Kuukausi: lokakuu 2017

Uusin eNorssien tutkimus, kehittämis ja kokeilutoiminnan tiedotuslehti on ilmestynyt. Lehdessä löytyy artikkeli tiedepäivästä, saudiarabialaisten opiskelusta koulussamme ja Minja Koskelan artikkeli ” Musiikinopettaja oman työnsä tutkijana”. Antoisia lukuhetkiä!

Syyskuun alussa Turun normaalikoulussa aloitti 24 saudiopettajaa kolmen kuukauden mittaisen tutustumisen koulun toimintaan ja opetusmenetelmiin. Jakso on osa puolen vuoden täydennyskoulutusta, jonka Itä-Suomen, Tampereen ja Turun yliopistot toteuttavat yhteisen koulutusvientiyhtiönsä Finland Universityn kautta 59 saudiarabilaiselle opettajalle. Koulutuksen maksaa Saudi-Arabian opetusministeriö.

Turussa osallistujat on jaettu viiteen pienryhmään. Yksi ryhmistä koostuu rehtoreista ja tarkastajista, muut neljä ryhmää koostuvat opettajista. Opettajat ovat pääasiassa englannin ja matematiikan opettajia laajasti joka asteelta alakoulusta lukioon. Jokaiselle ryhmälle on oma mentoriopettajansa Norssissa sekä akateeminen tuutori yliopistolla. Mentorit on erikseen valittu Norssin omien opettajien joukosta juuri tätä hanketta varten. Mentoreina Norssissa toimivat Tuire Suvitie, Marjukka Skantsi, Tuija Niemi ja Samran Khezri. Rehtoriryhmää mentoroi rehtori Vesa Valkila. Tiistait osallistujat ovat yliopistolla akateemisten tuutoreiden kanssa ja silloin he opiskelevat teoriaa.

Neljänä päivänä viikossa osallistujat työskentelevät Norssissa mentoreiden johdolla. Tavalliseen päivään Norssissa kuuluu päivän teemaan orientoitumista, tuntien seuraamista, keskustelua sekä erilaisia toiminnallisia työpajoja. Osallistujat kirjoittavat teemoista portfoliota, jonka tehtävä on mentorin avulla nivoa yhteen teoria ja käytäntö. Teemoja ovat mm. opetussuunnitelma, arviointi, oppimisympäristöt. Ohjelman lopuksi jokainen osallistuja tekee lopputyön, jolloin he keskittyvät yhteen valitsemaansa teemaan laajemmin. Työstämisessä ovat tukena sekä mentori että tuutori. Saudi-opettajilla on suuria suunnitelmia ja toiveita muutoksista, joita he toivovat voivansa pistää vireille kotiin palattuaan. Lopputyöt ovat omalta osaltaan osa tätä prosessia.

Mentorin työ on hyvin erilaista luokanopettajan työhön ja harjoittelun ohjaamiseen verrattuna. Tärkeimpänä työkaluna on oma ammattiosaaminen ja laaja ymmärrys suomalaisen koulujärjestelmän perustasta. Työnkuva on hyvin laaja. Mentorin on otettava huomioon oman ryhmänsä ammatillisen kehittymisen tarpeet ja vastattava matkan varrella nouseviin kysymyksiin. Työ on erittäin intensiivistä ja paikoin varsin vaativaakin, mutta samalla myös äärimmäisen palkitsevaa ja innostavaa. Yhteistyö hyvin erilaisesta kulttuurista tulevien ihmisten sekä toisaalta myös kasvatustieteen eri alueiden asiantuntijoiden kanssa avaa silmät näkemään itsestään selvyyksinä pitäviä asioita suomalaisessa koulujärjestelmässä sekä omaa työtä eri kulmasta.

Mentorin työ on antanut meille ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua omaan kouluumme tavalla, joka tavallisessa opettajan arjessa ei onnistu. Ammattitaitoisten kollegojen tuntien seuraaminen yhdessä Saudi-vieraiden kanssa sekä eri asteiden, aineiden opettajien ja ryhmien toimintaan tutustuminen on ollut opettava kokemus. Tämä sekä asettuminen oman työnsä ulkopuolelle on laajentanut ymmärrystä siitä, miksi suomalainen koulutus on maailman kärkiluokkaa.

Kokemukset projektista ovat erittäin positiiviset. Kollegat Norssissa ovat vastaanottaneet saudikollegat sydämellisesti ja avoimesti. Uskomme, että samanlainen projekti olisi ehdottomasti toteutettavissa uudelleen. Pilottikierroksen kokemukset luovat erinomaisen pohjan tulevaisuuden täydennyskoulutusohjelmien rakentamiselle. On hienoa olla osa Saudi-Arabian koulutusjärjestelmän uudistuspyrkimyksiä.

Suomalainen yhteiskunta on murroksen äärellä. Maahanmuuton lisäntyessä ja yhteiskunnan moninaistuessa myös suomalainen koulu moninaistuu. Kun luokassa on oppilaita, jotka tulevat toisistaan runsaastikin erilaisista taustoista, on opetuksen järjestäjien ja suunnittelijoiden pohdittava, kenelle ja kenen ehdoilla opetus sisältöineen on suunniteltu? Entä kuinka opettajat voivat luoda oppimisympäristöjä, jotka ottavat moinaisen oppilasryhmän tarpeet niin demokraattisesti kuin mahdollista?

Minä olen musiikinopettaja yläkoulussa ja lukiossa, ja olen pohtinut näitä kysymyksiä oman oppiaineeni kontekstissa. Mielenkiintoni johti minut väitöskirjatyön pariin. Olen työtäni varten observoinut omaa opetustani monikulttuurisen yläkoulun opettajana. Aineistoni koostuu oppilashaastatteluista, videoiduista oppitunneista ja opettaja-tutkijan päiväkirjasta. Oma tutkimuksellinen mielenkiintoni keskittyy populaarimusiikin opetuksen suhteista koulun normatiivisiin rakenteisiin: millaista on koulun monikulttuurinen politiikka, kun sitä peilaa populaarimusiikin opetukseen? Entä miten oppilaat neuvottelevat demokratiasta ja miten opettaja ohjaa neuvotteluja.

Suomalaisen musiikkikasvatuksen erikoisuus on kansainvälisesti tarkasteltuna siinä, että kun muualla maailmassa pyritään nostamaan populaarimusiikin osuutta opetuksessa, on populaarimusiikilla suomalaisessa musiikinopetuksessa hegemoninen asema. Populaarimusiikin laajamittaista käyttöä pidetään demokraattisena, koska sitä on helppo soittaa ison ryhmän kanssa, jolla ei ole koulun ulkopuolista musisointikokemusta. Lisäksi populaarimusiikkia pidetään nuorten omana musiikkina. Kun tarkastellaan populaarimusiikin käyttöä suhteessa oppilaiden taustoihin, on kuitenkin syytä pohtia, onko tunneilla soitettava musiikki todella kaikkien nuorten omaa musiikkia? Miten esimerkiksi populaarimusiikin sukupuolittunut kuvasto vaikuttaa musiikinluokkaan tuotuna eri sukupuoliin? Entä onko länsimainen populaarimusiikki samastuttavissa monikulttuurisen oppilasryhmän jokaiselle oppilaalle? Oppilaiden erilaisten lähtökohtien huomioimiseksi käytän teoreettisena työkaluna intersektionaalisen feminismin käsitettä, jonka avulla on mahdollista tarkastella paitsi sukupuolta ja kulttuuria, myös muita erontekoja kuten seksuaalisuutta, vammaisuutta ja yhteiskuntaluokkaa. Lisäksi intersektionaalisuus auttaa havaitsemaan, että yhden ihmisen elämässä eronteot saattavat myös ristetä tai kasautua.

Suomalaisen peruskoululla on tutkitusti yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäävä vaikutus. Viimeaikaiset tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että koulun eriarvoisuutta tasaava vaikutus on vähentynyt. Haluan omalla tutkimuksellani viitoittaa sellaista polkua, jota kulkemalla suomalaisesta musiikkikasvatuksesta osana suomalaista koulua tulisi entistä yhdenvertaisempaa ja täten pyrkiä takaamaan tasa-arvoisen peruskoulun myös tulevaisuuden lapsille ja nuorille.

Minja Koskela

Turun normaalikoulun musiikin opettaja, joka valmistelee  väitöskirjaa aiheesta Musiikkikasvatuksen demokratia

Turun normaalikoulussa vietettiin perjantaina 29.9.2017 perusopetuksen Kodin ja koulun tiedepäivä. Tapahtuma liittyi valtakunnalliseen Kodin ja koulun päivään, johon yhdistyi Turun yliopiston  Tutkijoiden yö- tapahtuma.

Turun normaalikouluun tuli Turun yliopiston tukijoita ja professoreja pitämään mielenkiintoisia esitelmiä eri tieteen aloilta. Peruskorjatun kouluun avoimet oppimisympäristöt tukivat hyvin tapahtuman järjestämistä.

Professori Seppo Mattila kertoi uusista havainnoista avaruudesta. Yleisön mielenkiinnon vangitsi professori Virpi Lummaa kertomalla omasta tutkimustyöstään elefanttien parissa.   Tohtorikoulutettava Tarja Pitkämäki johdatteli nykypäivän löytöretkeilyyn tietämättömässä viidakossa ja professori Risto Kalliola avasi Amazonin sademetsien kiehtovaa kehityshistoriaa. Monikielisistä aivoista esitelmöi apulaisprofessori Maija Peltola ja tohtorikoulutettava Heidi Parisod kertoi, miten pelit voivat tukea terveyttämme.

Tutkijat esitelmöivät oppilaiden ikätason huomioiden. Esitelmät oli suunnattu eri ikäryhmille ja osa esityksistä pidettiin myös englanniksi kansainvälisen koulun oppilaille ja vanhemmille.

Kodin ja koulun tiedepäivänä Turun yliopiston fysiikan laitoksen palkittu Tiedepaukku-tiimi tuli ratkaisemaan arjen arvoituksia ja selvitti yhdessä oppilaiden kanssa löytyykö mysteereille tieteellinen selitys. Oppilaat pääsivät osallistumaan tieteellisiin demonstraatioihin. Yleisöstä kuului haltioitunut huokaus: ”Minusta tulee isona tiedemies- eikun nainen!”

Kuvat: Pirjo Lammila-Räisänen ja Mirjam Virtanen

eNorssi seminaarista kertoava Siriuksen teemanumero on ilmestynyt ja se on nyt luettavissa!