UP! Blog

Kirjoittanut: Murtonen Mari & Riekkinen Jere

Korkeakoulupedagogiikassa on tapahtunut monia mullistuksia lähivuosina, kuten koronan aiheuttama etäopetuksen räjähdysmäinen lisääntyminen sekä uusimpana generatiivisten tekoälysovellusten vaikutukset opetukseen ja eritysesti arviointiin. Korkeakouluopettajat tarvitsevat tukea näihin asioihin ja korkeakoulupedagogisten koulutusten tulisi vastata opettajien tarpeisiin. Jotta korkeakoulupedagogiikan kouluttajat pystyvät tarjoamaan tarvittavaa apua, heidänkin osaamistaan tulee pitää aktiivisesti yllä.

Kouluttajien ja kehittäjien osaamisen ylläpitoon on monia keinoja, joista vaikuttavimmat ovat tutkimus, sisällöllinen koulutus ja yhteisön tuki. Tutkimus antaa kouluttajille tietoa siitä, minkälaisia haasteita opettajat kokevat näiden mullistusten yhteydessä. Esimerkiksi koronapandemian suurimpia haasteita eivät opettajien mielestä olleet tekniset kysymykset, vaan opiskelijoiden kohtaaminen ja arviointi (Riekkinen ym., 2022). Tutkimuksen avulla saamme tietoa nimenomaan omien suomalaisten korkeakoulujemme tilanteista ja siitä, mitkä ovat oikeita keinoja kysymystemme ratkaisuiksi.

Korkeakoulujen opetushenkilökuntaa tutkittaessa on havaittu, että yksi tärkeimmistä tavoista kehittää heidän pedagogista osaamistaan ja luottamustaan omaan osaamiseensa on yhteisön tuki, sisältäen yhteiset keskustelut pedagogisista teemoista (Murtonen & Vilppu, 2020). Samoin korkeakoulupedagogiikan kouluttajat tarvitsevat toistensa tukea omien kysymystensä reflektointiin ja hyvistä käytännöistä kuulemiseen. Myös sisällöllinen koulutus, esimerkiksi miten generatiivisia tekoälysovelluksia käytetään korkeakoulutuksessa, hoituu hyvin vertaisten, eli muiden kehittäjien kanssa yhteistyössä pohdittaessa.

Edellä mainitut syyt olivat lähtökohta Opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksen hakemiselle kouluttajien ja kehittäjien oman koulutuksen järjestämiselle.

Kokko-hankkeen tavoitteet

Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittäminen eli Kokko-hanke käynnistyi korkeakoulupedagogiikan ja kehittäjien verkoston (KouKe) aloitteesta vuonna 2021 ja kesti vuoden 2023 loppuun asti. Hankkeen rahoittajana toimi opetus- ja kulttuuriministeriö ja hanketta koordinoivat Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Tavoitteena oli syventää kouluttajien ja kehittäjien osaamista digitaalisin ja yhteisöllisiin toimintaympäristöihin neljän osahankeen kautta, joita olivat 1) vertaisoppiminen, 2) jatkuvan oppimisen pedagogiikka, 3) hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu ja 4) pedagoginen johtamistoiminta.

UTUPEDA osallistui osahankkeeseen Hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu

Hyvinvoiva ja yhteisöllinen korkeakoulu -osahankkeen toteuttajiksi valittiin neljä korkeakoulua, joista yksi oli Turun yliopisto ja sen UTUPEDA yliopistopedagogiikan keskus. Osatavoitteen keskeisimpänä teemana oli vahvistaa ja kehittää kouluttajien ja kehittäjien asiantuntijuutta korkeakouluyhteisön hyvinvointiin ja yhteisöllisiin oppimisympäristöihin. Alahanke jakautui vielä kahteen pienempään osaan, joista tutkimuksellisen otteen ryhmää vetivät Hämeen ammattikorkeakoulu ja Turun yliopisto. Tämä tutkimukseen keskittyvä ryhmä toteutti koko hankkeen alku- ja loppumittaukset ja koordinoi niiden raportoinnit (Virtanen ym., 2022; Civil ym., 2023). Ryhmä järjesti myös useita tutkimuksellisia Webinaareja ja muita tapahtumia (esim. Civil & Rönkkönen, 2023).

Ryhmässä saatiin myös onnistuneesti yhdistettyä kehittämisprojektia varten kerätyn aineiston käyttöä väitöskirjatutkijoiden ja muun tutkimushenkilökunnan tutkimustyöhön. Väitöskirjatutkija Siru Myllykoski-Laine tulee väittelemään vuoden 2024 aikana ja kaksi kolmesta hänen väitöskirja-artikkeleistaan liittyy Kokko-hankkeen aikana kerättyihin aineistoihin, eli korkeakoulutuksen kouluttajien ja kehittäjien osaamisen kehittymiseen (Myllykoski-Laine ym., 2024; Myllykoski-Laine ym., painossa).

Kohti yhä laadukkaampia korkeakoulupedagogiikan koulutuksia

Tutkimusperustainen kehittäminen edistää korkeakoulupedagogiikan koulutusten laatua, kun saamme tietoa omista suomalaisista opettajistamme, opiskelijoidemme oppimisesta ja koulutusratkaisuistamme. Tutkimustulosten avulla voimme kehittää koulutuksia, jotka palvelevat opettajiemme tarpeita yhä paremmin.

Tutkimustieto kouluttajien omasta osaamisesta ja sen kehittämisestä auttaa suunnittelemaan sisäisiä koulutuksia, joissa suomalainen Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien verkosto KOUKE on avainasemassa (ks. esim. Alaniska ym., 2024; Murtonen ym., 2022). Nämä kouluttajien koulutukset edelleen kehittävät opettajille suunnattujen koulutusten laatua.

Kokko-projektin tutkimustemme keskeisten tulosten perusteella tiedämme nyt esimerkiksi, että kouluttajiksi ja kehittäjiksi identifioituu paljon laajempi joukko, kuin oletimme (Virtanen ym., 2022) ja että he pitävät huolta omasta pedagogisen osaamisensa kehittämisestä monin tavoin, mutta kansainvälinen yhteistyö ja tieteellinen julkaiseminen ovat hyvin pienessä osassa (Murtonen ym., käsikirjoitus). Samassa tutkimuksessa huomattiin yhteys konkreettisten oman osaamisen kehittämistapojen ja säätelytaitojen välillä, eli toisin sanoen kouluttajien pedagogisesta osaamisesta ja säätelytaitojen kehittymisestä huolehtiminen auttaa heitä myös konkreettisella tasolla kehittämään osaamistaan jatkossa.  Opettajat, jotka omasivat interaktiivisen ja organisoidun lähestymistavan opetukseen kokivat enemmän positiivisia opetukseen liittyviä minäpystyvyyden tunteita ja kollegiaalisuutta kuin ne opettajat, joiden lähestymistapa opetukseen keskittyi enemmän tiedon välitykseen (Myllykoski-Laine ym., 2024). Kouluttajat ja kehittäjät näkivät yhteisöllisyyden merkityksen yhteisön pedagogiselle kehittymiselle tärkeänä, joka edelleen alleviivaa systemaattisten toimien tärkeyttä yhteisöllisyyden vahvistamisessa korkeakouluyhteisöissä (Myllykoski-Laine ym., painossa). Tämä on hyvin linjassa opettajien käsitysten kanssa yhteisöllisyydestä (esim. Murtonen & Vilppu, 2020), joten kehittäjien toiminta todennäköisesti tukee hyvin korkeakoulujen yhteisöllisyyden kehittämistä tavalla, joka on ymmärrettävä ja tarpeellinen opettajille.

Kokko-hanke kokonaisuutena oli onnistunut ja vastasi asetettuihin tavoitteisiin. Koulutuksessa onnistuttiin kehittämään kouluttajien ja kehittäjien osaamista eri osatavoitteiden osalta (Civil ym., 2023). Ensimmäisen kerran historiassa tehtiin myös tutkimusta suomalaisten kouluttajien ja kehittäjien omasta pedagogisesta osaamisesta!

Kokko-hankkeen osatavoitteeseemme liittyvät julkaisut

Civil, T., Alaniska, H., Spets, H., Maikkola, M., Riekkinen, J., Rönkkönen, S., Postareff, L. & Murtonen, M. (2023). Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista kehittämässä: Kokko-hankkeen anti ja tulevaisuuden kehitystarpeet.  Yliopistopedagogiikka, 30(2). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2023/12/22/korkeakoulupedagogiikan-kouluttajien-ja-kehittajien-osaamista-kehittamassa-kokko-hankkeen-anti-ja-tulevaisuuden-kehitystarpeet/

Murtonen, M., & Vilppu. H. (Käsikirjoitus). Connections between higher education pedagogy developers’ regulation skills and the concrete ways they develop their own pedagogical expertise.

Myllykoski-Laine, S., Murtonen, M., & Postareff, L. (Painossa). Korkeakoulupedagogiikan kehittäjien käsityksiä yhteisöllisyydestä pedagogisen kehittymisen kontekstissa. Kasvatus.

Myllykoski-Laine, S., Vilppu, H., Postareff, L., & Murtonen, M. (2024). Exploring the variation of educational developers’ teaching-related perceptions in higher education. International Journal of Academic Development. https://doi.org/10.1080/1360144X.2024.2311368

Virtanen, H., Murtonen, M., Myllykoski-Laine, S., & Postareff, L. (2022). Suomalaiset korkeakoulupedagogiikan kehittäjät ja kouluttajat – keitä he ovat ja miten he kehittävät omaa osaamistaan? Yliopistopedagogiikka 1/2022.

Artikkelin muut lähteet

Alaniska, H., Maikkola, M., & Spets, H. (2024) Korkeakoulupedagogiikkaa kehitetään verkostoissa. OAMK Journal, vieraskynä 7.2.2024.
https://vanha.oamk.fi/oamkjournal/2024/korkeakoulupedagogiikkaa-kehitetaan-verkostoissa/?fbclid=IwAR0OeByluNUZLwG1Qq9Or3l2B81n3uCv4KDTMnVdyAT_aJf7cMEa8HXhZk0_aem_AYjnmWrKJbLkODOI55mZN2lCIkq7NYudxsv_VqmyUl0CpSFcfmd2oMlGSZfLbRRhbCs

Civil, T., & Rönkkönen, S. (2023, marraskuuta 23). Korkeakoulupedagogiikan kouluttajien ja kehittäjien osaamista kehittämässä: Kokko-hankkeen päätöstunnelmia. HAMK Beat. https://blog.hamk.fi/hamk-beat/korkeakoulupedagogiikan-kouluttajien-ja-kehittajien-osaamista-kehittamassa-kokko-hankkeen-paatostunnelmia/

Murtonen, M., Alaniska, H., Hirsto, L., Ilola, H., Maikkola, M., Nokelainen, P., & Postareff, L. (2022) Yliopisto- ja ammattikorkeakoulupedagogiikasta korkeakoulupedagogiikkaan. Teoksessa K. Mäki & L. Vanhanen-Nuutinen (toim.), Korkeakoulupedagogiikka – Ajat, paikat ja tulkinnat. Haaga-Helian julkaisut 7/2022.

Murtonen, M., & Vilppu, H. (2020). Change in university pedagogical culture – The impact of increased pedagogical training on first teaching experiences. International Journal of Learning, Teaching and Educational Research, 19(3), 367-383. https://doi.org/10.26803/ijlter.19.3.20

Myllykoski-Laine, S., Postareff, L., Murtonen, M., & Vilppu, H. (2022). Building a framework of a supportive pedagogical culture for teaching and pedagogical development in higher education. Higher Education. https://doi.org/10.1007/s10734-022-00873-1

Riekkinen, J., Nokelainen, P., Aldahdouh, T., & Murtonen, M. (2022). Korkeakouluopettajien etäopetukseen ja digitalisaatioon liittyvät kokemukset COVID-19 pandemian aikana. Yliopistopedagogiikka 2/2022
https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2022/12/22/korkeakouluopettajien-hataetaopetukseen-liittyvat-negatiiviset-ja-positiiviset-kokemukset-covid-19-pandemian-aikana/