{"id":624,"date":"2020-12-17T19:14:04","date_gmt":"2020-12-17T19:14:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/?p=624"},"modified":"2020-12-17T19:17:31","modified_gmt":"2020-12-17T19:17:31","slug":"elaimet-ymparistohistoriassa-keskeneraisia-mietteita-suomen-ymparistohistorian-paivasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/2020\/12\/17\/elaimet-ymparistohistoriassa-keskeneraisia-mietteita-suomen-ymparistohistorian-paivasta\/","title":{"rendered":"El\u00e4imet ymp\u00e4rist\u00f6historiassa \u2013 keskener\u00e4isi\u00e4 mietteit\u00e4 Suomen ymp\u00e4rist\u00f6historian p\u00e4iv\u00e4st\u00e4"},"content":{"rendered":"\n<p>Suomalaisen ymp\u00e4rist\u00f6historian <em>Grand Old Man<\/em> Timo Myllyntaus on kertonut, miten viel\u00e4 2000-luvun alussa h\u00e4nen etel\u00e4eurooppalaiset kollegansa olivat v\u00e4itt\u00e4neet, etteiv\u00e4t sudet kuulu ymp\u00e4rist\u00f6historian aihepiireihin. It\u00e4valtalainen Verena Winiwarter, joka on tunnetuimpia eurooppalaisia ymp\u00e4rist\u00f6historian tutkijoita, puolestaan muisteli jokunen vuosi sitten er\u00e4\u00e4ss\u00e4 konferenssissa, miten h\u00e4nen aloittaessaan 1990-luvulla uraansa h\u00e4nt\u00e4 harmitti, koska kaikki tuntuivat tekev\u00e4n tutkimusta ymp\u00e4rist\u00f6n saastumisesta. Nyt pari vuosikymment\u00e4 my\u00f6hemmin h\u00e4nt\u00e4 harmitti, ettei juuri kukaan tee en\u00e4\u00e4 tutkimusta saastumisesta vaan tutkijoita kiinnostavat sellaiset teemat kuten el\u00e4imet.<\/p>\n\n\n\n<p>Aivan n\u00e4in radikaali muutos ei ole ollut. Yh\u00e4 edelleen saastumista tutkitaan, eiv\u00e4tk\u00e4 el\u00e4imet sent\u00e4\u00e4n ole valloittaneet koko tutkimusalaa. Suomessa j\u00e4rjestettiin marraskuussa ensimm\u00e4inen ymp\u00e4rist\u00f6historian p\u00e4iv\u00e4, kiitos helsinkil\u00e4isten tutkijoiden aktiivisuuden. Webinaarina j\u00e4rjestetty kokous koostui nelj\u00e4st\u00e4toista esitelm\u00e4st\u00e4 sek\u00e4 noin tuplasti tuosta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 kuulijoita. Esityksien aiheet vaihtelivat hurrikaanien toimijuudesta ilmansaasteiden tieteenhistoriaan ja vedenalaisen luonnon kokemiseen. El\u00e4inaiheita kokouksessa oli kaksi, ja lis\u00e4ksi yksi esitelm\u00e4npit\u00e4j\u00e4 (t\u00e4m\u00e4n blogitekstin kirjoittaja) on viime aikoina keskittynyt p\u00e4\u00e4asiassa el\u00e4inhistoriaan, vaikka esitelm\u00f6ikin kokouksessa It\u00e4merest\u00e4. Voinee siis sanoa, ett\u00e4 el\u00e4inhistorialla on vankka nurkkaus suomalaisen ymp\u00e4rist\u00f6historian rakennelmassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Alun anekdootit tulivat mieleeni, kun ymp\u00e4rist\u00f6historian p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen pohdin ymp\u00e4rist\u00f6historian nykytilaa meill\u00e4 ja muualla. Nuo anekdootit kertovat tieteenalan kehityksest\u00e4, mutta niit\u00e4 voi lukea my\u00f6s laajemmin siit\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 k\u00e4sityksemme ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 on muuttunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6historia nykyisess\u00e4 merkityksess\u00e4 syntyi 1970-luvulla historioitsijoiden vastauksena globaaliin ymp\u00e4rist\u00f6kriisiin. Tutkimuksen kohteeksi valikoitui kysymyksi\u00e4, jotka olivat ymp\u00e4rist\u00f6kriisitietoisuuden kannalta keskeisi\u00e4: (l\u00e4nsimaisen) ihmisen luontok\u00e4sitykset, ymp\u00e4rist\u00f6katastrofit, ymp\u00e4rist\u00f6n saastuminen, metsien hakkuut\u2026 El\u00e4imet eiv\u00e4t oikein sopineet t\u00e4h\u00e4n tutkimuskehikkoon. Viel\u00e4 1980-luvulla ensimm\u00e4iset el\u00e4inhistorialliset tutkimukset, kuten el\u00e4ink\u00e4sitysten historiaa selvitt\u00e4neet Keith Thomasin <em>Man and the Natural World<\/em> ja Harriet Ritvon <em>The Animal Estate<\/em>, luokiteltiin pikemminkin kulttuuri- kuin ymp\u00e4rist\u00f6historiaksi. Siin\u00e4 keskustelussa, jota ihmiskunnan kohtalosta ja hyvinvoinnista k\u00e4ytiin, el\u00e4imill\u00e4 ei ollut paljon merkityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisin on nyky\u00e4\u00e4n. Me tied\u00e4mme, miten kest\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 el\u00e4inten tehotuotanto on ilmaston kannalta, miten kalastuslaivastot haravoivat merest\u00e4 kalat ja miten hy\u00f6nteiskantojen hupeneminen k\u00e4\u00e4ntyy v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ihmisen vahingoksi. Me my\u00f6s ymm\u00e4rr\u00e4mme, ett\u00e4 el\u00e4inten arvo ei riipu vain niiden merkityksest\u00e4 planetaariseen hyvinvointiin. Aivan yht\u00e4 lailla kuin sudet tai silakkaparvet, my\u00f6s vaikkapa ani harvoin Suomen vesill\u00e4 n\u00e4hdyt py\u00f6ri\u00e4isetkin ovat osa meid\u00e4n suomalaisten ymp\u00e4rist\u00f6historiaa, osa sit\u00e4 tarinaa, joka kertoo el\u00e4m\u00e4st\u00e4mme jatkuvassa vuorovaikutuksessa ymp\u00e4rist\u00f6mme kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Winiwarter oli aivan oikein havainnut, ett\u00e4 el\u00e4inhistorian aiheet ovat tunkeutuneet ymp\u00e4rist\u00f6historian eturiviin. Suotta h\u00e4n kuitenkin sit\u00e4 harmitteli, sill\u00e4 niin pit\u00e4\u00e4kin olla. Meid\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme eiv\u00e4t ole vain pellot ja kaupungit, levist\u00e4 vihre\u00e4n\u00e4\u00e4n vellova merivesi ja hakatun mets\u00e4maan l\u00e4pi ujeltava tuuli, vaan yht\u00e4 lailla kaikki ne lukemattomat mutta kirjoltaan pelottavasti v\u00e4henev\u00e4t el\u00e4v\u00e4iset, jotka vett\u00e4, maata ja ilmaa asuttavat. Siksi ymp\u00e4rist\u00f6historian on katseltava hyv\u00e4ksyvin katsein kaikenlaisia el\u00e4imi\u00e4 \u2013 kanssakulkijoitamme.<\/p>\n\n\n\n<p>Tuomas R\u00e4s\u00e4nen<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaisen ymp\u00e4rist\u00f6historian Grand Old Man Timo Myllyntaus on kertonut, miten viel\u00e4 2000-luvun alussa h\u00e4nen etel\u00e4eurooppalaiset kollegansa olivat v\u00e4itt\u00e4neet, etteiv\u00e4t sudet kuulu ymp\u00e4rist\u00f6historian aihepiireihin. It\u00e4valtalainen Verena Winiwarter, joka on tunnetuimpia eurooppalaisia ymp\u00e4rist\u00f6historian tutkijoita, puolestaan muisteli jokunen vuosi sitten er\u00e4\u00e4ss\u00e4 konferenssissa, miten &hellip; <a href=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/2020\/12\/17\/elaimet-ymparistohistoriassa-keskeneraisia-mietteita-suomen-ymparistohistorian-paivasta\/\">Continue reading <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":10445,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-624","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/624","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/users\/10445"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=624"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":630,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/624\/revisions\/630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=624"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=624"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/unsus\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=624"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}