{"id":540,"date":"2020-05-11T07:57:59","date_gmt":"2020-05-11T07:57:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/?p=540"},"modified":"2020-05-11T07:59:10","modified_gmt":"2020-05-11T07:59:10","slug":"zoomailua-maailmanlaajuiseen-nautatutkimukseen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/2020\/05\/11\/zoomailua-maailmanlaajuiseen-nautatutkimukseen\/","title":{"rendered":"Zoomailua maailmanlaajuiseen nautatutkimukseen"},"content":{"rendered":"\n

Viime syksyn\u00e4 sain suureksi yll\u00e4tyksekseni ja ilokseni kutsun osallistua Berliinin Max Planck -instituutissa maaliskuussa 2020 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n nautatutkimuksen kansainv\u00e4liseen ty\u00f6pajaan. Tieteen historian instituutissa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n ty\u00f6pajan otsikko oli \u201dBovine Regimes: Reproduction, Labor, Territory\u201d ja sen tarkoituksena oli koota yhteen lehmien ja laajemminkin nautael\u00e4imien yhteiskunnallisiin ja historiallisiin merkityksiin perehtyneit\u00e4 tutkijoita ymp\u00e4ri maailmaa. Ty\u00f6paja liittyi instituutin laajempaan tutkimusteemaan \u201dThe Body of Animals\u201d<\/a>, jossa tarkastellaan erilaisia historiallisia el\u00e4imiin liittyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja merkityksi\u00e4. Tapahtumaan oli kutsuttu reilut kymmenen tutkijaa, ja ty\u00f6skentelytapana oli lyhyehk\u00f6jen tutkimuspapereiden kirjoittaminen etuk\u00e4teen ja sitten kokoontuminen Berliiniin niist\u00e4 keskustelemaan \u2013 tai n\u00e4in luulimme.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 maaliskuun alussa, vajaa kuukausi ennen tapaamista, l\u00e4hett\u00e4ess\u00e4ni paperiani muiden luettavaksi odotin innolla paitsi toisten samaa aihepiiri\u00e4 k\u00e4sittelevien tutkijoiden tapaamista, my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 matkaani Berliiniin. Maaliskuun edetess\u00e4 ty\u00f6pajan ja matkan toteutuminen alkoi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuitenkin aina vain ep\u00e4varmemmalta, kun uutiset kertoivat koronaviruksen levi\u00e4misest\u00e4 yh\u00e4 uusille alueille Euroopassa. (Tuomaksen kokemuksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4 aiheesta voi lukea aiemmasta blogitekstist\u00e4<\/a>.) Lopullisesti matkan kohtalo sinet\u00f6ityi ulkomaille matkustamisen kieltoon reilua viikkoa ennen ty\u00f6pajaa, ja pian sen j\u00e4lkeen tapahtuman koollekutsujat ilmoittivatkin sen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4 et\u00e4yhteyksin.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4sin tai jouduin siis heti et\u00e4ty\u00f6skentelyn alkajaisiksi perehtym\u00e4\u00e4n samoihin asioihin kuin monet et\u00e4opetusta antavat, eli puhutun powerpoint-videon tekemiseen. Ty\u00f6pajaan osallistujat laativat tutkimuspaperistaan viiden minuutin esitykset, jotka ladattiin kaikille jaettuun pilvipalveluun. Luimme papereita ja kuuntelimme ja katselimme esityksi\u00e4 tahoillamme, ja kaksip\u00e4iv\u00e4iseksi suunniteltu tapaaminen supistui kahden tunnin zoom-keskusteluun, jossa esittelyjen ja alkupuheenvuoron lis\u00e4ksi jokaista paperia kommentoitiin lyhyesti.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6pajaan l\u00e4hetetyiss\u00e4 papereissa nautoja k\u00e4siteltiin hyvin monenlaisista n\u00e4k\u00f6kulmista. Tarkasteltavana oli muun muassa tarttuvan nautojen keuhkosairauden levi\u00e4minen ja karanteenit 1700-luvun Italiassa (mik\u00e4 osoittautui yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n ajankohtaiseksi aihepiiriksi), pyrkimykset alkuh\u00e4r\u00e4n \u201dtakaisinjalostamiseen\u201d nykyisist\u00e4 nautaroduista, lehmien suojeluun liittyv\u00e4t poliittiset kytkenn\u00e4t Intiassa ja teollinen maidontuotanto Hokkaidon saarella Japanissa. Oma paperini k\u00e4sitteli lehmi\u00e4 ja ihmisi\u00e4 teknologian k\u00e4ytt\u00e4jin\u00e4 nykyisiss\u00e4 automaattisissa lypsyj\u00e4rjestelmiss\u00e4 Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Etuk\u00e4teen osallistujia oli pyydetty fokusoimaan paperinsa ja esityksens\u00e4 kahteen teemaan, aikaan ja paikkaan. N\u00e4m\u00e4kin toki tulivat esille, mutta omasta mielest\u00e4ni erityisen kiinnostavaa oli, ett\u00e4 monissa papereissa naudat kytkeytyiv\u00e4t etnisyyden, kansallisuuden ja politiikan kysymyksiin. Nautarodut, niiden jalostus ja ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n se, mit\u00e4 nautael\u00e4imi\u00e4 kasvatetaan (\u201dl\u00e4nsimaiset\u201d nautarodut, aasialaistyyppinen seebu vai vesipuhveli) ovat mukana m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s ihmisryhmiin kohdistuvia k\u00e4sityksi\u00e4 ja arvostuksia. My\u00f6s yksitt\u00e4isten poikkeuksellisen suurituottoisten lehm\u00e4yksil\u00f6iden nouseminen er\u00e4\u00e4nlaisiksi kansallissankareiksi eri puolilla maailmaa oli hyvin kiinnostavaa.<\/p>\n\n\n\n

Zoom-keskustelu sujui teknisesti suorastaan h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n hyvin, vaikka osallistujia oli niin eri puolilta Eurooppaa, Japanista kuin Pohjois- ja V\u00e4li-Amerikastakin. Kaksi tuntia osoittautui lyhyeksi ajaksi: juuri kun keskustelu alkoi p\u00e4\u00e4st\u00e4 kunnolla vauhtiin, aika olikin lopussa. Sessio lopetettiinkin niiss\u00e4 toiveissa, ett\u00e4 kasvokkainen tapaaminen pystytt\u00e4isiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n joskus tulevaisuudessa. Vaikka videoyhteydet ovat mainioita h\u00e4t\u00e4apuja poikkeusoloissa, pitempikestoista ep\u00e4virallista ajatustenvaihtoa ja uusiin kollegoihin tutustumista niill\u00e4 on vaikea toteuttaa. Kokemus opetti, ett\u00e4 tieteellisen puheen suola ja pippuri ovat ep\u00e4muodolliset jutustelut, ilman niit\u00e4 kokemus j\u00e4\u00e4 t\u00e4rkeydest\u00e4\u00e4n huolimatta hieman laimeaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja Taija Kaarlenkaski on UnSus-projektin erikoistutkija<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime syksyn\u00e4 sain suureksi yll\u00e4tyksekseni ja ilokseni kutsun osallistua Berliinin Max Planck -instituutissa maaliskuussa 2020 j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4\u00e4n nautatutkimuksen kansainv\u00e4liseen ty\u00f6pajaan. Tieteen historian instituutissa j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4n ty\u00f6pajan otsikko oli \u201dBovine Regimes: Reproduction, Labor, Territory\u201d ja sen tarkoituksena oli koota yhteen lehmien ja laajemminkin … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":17399,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-540","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17399"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=540"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":549,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/540\/revisions\/549"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=540"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=540"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=540"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}