e4net ja pelastust\u00f6ihin ryhdyttiin tunnin kuluttua onnettomuudesta. T\u00e4ll\u00f6in voitiin todeta, ett\u00e4 Gabriel oli vahingoittumaton, vaikka p\u00f6yt\u00e4liina ja h\u00e4nen vaatteensa olivat aivan riekaleina. H\u00e4nen koiransa Lascus saatiin kaivettua esiin vahingoittumattomana useiden p\u00e4ivien kuluttua. Nicolaus Champagnie haudattiin suuren saattueen kera tuomiokirkkoon.<\/p>\n\n\n\n<p>Turun keskiaikaiset kivitalot olivat usein rappeutuneita 1600-luvulle tultaessa. Toistuvat kaupunkipalot rapauttivat niiden muureja niin, ett\u00e4 niist\u00e4 sortui osia kadulle ihmisten p\u00e4\u00e4lle. Raati m\u00e4\u00e4r\u00e4si useita taloja purettavaksi 1650-luvulla ja se koitui my\u00f6s Vanhan Hakolan kohtaloksi. Vuoden 1656 suurpalon j\u00e4lkeen tontin l\u00e4pi p\u00e4\u00e4tettiin vet\u00e4\u00e4 uusi Suuri Kirkkokatu torilta tuomiokirkolle. Talon purkamisen suorittivat vuonna 1657 kaupungin laivamiehet ja he saivat purkamansa tiilet ty\u00f6palkakseen.<\/p>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.finna.fi\/Cover\/Show?id=museovirasto.7EC6B734809462DAA0CF029F7FA73050&amp;index=0&amp;size=large&amp;source=Solr\" alt=\"\" width=\"399\" height=\"540\" \/><figcaption>Keskiaikainen tiili, jonka pinnalla ihmishahmoa muistuttava painaumapiirros. Kuva: Muoseovirasto, Rakennusfragmenttikokoelma.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Gabriel Kurck sai laajan koulutuksen ajan korkea-aatelisten perheiden poikien tavoin. H\u00e4n valmistui vuonna 1654 filosofian maisteriksi Oxfordista ja yleni urallaan maaherraksi. Gabriel antoi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 loppuun kiitosjumalanpalveluksen pelastumisensa johdosta joka vuosi onnettomuuden vuosip\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Gabriel Kurck kuoli omistamassaan Vesilahden Laukon kartanossa vuonna 1712.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Teksti: Veli Pekka Toropainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n<p>Hausen, Reinhold 1906<em>: Landsh\u00f6fdingen Friherre Gabriel Kurcks lefnadsminnen upptecknade af honom sj\u00e4lf<\/em>. Helsingfors.<\/p>\n\n\n\n<p>Lagerstam, Liisa 2008: <em>Laukon Herra Gabriel Kurck (1630-1712)<\/em>. Laukko Historicum. Vammala.<\/p>\n\n\n\n<p>Toropainen, Veli Pekka 2001: <em>Porvarisvaimo Karin Hakola ja h\u00e4nen perheens\u00e4 1500- ja 1600-lukujen Turussa<\/em>. <em>Genos<\/em> <em>4\u20222001<\/em>. Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja. Vuosikerta 72. Helsinki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Turun hovioikeuden presidentin J\u00f6ns Kurckin (1590-1652, presidenttin\u00e4 1631-1652) poika ylioppilas Gabriel Kurck (1630-1712) sai kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1642 asuttavakseen tuvan ja kamarin huoneiston Vanhan Hakolan keskiaikaisen kivitalon toisesta kerroksesta. Huoneisto sijaitsi torilta tuomiokirkolle johtavan H\u00e4meenkadun varrella torin kulmalla. T\u00e4h\u00e4n huoneistoon muuttivat Kurckin &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2022\/03\/03\/kun-presidentti-jons-kurck-oli-menettaa-poikansa\/\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-369","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=369"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":370,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/369\/revisions\/370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=369"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=369"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=369"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}