{"id":564,"date":"2020-06-04T07:07:42","date_gmt":"2020-06-04T07:07:42","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/?p=564"},"modified":"2020-06-04T09:36:41","modified_gmt":"2020-06-04T09:36:41","slug":"verkkoseminaari-ja-keynote-esitelma-koronan-aikaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/2020\/06\/04\/verkkoseminaari-ja-keynote-esitelma-koronan-aikaan\/","title":{"rendered":"Verkkoseminaari ja keynote-esitelm\u00e4 koronan aikaan"},"content":{"rendered":"\n

Et\u00e4yhteyksien v\u00e4lityksell\u00e4 j\u00e4rjestetyist\u00e4 verkkoseminaareista on sattuneesta syyst\u00e4 tullut kev\u00e4\u00e4n 2020 aikana yliopistolla \u201duusi normaali\u201d. Niinp\u00e4 my\u00f6s UnSus-tutkimushankkeen ensimm\u00e4inen laajemmalle tutkijakunnalle suunnattu ty\u00f6paja ihmisten ja el\u00e4inten vuorovaikutuksesta el\u00e4inteollisuudessa j\u00e4rjestettiin toukokuun 2020 alussa virtuaalisena tapahtumana.<\/p>\n\n\n\n

Fyysinen et\u00e4isyys ei kuitenkaan est\u00e4nyt vilkasta keskustelua seminaarin teemoista. Se ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n est\u00e4nyt Oslon yliopistossa apulaisprofessorina toimivan kulttuuri- ja ymp\u00e4rist\u00f6historioitsija Karen Lykke Sysen (https:\/\/www.sum.uio.no\/english\/people\/aca\/karenvs\/<\/a>) kiinnostavaa keynote-esitelm\u00e4\u00e4 teurastusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muutoksista Norjassa 1870\u20132015. <\/p>\n\n\n\n

Syse kertoi saaneensa sys\u00e4yksen lihantuotannon tutkimiseen keittokirjaklassikosta Gyldendals Store Kokebok<\/em>. Viel\u00e4 1950-luvulla keittokirjassa oli havainnollisia valokuvia teurastetuista el\u00e4imist\u00e4. Vuoden 2004 painoksessa kuolleisiin el\u00e4imiin ei sen sijaan viitattu en\u00e4\u00e4 edes terminologisella tasolla. Sysen sanoin k\u00e4sitteet naamioivat el\u00e4inten ruumiita: esimerkiksi kananrinta on nimetty uudelleen sen alkuper\u00e4\u00e4 h\u00e4m\u00e4rt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla kanafil\u00e9ksi. Vaikka lihansy\u00f6nti on samaan aikaan Norjassa l\u00e4hes kolminkertaistunut, teurastetuista el\u00e4imist\u00e4 on tullut yh\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Gyldendals Store Kokebok<\/em>, vuoden 1979 painos<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sysen mukaan Gyldendals Store Kokebok<\/em> ilment\u00e4\u00e4 Norjan kaltaisissa teollisuuskapitalistisissa yhteiskunnissa tapahtunutta yleisemp\u00e4\u00e4, perustavanlaatuista muutosta. Maatilojen ja teurastamoiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on jatkuvasti v\u00e4hentynyt, mutta samalla niiden koko on kasvanut ja toiminnan luonne muuttunut teolliseksi tehotuotannoksi. Ruokatuotannon piiriin kuuluvista el\u00e4imist\u00e4 on tullut raaka-ainetta ja prosessoitavaa tavaraa. Ne kasvatetaan, teurastetaan ja jatkok\u00e4sitell\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin sis\u00e4tiloissa, erill\u00e4\u00e4n keskivertokansalaisten kokemusmaailmasta.<\/p>\n\n\n\n

Syse nosti esitelm\u00e4ss\u00e4\u00e4n esiin paradoksaalisen suhteemme tuotantoel\u00e4imiin. Biologisessa ja emotionaalisessa mieless\u00e4 tunnistamme aiempaa selvemmin n\u00e4iden el\u00e4inten l\u00e4heisen sukulaisuuden itsemme kanssa. Esimerkiksi sian ja ihmisen syd\u00e4n ovat anatomisesti niin samanlaisia, ett\u00e4 syd\u00e4nsiirto siasta ihmiseen on mahdollista. Sen sijaan fyysinen, sosiaalinen ja kulttuurinen et\u00e4isyytemme tuotantoel\u00e4imiin on kasvanut. Siten lihansy\u00f6nti on globaalilla tasolla valtavassa kasvussa, ilman ett\u00e4 prosessoidun lihan suoraa yhteytt\u00e4 teurastettavien el\u00e4inten ruumiisiin useinkaan tiedostettaisiin.<\/p>\n\n\n\n

Vertailukohdaksi omalle ajallemme Syse asetti 1800\u20131900-lukujen vaihteen, jolloin kotiteurastus oli Norjassa viel\u00e4 suhteellisen yleist\u00e4. Kotiteurastukseen liittyi erilaisia varsin arkaaisia rituaaleja, kuten sian piekseminen ennen teurastusta tai teurasel\u00e4inten veren juominen. Rituaalien avulla ihmisten l\u00e4hell\u00e4 kasvaneet el\u00e4imet ik\u00e4\u00e4n kuin siirrettiin loitommalle inhimillisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4npiirist\u00e4 niin, ett\u00e4 niiden tappamisesta tuli mentaalisesti helpompaa.<\/p>\n\n\n\n

Esitelm\u00e4ns\u00e4 lopuksi Syse nosti esiin kiintoisan kysymyksen siit\u00e4, onko modernilla aikakaudella en\u00e4\u00e4 mit\u00e4\u00e4n rituaaleja, joilla tuotantoel\u00e4inten teurastukseen liittyv\u00e4\u00e4 syyllisyytt\u00e4 voitaisiin lievent\u00e4\u00e4 ja lihansy\u00f6nti\u00e4 oikeuttaa. H\u00e4n itse esitti, ett\u00e4 rituaalien paikan on 2000-luvulla ottanut tuotantoel\u00e4inten hyvinvointia ja teurastusta pikkutarkasti ohjaileva lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Sysen tarkoituksena ei ollut romantisoida agraariyhteiskunnan kotiteurastusta tai siihen liittyneit\u00e4 rituaaleja. Ajatuksia her\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla h\u00e4n kuitenkin kysyi, onko rituaalinen \u201dhyvitt\u00e4minen\u201d valtiollistunut niin, ett\u00e4 valtio on samalla vapauttanut meid\u00e4t tuotantoel\u00e4inten tappamiseen ja sy\u00f6miseen liittyv\u00e4st\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesta vastuusta. Tai toisin sanoen, olemmeko me ulkoistaneet vastuumme lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6lle, jotta emme joutuisi kasvokkain lihantuotantoon ja el\u00e4inten teurastukseen liittyvien eettisten ongelmien kanssa?<\/p>\n\n\n\n

Kirjoittaja on UnSus -projektin tutkija prof. Marja Jalava<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Et\u00e4yhteyksien v\u00e4lityksell\u00e4 j\u00e4rjestetyist\u00e4 verkkoseminaareista on sattuneesta syyst\u00e4 tullut kev\u00e4\u00e4n 2020 aikana yliopistolla \u201duusi normaali\u201d. Niinp\u00e4 my\u00f6s UnSus-tutkimushankkeen ensimm\u00e4inen laajemmalle tutkijakunnalle suunnattu ty\u00f6paja ihmisten ja el\u00e4inten vuorovaikutuksesta el\u00e4inteollisuudessa j\u00e4rjestettiin toukokuun 2020 alussa virtuaalisena tapahtumana. Fyysinen et\u00e4isyys ei kuitenkaan est\u00e4nyt vilkasta keskustelua … Continue reading →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":4299,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-564","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/4299"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=564"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":573,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/564\/revisions\/573"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=564"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=564"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=564"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}