{"id":372,"date":"2022-06-21T13:54:14","date_gmt":"2022-06-21T13:54:14","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/?p=372"},"modified":"2022-06-21T14:52:50","modified_gmt":"2022-06-21T14:52:50","slug":"turusta-turkuun-eli-kuinka-saada-kuningas-nimittamaan-sinut-kotikaupunkisi-hovioikeuden-presidentiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/2022\/06\/21\/turusta-turkuun-eli-kuinka-saada-kuningas-nimittamaan-sinut-kotikaupunkisi-hovioikeuden-presidentiksi\/","title":{"rendered":"Turusta Turkuun – eli kuinka saada kuningas nimitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sinut kotikaupunkisi hovioikeuden presidentiksi"},"content":{"rendered":"\n

Mieluisan ty\u00f6paikan per\u00e4ss\u00e4 joutuu usein muuttamaan kasvukeskuksiin. N\u00e4in oli tilanne my\u00f6s 1600- ja 1700-luvuilla. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammattien harjoittajat joutuivat muuttamaan sinne, miss\u00e4 heid\u00e4n tuotoksensa k\u00e4viv\u00e4t kaupaksi ja aateliset ottivat pestin vastaan sielt\u00e4, miss\u00e4 kuningas n\u00e4ki heid\u00e4n parhaiten valtakuntaa hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n.[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Erityisen haastavassa tilanteessa olivat ne muutamat ylimyst\u00f6n pojat, jotka sattuivat syntym\u00e4\u00e4n valtakunnan it\u00e4iseen osaan, Suomen Turkuun. Turku oli aikansa keskukseen, Tukholmaan, verrattuna selv\u00e4sti vaatimattomampi kaupunki, jossa ylimyst\u00f6lle sopivia teht\u00e4vi\u00e4 oli suhteellisen v\u00e4h\u00e4n. Tilannetta helpotti kuitenkin vuonna 1623 Turkuun perustettu hovioikeus.<\/p>\n\n\n\n

Monen jalompisukuisen turkulaispojan haaveena saattoikin olla pesti Turun hovioikeudessa. Mik\u00e4p\u00e4 sen mukavampaa kuin arvostetun viran saaminen omasta kotikaupungista. Tie presidentiksi ei kuitenkaan ollut yksioikoinen, sill\u00e4 kuningas nimitti presidentit, ja kuninkaan suosioon oli haastavaa p\u00e4\u00e4st\u00e4 valtakunnan it\u00e4osasta k\u00e4sin. Tiett\u00e4v\u00e4sti ainoastaan viiden turkulaisen onnistui Ruotsin vallan aikana lutvia tiens\u00e4 oman synnyinkaupunkinsa hovioikeuden presidentiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Turku 1639, Olof Gangius. Kuva: Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto, Heikki Rantatupa historialliset kartat \u2013portaali: https:\/\/expo.oscapps.jyu.fi\/s\/vanhakartta\/item\/54612<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 onnistui J\u00f6ns Kurck, joka tunnettiin my\u00f6s nimell\u00e4 J\u00f6ns Knuutinpoika Kurki. Kurck oli 41-vuotias tullessaan valituksi Turun hovioikeuden presidentiksi vuonna 1631. Ennen valintaa Kurck oli muun muassa opiskellut yliopistossa Saksassa, kiert\u00e4nyt Hollantia, Englantia ja Ranskaa, toiminut aatelisratsuv\u00e4en ratsumestarina ja Turun sek\u00e4 Viipurin k\u00e4skynhaltijana. Kurck oli siis osoittanut kuninkaalle monien luottamusteht\u00e4viens\u00e4 kautta olevansa uskollinen alamainen. Presidenttiyden kannalta Kurck tuskin pelasi korttejaan my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huonosti avioituessaan M\u00e4rta Oxenstiernan kanssa, joka oli is\u00e4ns\u00e4 puolelta vaikutusvaltaista Oxenstiernan sukua ja \u00e4itins\u00e4 puolelta puolestaan l\u00e4hes yht\u00e4 vaikutusvaltaista Bielken sukua.[1]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Kului yli nelj\u00e4kymment\u00e4 vuotta ennen kuin Turun hovioikeus sai seuraavan Turun kasvatin presidentikseen. Vuonna 1674 kuninkaan valinta kohdistui 55-vuotiaaseen Ernst Johan Creutziin, tuttavallisemmin (ja nimisekaannusten v\u00e4ltt\u00e4miseksi) E. Creutziin. E. Creutz oli hankkinut oppinsa Tartossa ja Leidenissa ja oli aiemmalla urallaan toiminut muun muassa maaherrana ja Svean hovioikeudessa asessorina.[2]<\/a><\/p>\n\n\n\n

\"\"
Johan Creutz. Kuva: Museovirasto.<\/figcaption><\/figure><\/div>\n\n\n\n

Creutzin j\u00e4lkeen seuraava turkulaissyntyinen hovioikeuden presidentti valittiin vuonna 1719. T\u00e4ll\u00e4kin kertaa valinta kohdistui Creutziin, joskin t\u00e4ll\u00e4 kertaa 68-vuotiaaseen Johan Creutziin. J. Creutz oli opiskellut Turussa, Uppsalassa ja Strasbourgissa sek\u00e4 toiminut muun muassa kapteenina, everstiluutnanttina, maamarsalkkana, laamannina sek\u00e4 maaherrana. J. Creutz oli lis\u00e4ksi avioitunut Anna Sparren kanssa, jonka is\u00e4 oli aiemmin toiminut Turun hovioikeuden presidenttin\u00e4. J. Creutzin nimityst\u00e4 presidentiksi tuskin hidasti my\u00f6sk\u00e4\u00e4n se, ett\u00e4 h\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 oli kuninkaan sis\u00e4piiriin, valtaneuvoskuntaan, kuuluva Lorentz Creutz.[3]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Seuraavaa turkulaistaustaista presidentti\u00e4 saatiin odottaa liki viisikymment\u00e4 vuotta, kunnes vuonna 1768 pestiin valittiin 67-vuotias Johan Lagerflycht. Lagerflycht oli opiskellut Tukholmassa ja toiminut ennen presidenttiytt\u00e4\u00e4n muun muassa Svean hovioikeudessa auskultanttina, Turun hovioikeudessa oikeuskanslerina sek\u00e4 Turun hovioikeuden varapresidenttin\u00e4. Vastoin edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n Lagerflycht pysyi naimattomana koko ik\u00e4ns\u00e4, joten avioliiton kautta h\u00e4n ei vauhdittanut asemaansa presidentiksi. Lagerflycht kokemus hovioikeuksissa oli kuitenkin niin mittava, ett\u00e4 h\u00e4n varmasti osasi aavistellakin, ett\u00e4 h\u00e4n voisi ilman avioliittoakin nousta hovioikeuden presidentiksi.[4]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Viimeinen kuninkaan nimitt\u00e4m\u00e4 turkulaistaustainen Turun hovioikeuden presidentti valittiin vuonna 1796, jolloin kuningas Aadolf Fredrik nimitti 54-vuotiaan Georg Wilhelm Loden virkaan. Lode oli opiskellut Turussa ja auskultoinut Turun hovioikeudessa. Ty\u00f6urallaan Lode oli toiminut muun muassa revisiosihteerin\u00e4, oikeuskanslerina sek\u00e4 Vaasan hovioikeuden asessorina ja presidenttin\u00e4. Lode pysyi my\u00f6skin naimattomana koko ik\u00e4ns\u00e4. [5]<\/a><\/p>\n\n\n\n

Turkulaispojan matka kotikaupunkinsa hovioikeuden presidentiksi ei siis ollut mutkaton. Jokaisen miehist\u00e4 oli ensin t\u00e4ytynyt opiskella ja toimia useissa viroissa ymp\u00e4ri valtakunnan, ennen kuin heille my\u00f6nnettiin arvostettu virka synnyinkaupungistaan. Haittaa ei ajalle tyypillisesti ollut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n siit\u00e4, jos oli osannut valita puolisonsa oikein. Kaiken kaikkiaan turkulaispojan paluu kotikaupunkiinsa kesti keskim\u00e4\u00e4rin kauan ja ajoittui usein vasta el\u00e4m\u00e4n ehtoopuolelle. Huomionarvoista on my\u00f6s se, ett\u00e4 jokainen valituista my\u00f6s pysyi virassaan viimeiseen hengenvetoonsa asti, eli taisi Turun poika lopulta kuitenkin Turussa parhaiten viihty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Teksti: Meri Pisil\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on oikeustieteen ylioppilas ja kirjoitti blogitekstin osana Turun hovioikeuden historiaa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 erikoistumisjaksoa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Mainittava on, ett\u00e4 Ruotsin vallan aikana Turun hovioikeuden presidenteiksi valituista yhden syntym\u00e4kaupunki ei ole varmuudella selvill\u00e4. Ei siis ole t\u00e4ysin poissuljettua, ett\u00e4 my\u00f6s Gustaf Funck olisi syntynyt Turussa.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

[1]<\/a> Blomstedt, Yrj\u00f6, Turun hovioikeus 1623\u20131973<\/em>. Werner S\u00f6derstr\u00f6m osakeyhti\u00f6, Porvoo 1973, s. 70\u201374 ja Blomstedt, Kaarlo \u2013 Grotenfelt, Kustavi \u2013 Ruuth, J.W. \u2013 Ruuth, Martti \u2013 Suolahti, Gunnar \u2013 Voionmaa, V\u00e4in\u00f6 \u2013 Karilas, Yrj\u00f6 \u2013 Ros\u00e9n, Ragnar, Kansallinen el\u00e4m\u00e4kerrasto, III<\/em>. Werner S\u00f6derstr\u00f6m osakeyhti\u00f6, Porvoo 1930, s. 280.<\/p>\n\n\n\n

[2]<\/a> Blomstedt, Turun hovioikeus 1623\u20131973<\/em>, s. 74\u201375; Kansallinen el\u00e4m\u00e4kerrasto, I<\/em>. Werner S\u00f6derstr\u00f6m osakeyhti\u00f6n kirjapaino, Porvoo 1927, s. 435<\/p>\n\n\n\n

[3]<\/a> Kansallinen el\u00e4m\u00e4kerrasto, I<\/em>, s. 436; Lagus, Wilhelm Gabriel, \u00c5bo hovr\u00e4tts historia intill den 12 Nov. 1823<\/em>. J. C. Frenckell & son, Helsinki 1823 s. 31.<\/p>\n\n\n\n

[4]<\/a> Lagus, \u00c5bo hovr\u00e4tts historia<\/em>, s. 49\u201350; Leche, V \u2013 Nystr\u00f6m, J.F. \u2013 Warburg, K. \u2013 Westrin, Th., Nordisk familjebok \u2013 konservationslexikon och realencyklopedi<\/em>. 15. painos. Tukholma 1911, s. 844.<\/p>\n\n\n\n

[5]<\/a> Lagus, \u00c5bo hovr\u00e4tts historia<\/em>, s. 59\u201360; Kansallinen el\u00e4m\u00e4kerrasto, III<\/em>, s. 479.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mieluisan ty\u00f6paikan per\u00e4ss\u00e4 joutuu usein muuttamaan kasvukeskuksiin. N\u00e4in oli tilanne my\u00f6s 1600- ja 1700-luvuilla. K\u00e4sity\u00f6l\u00e4isammattien harjoittajat joutuivat muuttamaan sinne, miss\u00e4 heid\u00e4n tuotoksensa k\u00e4viv\u00e4t kaupaksi ja aateliset ottivat pestin vastaan sielt\u00e4, miss\u00e4 kuningas n\u00e4ki heid\u00e4n parhaiten valtakuntaa hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4n.[1] Erityisen haastavassa tilanteessa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":5114,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-372","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/5114"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=372"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":377,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/372\/revisions\/377"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=372"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=372"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/turunhovioikeus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=372"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}