Turun normaalikoulussa vietettiin ”Huomaa hyvä – tee hyvää” -jaksoa helmi-maaliskuussa 2018. Jakson tavoitteena oli kehittää oppilaiden tietoisuutta, miten he voivat itse vaikuttaa positiivisen ilmapiirin luomiseen ja olemassaoloon ilman materiaalista panosta. Lisäksi jakson aikana tehtävänä oli miettiä ja toteuttaa yksi konkreettinen teko, jossa näkyy oppilaiden oma ajatus siitä, mikä on hyvä teko ja miten toteuttaa se käytännössä.

Turun normaalikoulun 1a ja 2b -luokat toteuttivat jakson teeman mukaan monialaisen oppimiskokonaisuuden. Oppimiskokonaisuuden tarkoituksena oli opettaa oppilasta eri työskentelytapojen, oppiaineiden ja lähestymistapojen kautta tunnistamaan hyviä tapoja ja huomaamaan niiden vaikutus niin toiseen, kuin itseensä.

Continue reading

Kevään luennoilla sukelletaan tänä vuonna solujen maailmaan, antiikin Roomaan sekä norsujen elämään. Kesällä järjestetään tiedeleirejä 8–10-vuotiaille ja 10–13-vuotiaille.

Lue lisää: www.lastenyliopisto.fi

“Lapset ja nuoret – Suomen tulevaisuus. Ennakkoluulottomuus uusille ideoille. Opettajat ja opiskelijat. Suomalaisen osaamisen luotsit. Yliopiston harjoittelukoulu, tutkimus ja StartUp. Mitä tapahtuu, kun nämä yhdistetään? Miten voimme rakentaa kertomuksen, jossa suomalaisten osaaminen saadaan uuteen nousuun, rakennetaan uudenlainen koulutuksen globaali menestyskertomus?”

 Savonlinnan eNorssi-seminaari lähestyy. Tämän kevään seminaari opastaa ja ohjaa osallistujaa kulkemaan kohti unelmiaan, heittäytymään hetkeen ja näkemään elämän ainutlaatuisuuden. Tapahtuman teemoina ovat kehittäminen, startup-henkisyys, innovatiivisuus ja kansainvälisyys. Keynote-puhujina ovat mm. yrittäjä, hotellinjohtaja Saimi Hoyer, ThingLinkin toimitusjohtaja Ulla Engström sekä Slushin eräänä lupaavimpana kasvuyrityksenä palkitun BCaster oy:n toimitusjohtaja Janne Neuvonen.

Seminaari järjestään Kuninkaankartanonmäellä Savonlinnassa huhtikuun 18.-20. päivinä. Keskiviikkona on preseminaareja (TVT, ohjaajakoulutus ja OPS-julkaisuryhmä) sekä rinnakkaistapahtuma teemalla tulevaisuuden taidot (luovuus, kriittinen ajattelu, kommunikaatio ja yhteistyö). Varsinaiset seminaaripäivät ovat torstai ja perjantai.

Tarkempi aikataulu tarkentuu lähiviikkoina, mutta nyt kannattaa jo ilmoittautua ja mainostaa yhtä kevään kohokohdista!

 Lisätietoa tapahtumasta löydät osoitteesta http://bit.ly/snor2018

Tervetuloa Savonlinnaan!

 Sampo Forsström, Tapio Heino ja Mikko Ripatti

Tutkimusseminaari järjestetään torstaina 19.4. klo 10–15. Kyseessä on tiedekunnan henkilöstön, opiskelijoiden ja jatko-opiskelijoiden ensimmäinen yhteinen ”tutkimuskonferenssi”.

Tavoitteena tällä uudella EduGrow-tutkimusseminaarilla on tehdä näkyväksi tiedekunnassa tehtävää monipuolista tutkimusta erityisesti tiedekunnan sisällä mutta myös alumnien suuntaan. Kun tiedämme tarkemmin tiedekunnassa tehtävästä tutkimuksesta, se mahdollistaa tutkimusyhteistyön mutta myös tutkimustiedon hyödyntämisen opetuksessa. Lisäksi tavoitteena on saada tiedekuntamme opiskelijat ja jatko-opiskelijat paremmin integroitumaan tieteelliseen asiantuntijayhteisöön. Seminaari on matalan kynnyksen paikka harjoitella tieteellisessä seminaarissa tai konferenssissa esittämistä tai osallistumista kuulijana.

Tässä ensimmäisessä tutkimusseminaarissa teemana on ”Vähäiset vähemmistöt vai monenlainen moninaisuus?”.  Tämä teema liittyy yhteen viidestä tutkimuksen painopistealueesta tiedekunnassamme. Teemaryhmien sessioissa esitysten teemat voivat olla laajempia kuin tutkimusseminaarin yleinen teema. Sessioissa esitykset ovat hieman tavanomaisia lyhyempiä, jotta yhteiselle keskustelulle jää riittävästi aikaa.

ILMOITTAUDU MUKAAN TUTKIMUSSEMINAARIIN
JOKO ESITTÄJÄKSI / EITHER FOR PRESENTATION:Abstraktien viimeinen jättöpäivä 16.3.2018 / Deadline of the Call for presentations 16 March, 2018

TAI OSALLISTUJAKSI ILMAN ESITYSTÄ / OR FOR PARTICIPATION WITHOUT PRESENTATION:
Viimeinen ilmoittautumispäivä 6.4.2018 / Deadline of the registration 6 April, 2018

EduGrow_Ohjelma_Programme_19042018.doc (002)

Liikunta on kasvuympäristön tarjoama oppimisväylä, josta on olemassa paljon tutkimustietoa. Vapaa-ajalla tapahtuvan liikunnan on esimerkiksi todettu olevan yhteydessä hyvään koulumenestykseen, vahvistavan lasten tiedollista toimintaa ja vaikuttavan myös siihen, miten luokassa käyttäydytään.

Koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksia alettu tutkia enemmän vasta viime vuosien aikana. Uutta tietoa on julkaistu erityisesti koulupäivän aikaisen liikunnan yhteyksistä koulumenestykseen ja tiedolliseen toimintaan, mutta myös oppimisen mahdollistaviin tekijöihin, kuten tehtäviin keskittymiseen, käyttäytymiseen ja sosiaaliseen toimintaan kouluympäristössä.

Mitä tutkimukset ovat sitten paljastaneet koulupäivän aikaisen liikunnan vaikutuksista? Opetushallitus sekä LIKES-tutkimuskeskus ovat julkaisseet tilannekatsauksen, johon on koottu tietoa vuosien 1990─2016 aikana tiedelehdissä julkaistuista tutkimuksista. Lue lisää mielenkiintoisesta tutkimuksesta oheisesta  Faktaa Express tiivistelmästä.

http://www.opetushallitus.fi/download/189127_FaktaaExpress_1A_2018.pdf

Suomi 100 Sirius on ilmestynyt!

Sirius-lehdessä mielenkiintoisia artikkeleita mm. arvioinnista sekä Turun normaalikoulussa järjestetystä Tvt-ryhmän oppimisympäristöjen kehittämisseminaarista sekä oppilas- ja opiskelijakuntien ohjaavien opettajien koulutusseminaarista.

Riikka Soininen tarkasteli seminaarityössään  “Puhelinkoppi ja aikakone” museovierailun vaikutuksia oppilaan motivaation ja kiin­nostukseen historiaa kohtaan sekä sitä, millaiset elementit museovierailulla herättävät mielenkiintoa ja tuottavat positiivisia elämyksiä. Tutkimuksen kohteena oli nykyaikaista museoympäristöä edustavaan näyttelyyn tutustunut ryhmä 8. luokkalaisia oppilaita. Laadullinen tutkimus pyrki tarkastelemaan vierailun herättämiä oivalluksen elämyksiä ja motivaatiota, eikä niinkään mittaamaan vierailun tuottamia tiedollisia oppimistuloksia, joten kyselylomakkeena toteutetussa tutkimuksessa painotettiin oppilaiden itsearvi­ointia tutkimusmenetelmänä.

Tutkimuksen perusteella museovierailulla saattoi olla positiivista vaikutusta oppilaan kiinnostukseen historiaa kohtaan erityisesti silloin, kun oppiaine kiinnosti jo valmiiksi. Museovierailu saattoi lisätä kiinnostusta myös silloin, kun oppilas oli epävarma suhtautumisestaan oppiaineeseen. Vähäinen val­mistautuminen museovierailuun jo koulun puolella vaikutti kuitenkin todennäköisesti siihen, että mu­seovierailun motivoiva vaikutus jäi useiden oppilaiden kohdalla vähäiseksi. Kiinnostusta herättäneitä elementtejä olivat museoiden luokkahuoneeseen nähden vahvuuksina näyttäytyvät esineet, autentti­suus ja interaktiivisuus. Pelinä toteutetulla vierailun mallilla oli kahtalaista vaikutusta tuloksiin. Pe­lillisyys saattoi toisaalta latistaa vierailun sisällöllistä ja opetuksellista antia oppilaille, mutta se toi­saalta motivoi ja aktivoi oppilaita tutustumaan näyttelyn tiloihin ja esineisiin sekä toimimaan vuoro­vaikutuksellisesti näyttelytilassa.

Asiasanat: museot, museopedagogiikka, museossa oppiminen, historia, motivaatio, oppimisympäristöt, yläkoulu