{"id":471,"date":"2020-02-12T08:20:36","date_gmt":"2020-02-12T08:20:36","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/?p=471"},"modified":"2020-02-12T08:20:38","modified_gmt":"2020-02-12T08:20:38","slug":"kun-kestavyys-kohtaa-realiteetit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/2020\/02\/12\/kun-kestavyys-kohtaa-realiteetit\/","title":{"rendered":"Kun kest\u00e4vyys kohtaa realiteetit"},"content":{"rendered":"\n<p>Kest\u00e4vyydest\u00e4 ja vastuullisuudesta on tullut uusi normaali. Kaikki niist\u00e4 puhuvat, kaikki niit\u00e4 kannattavat ja kaikki niit\u00e4 my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t tavoittelevansa. Hallitus toisensa j\u00e4lkeen vannoo kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisen tuotantotalouden nimeen \u2013 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 satojen miljoonien eurojen vuotuisia tukia ja verohelpotuksia luonnon ja el\u00e4inten ry\u00f6st\u00f6k\u00e4yt\u00f6lle. Yrityssektorin edustajat Suomesta USA:n miljard\u00f6\u00f6reihin ja Financial Times -lehteen puhuvat kapitalismin rajoittamisesta ja vastuullisesta liiketoiminnasta \u2013 paitsi tietysti Bj\u00f6rn Wahlroos, joka vastustaa moista h\u00f6ss\u00f6tyst\u00e4. Puunjalostusteollisuus, tuo Suomen luonnon vuosisatainen vitsaus, kutsuu itse\u00e4\u00e4n nyky\u00e4\u00e4n biotaloudeksi, allekirjoittelee vastuullisuussitoumuksia ja v\u00e4itt\u00e4\u00e4 toteuttavansa kaikessa toiminnassaan kest\u00e4v\u00e4n kehityksen periaatteita. Kummallista kyll\u00e4 mets\u00e4luonnon monimuotoisuus heikentyy jokaisessa uhanalaisarviossa, ja suurin syy mets\u00e4lajien uhanalaistumiseen on juuri metsien k\u00e4ytt\u00f6. <\/p>\n\n\n\n<p>On kuin el\u00e4isimme aivan eri\nk\u00e4sitteellisess\u00e4 universumissa. Min\u00e4 kun olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys\njakaantuu kolmeen pilariin (ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen), joista\nyhdess\u00e4k\u00e4\u00e4n ei lue, ett\u00e4 kest\u00e4v\u00e4 kehitys tarkoittaa luonnon lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4\nhyv\u00e4ksik\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Min\u00e4 kun olen ymm\u00e4rt\u00e4nyt, ett\u00e4 vastuullisuus luontosuhteessa\nedellytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4imet saisivat toteuttaa omaa tahtoaan ja\nlajityypillist\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Vai olisiko kuitenkin niin, ett\u00e4 ihmiset heid\u00e4n ammatistaan, asuinpaikastaan ja koulutuksestaan riippumatta tunnistavat kest\u00e4vyyden ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden, vastuullisuuden ja vastuuttomuuden. Joidenkin on yhteiskunnallisesta roolistaan johtuen vain pakko \u201dymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 realiteetteja, mutta ei sit\u00e4 mik\u00e4 on oikein, mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin\u201d (j\u00e4\u00e4k\u00f6\u00f6n TV-sarja Raidista napatun lainauksen alkuosa kertaamatta). Ihmiset kyll\u00e4 tunnistavat el\u00e4imi\u00e4 kohtaan tehdyn v\u00e4\u00e4ryyden. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 jo yhteiskunnallisen modernisaation syntyaikoihin 1800-luvun alussa el\u00e4inten teurastus keskitettiin suuriin yksik\u00f6ihin ja k\u00e4tkettiin pois ihmisten silmist\u00e4. Syy keskitt\u00e4miseen oli valvonnan helppous ja tae puhtaudesta; syy piilottamiseen oli ymm\u00e4rrys toiminnan moraalisista ongelmista. Piilottaminen ei kuitenkaan auttanut teurastamon ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, joiden moraalin pel\u00e4ttiin rapautuvan el\u00e4inten tappamisesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Ent\u00e4 sitten nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin? Menneen\u00e4 syksyn\u00e4 Valio ilmoitti fanfaarien kera, ett\u00e4 sen myym\u00e4ss\u00e4 t\u00f6lkkimaidoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien vain pihatoissa el\u00e4vien \u201dvapaiden\u201d nautojen maitoa. Valiolla (ja monilla muilla elintarvikealan toimijoilla) on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 erikoinen k\u00e4sitys vapaudesta, mutta eih\u00e4n t\u00e4llaista uudistusta kai kukaan voi moittiakaan. Helsingin Sanomien uutisessa 7.9.2019 Valion kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 totesi, ett\u00e4 uudistuksen my\u00f6t\u00e4 &#8220;suomalaisen maitohyllyn tarjonta harppaa nyt merkitt\u00e4v\u00e4sti vastuullisempaan suuntaan&#8221;. Toisin sanoen kehitysp\u00e4\u00e4llikk\u00f6 toteaa, ett\u00e4 parsinavetoissa ei kasvateta nautoja vastuullisesti. Suomalainen meijeriteollisuus haalii maitoa edelleen tuhansilta tiloilta, joilla nautoja ei ole kasvatettu vastuullisesti edes sen oman henkil\u00f6st\u00f6n mielest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Mit\u00e4p\u00e4 jos alkaisimme ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4\nv\u00e4hemm\u00e4n realiteetteja ja enemm\u00e4n sit\u00e4, mik\u00e4 on oikein, mik\u00e4 v\u00e4\u00e4rin. <\/p>\n\n\n\n<p>Tuomas R\u00e4s\u00e4nen on maitoa litkiv\u00e4 Unsus-projektin tutkija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kest\u00e4vyydest\u00e4 ja vastuullisuudesta on tullut uusi normaali. Kaikki niist\u00e4 puhuvat, kaikki niit\u00e4 kannattavat ja kaikki niit\u00e4 my\u00f6s v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t tavoittelevansa. Hallitus toisensa j\u00e4lkeen vannoo kest\u00e4v\u00e4n kehityksen ja vastuullisen tuotantotalouden nimeen \u2013 ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 satojen miljoonien eurojen vuotuisia tukia ja verohelpotuksia luonnon &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/2020\/02\/12\/kun-kestavyys-kohtaa-realiteetit\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-471","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/471","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=471"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/471\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":477,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/471\/revisions\/477"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=471"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=471"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=471"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}