Category: Uncategorized (Page 1 of 5)

“Soveltuvuuden rooli opiskelijavalinnoissa”

OVET-HANKKEEN WEBINAARI TURUN YLIOPISTOLLA 17.2.2021

Teksti: Sara Eeva ja Susanna Nera

Opettajakoulutuksen opiskelijavalintaan on käytännössä aina kuulunut tunteitakin herättävä osa-alue, nimittäin hakijan soveltuvuuden arviointi. Se sisältyy myös vastikään uudistettuun valtakunnalliseen opiskelijavalintaan, jota yliopistot harjoittelukouluineen ovat yhteistyössä kehittäneet. Aiheesta keskusteltiin “Soveltuvuuden rooli opiskelijavalinnoissa” -webinaarissa, jonka järjesti 17.2.2021 kasvatusalan valintayhteistyöverkoston soveltuvuuskoetyöryhmä.

Webinaarin aluksi OVET-hankkeen (2017-2020) johtaja Anu Warinowski Turun yliopistosta taustoitti valintakoeuudistusta. Hän korosti, miten Suomessa opiskelijavalintavaihe on ainoa todellinen portinvartija opettajan ammattiin ja siksi merkityksellinen, sillä ammatin eettinen ulottuvuus on laaja. Soveltuvuuden arvioinnin kehittämiseksi, etenkin sen tutkimusperustaisuuden vahvistamiseksi, on yliopistoyhteistyönä luotu opettajan osaamista kuvaava MAP-malli, Warinowski kertoi. MAP käsitteellistää opettajan tarvitsemia taitoja ja siten sitä, mitä valintakokeessa kannattaa mitata, kun arvioidaan hakijan koulutettavuutta ja soveltuvuutta opettajan ammattiin.

Riitta-Leena Metsäpelto Jyväskylän yliopistosta totesi, että tutkitusti valintamenettelyt tuottavat sellaista tietoa, joka auttaa ennustamaan hakijan opettajantyössä tarvitsemaa osaamista sekä koulutuksen aikana että työssä. Valintakoeuudistuksesta hän mainitsi, että soveltuvuuden arviointia on kehitetty luotettavammaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Hakijan näkökulmasta nämä seikat ovatkin ensiarvoisen tärkeitä. Käyttöön on Metsäpellon mukaan otettu esimerkiksi strukturoitu pysäkkihaastattelu (MMI). Siinä kaikille hakijoille esitetään samat kysymykset, jotka arvioidaan yhtenäisesti. Tehtävät ovat toiminnallisia, jolloin hakija ei vain kuvaile taitoa vaan myös osoittaa sitä.

Soveltuvuuskokeen yksi tärkeä tehtävä on karsia huonot hakijat, totesi vuorostaan tutkijatohtori Ville Mankki Tampereelta. Hakijankin tulevaisuuden näkökulmasta soveltuvuuden arvioinnin onnistuminen on tärkeää. Jos alalle päätynyt kokee tehneensä väärän uravalinnan, hän kärsii siitä, samaten hänen oppilaansa.

Mankki nosti myös esiin erityisen kiinnostavan näkökulman, nimittäin sen, mitä yliopistokoulutuksella voi tai ei voi saada aikaan. Hänen mukaansa soveltuvuuden arvioinnissa ennustavien kriteerien rajaaminen on tärkeää, sillä on luotettavasti löydettävä hakijoiden erot eritoten niissä valmiuksissa, joita opettajalta halutaan mutta joita koulutuksella ei kuitenkaan voida riittävästi kehittää. Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot ovat tällaisia opettajan ammatissa tärkeitä mutta yksilön tasolla pysyviä tai melko hitaasti muuttuvia ominaisuuksia.

Moni tunnistanee ajatuksen siitä, miten ”näppituntuma” kertoo, kenellä on ”kasvattajan mieli”. Mankki toi tämän esiin todeten, että tutkitusti soveltuvuuden arvioijilla saattaa olla piilokriteereitä. Esimerkiksi ikään tai sukupuoleen liittyvien piilokriteerien käyttäminen on johtanut epätasa-arvoisiin valintoihin. Siksikin soveltuvuuden arvioinnin on oltava tutkimusperustaista ja strukturoitua, Mankki painotti.

Millaisia opiskelijoita esimerkiksi luokanopettajakoulutukseen sitten on valikoitunut ennen pääsykoeuudistusta?  Näkökulmaa valotti yliopistotutkija Henna Vilppu Turusta. Hän kehysti puheenvuoronsa toteamalla aluksi, että luokanopettajan työssä vaaditaan kykyä jatkuvaan oppimiseen ja oman oppimisen säätelyyn. Tähän liittyen luokanopettajaopiskelijoiden menestymistä valintakokeessa ja opinnoissa on verrattu kolmessa opettajankoulutusyksikössä. Tutkimus tehtiin vuonna 2019 toteutetulla kyselytutkimuksella.

Vilpun esittelemä tutkimus luokanopettajaopintonsa aloittaneista osoitti monta kiinnostavaa seikkaa. Tuloksista ilmeni, ettei luokanopettajakoulutus tällä hetkellä houkuttele akateemisesti parhaita opiskelijoita. Lisäksi selvisi, että miesopiskelijat pääsivät koulutuksiin naisia heikommilla arvosanoilla ja suoriutuivat ensimmäisen vuoden opinnoistaan naisia heikommin. Kaikkinensa koulutukseen päätyi opiskelustrategioiltaan heterogeeninen joukko opiskelijoita, joista erottui kaksi ryhmää: toistamissuuntautuneet, tukea tarvitsevat oppijat (45%) ja itsenäiset syväoppijat (55 %). Opiskelustrategiat eivät olleet tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä opintomenestykseen, mutta jälkimmäinen ryhmä suoritti enemmän opintopisteitä ja arvosanojen keskiarvo oli korkeampi.

Kaikki webinaarin puhujat ja kommentoijat, joita oli mm. OKM:sta ja OAJ:sta, olivat yhtä mieltä siitä, että tutkimusta soveltuvuuden arvioinnista, opiskelijavalinnoista kokonaisuutena ja ylipäänsä opettajankoulutuksesta tarvitaan lisää.

Opiskelutaitoja voi oppia

Muistikikkoja ja muita tapoja oppimassa

Opiskelutaitoja voi harjoitella ja uusia taitoja voi oppia. Ajattelun ja oppimaan oppimisen taidot luovat pohjan kaikelle toiminnalle, oppimiselle ja osaamiselle. Tänä lukuvuonna koulumme yksi teemoista on opiskelutaitojen kehittäminen. Olemme harjoitelleet luokassa näitä taitoja Tsemppi Opiskelutaidot –kirjan avulla.

Oppimiseen tarvitaan myös innostusta, keskittymistä ja muistiinpainamista. Kirjassa opitaan hauskasti muun muassa muistikikkoja, muistiinpano- ja lukutekniikoita sekä mietitään omia vahvuuksia ja erilaisia tapoja oppia. Lisäksi ratkotaan ongelmia ja kehitetään aivoja sekä pidetään oppimispäiväkirjaa.

Kirjan tehtävät ovat innostaneet oppilaita oppimaan ja opiskelutaitoja on opittu. Kirja tarjoaa tukea opiskelutaitojen opiskeluun ja oppimiseen.

Kati Aavikko, luokanlehtori, Turun normaalikoulu

Otava
Tsemppi Opiskelutaidot
Tekijät: Kati Aavikko, Satu Arjanne, Leena Pärssinen

Turun yliopisto kartoittaa kokemuksia etäopetuksesta kyselyn avulla / University of Turku to survey experiences of remote teaching

Koronaviruksen seurauksena koulunkäynnissä siirryttiin nopealla aikataululla etäopetukseen. Tilanteen myötä on saatu paljon uusia kokemuksia opetuksen järjestämisestä poikkeusoloissa. Turun yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa on käynnistetty tutkimushanke, jossa tutkitaan etäopetusaikaa ja sen kautta saatuja kokemuksia eri näkökulmista.

Hankkeen tavoitteena on löytää keinoja etäopetuksen kehittämiseen. Tutkimuskyselyyn voivat vastata koulujen opettajat, oppilaat ja oppilaiden huoltajat. Kyselyyn vastataan nimettömästi.

Jokaiselle kohderyhmälle on tehty oma kysely, johon vastata.
Valitse alla olevista linkeistä se kysely, mihin kohderyhmään kuulut. Kyselyihin voi vastata 31.5. asti.

University of Turku to survey experiences of remote teaching

Due to Covid-19 pandemic schools adopted remote teaching over a short period of time. As a result, a lot of experience has been gained about organizing teaching in exceptional circumstances. The Faculty of Education at the University of Turku has launched a research project to investigate the period of remote teaching and the experiences it has produced from various perspectives.

The goal of the project is to find ways of developing remote teaching. The survey is targeted to teachers, students and parents/guardians. The survey is anonymous.

There is a questionnaire for each target group.

Choose the link to the questionnaire according to your target group. The survey is open until 31 May.

Links to the remote teaching questionnaires:

Primary school students (grades 1 to 3)

Primary school students (graders 4 to 6), lower secondary school students, upper secondary school students

Parents/guardians

Teachers

Privacy notice of the research project

Conceptual Framework of Teaching Quality: A Multidimensional Adapted Process Model of Teaching

A universal challenge in the field of teacher education is generating a shared vision of the key knowledge and skills needed for the teaching profession. Prior research has pinpointed a range of critical qualities necessary for teaching and other facets of a teacher’s work. However, a research-based conceptual model relevant to understanding the key competencies of the teaching profession has not yet been presented. To address this need, this paper presents a multidimensional process model of key knowledge and skills for teaching. It is adapted from the competence model of Blömeke et al. (2015), and it specifies the core professional practices, situation-specific skills, and cognitive and non-cognitive competencies that constitute high-quality teaching. The adapted model has been developed in the context of Finnish university-based teacher education and in comprehensive national cooperation among all teacher education units.

Read more: https://psyarxiv.com/52tcv

EduDevelop

Turun kansainvälisen koulun oppilaat osallistuivat 7.11.2019 Turun yliopiston järjestämille EduDevelop-messuille. Oppilaat opasivat messukävijöitä rakentamaan Lego-robotin ja ohjasivat robotin toiminnanohjaukseen koodaamalla. Messupiste keräsi paljon kiinnostunutta yleisöä.

Yliopiston tutkijat vierailivat Norssissa tiedepäivänä

Kodin ja koulun tiedepäivänä perjantaina 27.9. Norssin  ja kansainvälisen koulun oppilaat pääsivät seuraamaan yliopiston tutkijoiden pitämiä tiede-esityksiä. Tutkijat kertoivat oppilaille omasta tieteenalastaan ja esittelivät tutkimustyötään.

Esitysten aiheina olivat stressi ja pakkomielteet, mustat aukot ja avaruus, Nasan Moon mission 2024, scifi-elokuvien tieteellinen todennäköisyys, mikrobiologia, maailman kielet sekä oman kehon toiminta. Lisäksi oppilaat pääsivät kansainvälisen ilmastolakkopäivän teemaan sopivasti kuuntelemaan esitystä ilmastonmuutoksesta.

Yläkoulussa pyöri myös pajoja samojen aiheiden tiimoilta. Yläkoulun science-luokat tutkivat luokittelua, mittaamista, lentämistä ja avaruusmatkailua.

Kiitos vielä tutkijavieraillemme mielenkiintoisista esityksistä ja hienosta päivästä!

Teksti: Maria Välimäki ja Pirjo Lammila-Räisänen
Kuvat: Pirjo Lammila Räisänen ja Maria Välimäki

Welcome to Science day for school and homes

Welcome you to join our cooperational day between homes and the school on Friday 27th of September, which will be arranged in co-operation with Turku University´s Researcher’s Night- event.

On our Science day for school and homes, we will have professors, teachers and researchers from the university visiting the school and having exciting presentations for our pupils. Presentations will be held both in Finnish, and in English. Some presentations will be in TIS building and some in normaalikoulu. Please use the entrance F in normaalikoulu and pupils will guide you to the right place.

Both pupils and parents can learn new interesting things about science and get to learn the latest scientific discoveries guided by researchers. On our open parents can also pay a visit to class rooms.

Science day program:Kodin-ja-koulun-tiedepäivä-ohjelma-2019

You will be able to join the principal and the vise principal for a morning coffee from 8.15 to 9.15 in the Cafeteria in norssi building.

Welcome!

Students at International School in Finland Significantly Outperform U.S. Students on ‘Fake News’ Digital Literacy Tasks

A recent study revealed students at an international school in Finland significantly outperformed U.S. students on tasks which measure digital literacy in social media and online news. The researchers suggest this may be due to the Finnish and International Baccalaureate curricula’s different way of facilitating students’ critical thinking skills compared to the U.S. system and curriculum. The results of this study were published in the Journal of Research in International Education in April.

 

Read more:https://www.utu.fi/en/news/press-release/students-at-international-school-in-finland-significantly-outperform-u.s.-students

Read the whole article: https://journals.sagepub.com/stoken/default+domain/10.1177%2F1475240919830003A/full

In finnish (suomeksi): https://www.utu.fi/fi/ajankohtaista/mediatiedote/suomalaisen-kansainvalisen-koulun-oppilailla-yhdysvaltalaisia

 

 

Ulos koululuokasta kohti avaruutta yhteistyötä kehittäen

 

Tiedekeskus Tuorla kaipasi elämyksellisen oppimisen toiminnan kehittämiseensä uudenlaista pedagogista osaamista. Toisaalta opetussuunnitelma ”houkutteli” OKL:a ja norssia ulos koululuokista tapahtuvalle yhteisölliselle oppimiselle. Nämä kaksi asiaa yhdistettiin maaliskuussa 2019 toteutetussa Avaruusprojektissa. Avaruusprojektin teemat valittiin norssin science opetussuunnitelmasta Reissun päällä mutta millä voimalla otsikon alta.

”Suurin osa oppilaista oli todella innoistaan tutkimassa ja kokeilemassa, visioimassa omia ideoitaan ja pohtimassa planetaario-elokuvan teemoja. Jo se, että ollaan jossain muualla kuin arkisessa kouluympäristössä, luo innostuksen ilmapiiriä”, Juuli Mahlamäki, opetusharjoittelija.

Avaruusprojektin aikana toteutettiin luokkatunteja ennen ja jälkeen Tiedekeskus Tuorlassa tapahtuvien kahden teemapäivän. Tiedekeskus Tuorlan teemapäivien aikana oppilaat (noin 80 oppilasta) pääsivät tutustumaan avaruuteen tekemällä tutkivia ja kokeellisia töitä (valo, lämmön siirtyminen, mikä saa kaiken liikkeelle? ja äänen eteneminen), katselemalla planetaarioesityksiä (1. kerta; Uhat avaruudessa ja 2. kerta; Tuntemattoman rajoilla) ja simuloimalla Go-Lab-simulaatio-ohjelman avulla meteoriitin iskeytymistä maahan. Avaruusprojekti toteutettiin kiertopistetyöskentelynä neljässä ryhmässä, jotka eri pisteillä jaettiin pienempiin toimintaryhmiin (lukuun ottamatta planetaariopistettä).

”Jokainen rasti oli erilainen ja näin saatiin päivistä monipuoliset. Oli kiva antaa oppilaiden toimia, testata, kokeilla asioita, joita he eivät ole ennen päässeet kokeilemaan – oppiminen oli näin paljon antoisampaa kuin kirjasta lukeminen. Oppilaat oppivat ratkaisemaan ongelmia ja tämän kautta oppivat ko. asioita päivän aikana”, Venla Saha, opetusharjoittelija.

Yhteistyöprojektin aikana siis kokeiltiin ja testattiin erilaisia pedagogisia ratkaisuja avaruusteeman ympäriltä. Keskeisinä työtapoina olivat kokeelliset ja tutkivat työt. Lisäksi pohdimme tiedekeskus Tuorlan tarjoamien mahdollisuuksien ja OKL:n ja norssin pedagogisen osaamisen yhdistämistä siten, että ne palvelisivat jatkossa OKL:n ja norssin tarpeita sekä olisivat tukemassa Tiedekeskus Tuorlan elämyksellisen oppimisen toiminnan kehittymistä tulevaisuudessa.

”Kuulin muutaman oppilaan sanovan päivien jälkeen, että oli raskasta työskennellä koko päivä iPadin kanssa. Tähän osasyynä voi varmasti olla se, että joillakin rasteilla kysymyksiä ja tekstiä oli niin paljon, että S2 oppilailla oli varmasti vaikeuksia keskittyä tehtäviin ja kirjoittamiseen koko päivän ajan”, Linda Perttula, opetusharjoittelija.

”On tärkeää, että oppilaille luodaan uudenlaisia ja kokemuksellisia oppimistilanteita, jossa he pääsevät konkreettisesti näkemään ja kokemaan teemaan liittyviä ilmiöitä. Monen eri aistin varassa toimiminen auttaa oppilaita muistamaan opiskeltavat asiat huomattavasti pidempään ja tarkemmin”, Salli Myllymaa, opetusharjoittelija.

”Kokeilemisen arvoisena kehitysideana pidän tiedepäivien sisältöjen tiiviimpää sitomista yhteen siten, että pajat tukisivat vahvemmin toistensa sisältöjä,…jatkossa voisi miettiä työskentelyn sisältöjen rakentamista vahvemmin esimerkiksi tarinallistamisen kautta”, Jesper Lempiäinen, Go-Lab.

 

”Tärkeintä oli nyt mielestäni käynnistää tämä yhteistyö, jossa näen kyllä paljon mahdollisuuksia nyt toteutetun kokeilun jälkeen. Kyseessä on totta kai myös osin resursseista mutta toivottavasti ne eivät tule näyttelemään liian suurta roolia toiminnan kehittämisessä . Tiedekeskus Tuorlan muuttaminen Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan yhteyteen ensi vuoden aikana avaa mielestäni uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia laajempien kokonaisuuksien suunnittelulle ja toteuttamiselle”, Jari Sorvari, luokanlehtori.

”Tiedekeskuksen näkökulmasta yhteistyö OKL:n ja norssin kanssa on erittäin kiinnostava uusi mahdollisuus ja opettajaopiskelijat tuovat tekemiseen täysin uutta näkökulmaa. Meille on tärkeää, että yhteistyöstä syntyy myös laadukkaita oppimiskokonaisuuksia, joita voimme hyödyntää myös omassa perustoiminnassamme. Siten saamme tuotua esille uudenlaista oppimista vierailevien koulujen kanssa ja jaettua ideoita heidän omaan opetukseensa. Samoin useilla kouluilla ei ole esimerkiksi resursseja välineiden hankkimiselle, mutta näiden oppimiskokonaisuuksien kautta voimme tarjota heille saman mahdollisuuden, kuin monilla muilla kouluilla on”, Pasi Nurmi, Tiedekeskus Tuorlan koordinaattori.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan: Science-pilottiprojekti 2 Ulos koululuokasta yhteistyötä kehittäen kohti avaruutta_

 

Kiinnostuneille:
https://www.openschools.eu/

https://portal.opendiscoveryspace.eu/en/osos-project/bottled-stories-849290

http://tiedekeskustuorla.fi

« Older posts