{"id":270,"date":"2019-12-04T15:23:03","date_gmt":"2019-12-04T15:23:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=270"},"modified":"2019-12-04T15:23:05","modified_gmt":"2019-12-04T15:23:05","slug":"paholainen-ihmisten-keskella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2019\/12\/04\/paholainen-ihmisten-keskella\/","title":{"rendered":"Paholainen ihmisten keskell\u00e4"},"content":{"rendered":"\n

Kristinuskon Paholainen, Raamatullinen p\u00e4\u00e4piru, Helvetin valtias, joka tunnetaan my\u00f6s nimill\u00e4 Lucifer, Belzebub, Diabolus, Asmodeus, Belial tai Satan, on kiehtonut ihmisi\u00e4 monien vuosisatojen ajan. Ajatellessamme t\u00e4t\u00e4 synke\u00e4\u00e4 hahmoa liit\u00e4mme siihen Helvetin lieskat ja viekkaan pukinpartaisen ihmisten kiusaajan. N\u00e4in ei kuitenkaan aina ollut<\/strong>! My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla, tarkemmin 1300 -luvulla k\u00e4sitys kyseisest\u00e4 hahmosta kasvoi aggressiiviseksi pahuuden voimaksi, jonka tavoitteena oli piinata mahdollisimman montaa ihmist\u00e4 maanp\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/strong> <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Devil in middle ages, Michael Pacher (PD)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kolme demonologista kirjaa<\/h2>\n\n\n\n

Tuleva gradu – tutkielmani tulee k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n IV Lateraanikonsiilin kaanonin (1215), Dialogus miraculorumin<\/em> (1219-1223) ja Malleus Maleficarumin<\/em> (1486) sis\u00e4lt\u00e4mi\u00e4 demonologisia paholaisk\u00e4sitysi\u00e4 ja niiden mahdollista suhdetta my\u00f6h\u00e4iskeskiajan noitavainoihin Keski-Euroopassa. Demonoligialla tarkoitetaan teologian dogmaattista suuntaa, joka tutkii paholaista, demoneita ja pahoja henki\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Tutkimukseni aineistoksi olen valinnut vuonna 1215 pidetyn nelj\u00e4nnen Lateraanikonsiilin kaanonin, jossa muun muassa m\u00e4\u00e4riteltiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa Paholaisen ja demonien asema kristinuskossa . Toiseksi aikalaisl\u00e4hteekseni valitsin Dialogus miraculorumin<\/em> (1219-1223), sill\u00e4 sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 l\u00e4hteist\u00e4 keskiajan kansank\u00e4sityksiin ja oppineiden viralliseen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4n uskosta ja paholaisen roolista. Kolmanneksi valitsin vuonna 1486 laaditun Malleus Maleficarumin<\/em>, jonka demonologinen kuva Paholaisesta ja h\u00e4nen k\u00e4tyreist\u00e4\u00e4n noidista, sai \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen muodon, joka j\u00e4i voimaan kolmeksi vuosisadaksi Euroopassa.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"
Witches gifting wax dolls to the devil, (PD)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Paholaisk\u00e4sityksen muutos<\/h2>\n\n\n\n

Paholaisen rooli muuttui my\u00f6h\u00e4iskeskiajalla merkitt\u00e4v\u00e4sti. Varhaiskeskiajalla Paholaisen rooli muistutti enemminkin h\u00e4nen kuvaustansa Vanhassa testamentissa, joka oli Jumalan vastustajan rooli, muttei kuitenkaan aktiivinen vihollinen. Keskiajan edetess\u00e4 Paholaisen rooli muuttui v\u00e4hitellen aggressiiviseksi pahuuden voimaksi, jonka tavoitteena oli piinata mahdollisimman montaa ihmist\u00e4 maanp\u00e4\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla kirkon virallinen dogmi opetti, ett\u00e4 Paholainen ja demonit oikeasti olivat olemassa, eiv\u00e4tk\u00e4 ne olleet ainoastaan kansanuskon taikauskoisia n\u00e4kemyksi\u00e4, vaan kirkon teologien virallisesti m\u00e4\u00e4ritt\u00e4mi\u00e4 ilmi\u00f6t\u00e4. Paholainen ja pahuus olivat todellinen sek\u00e4 olennainen osa keskiaikaista j\u00e4rjestyst\u00e4 sek\u00e4 maailmankuvaa. Virallinen uskomus m\u00e4\u00e4ritteli Paholaisen p\u00e4\u00e4sseen \u201del\u00e4vien maailmaan\u201d, josta h\u00e4n onnistui houkuttelemaan mahdollisimman monta sielua mukaansa helvettiin. <\/p>\n\n\n\n

\u201dEuroopan noitavainot kuvataan kauheana tapahtumasarjana, jossa paholainen – olkoon sitten todellinen tai kuviteltu \u2013 sai poikkeuksellisen sijan ihmisen toimissa ja siis my\u00f6s historiassa. N\u00e4ht\u00e4v\u00e4sti koskaan aikaisemmin tai my\u00f6hemmin paholaisen ei ole uskottu puuttuneen samalla voimalla ja kiihkeydell\u00e4 ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuin noitavainojen aikana. Monet uskoivat, ett\u00e4 noitien liittokuntansa avulla paholainen oli aloittanut viimeisen ja pahimman hy\u00f6kk\u00e4yksen kristikuntaa vastaan.\u201d (Olli 2004, 244)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n

Olli, Soili-Maria<\/strong>: \u201d<\/em>Paholainen on minun veljeni\u201d- Kirkon ja kansan Paholaiskuva uuden ajan alussa. Katajala-Peltomaa, Sari; Toivo, Raisa Maria (Toim.) Paholainen, noituus ja magia – kristinuskon k\u00e4\u00e4nt\u00f6puoli: pahuuden kuvasto vanhassa maailmassa<\/em>. (2015) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Helsinki. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kristinuskon Paholainen, Raamatullinen p\u00e4\u00e4piru, Helvetin valtias, joka tunnetaan my\u00f6s nimill\u00e4 Lucifer, Belzebub, Diabolus, Asmodeus, Belial tai Satan, on kiehtonut ihmisi\u00e4 monien vuosisatojen ajan. Ajatellessamme t\u00e4t\u00e4 synke\u00e4\u00e4 hahmoa liit\u00e4mme siihen Helvetin lieskat ja viekkaan pukinpartaisen ihmisten kiusaajan. N\u00e4in ei kuitenkaan aina ollut! My\u00f6h\u00e4iskeskiajalla, tarkemmin 1300 -luvulla k\u00e4sitys kyseisest\u00e4 hahmosta kasvoi aggressiiviseksi pahuuden voimaksi, jonka tavoitteena oli […]<\/p>\n","protected":false},"author":19482,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[105,99,111,114,108,102],"class_list":["post-270","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-demonologia","tag-devil","tag-dialogus-miraculorum","tag-fourth-lateran-council","tag-malleus-maleficarum","tag-paholainen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/19482"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=270"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":285,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/270\/revisions\/285"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=270"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=270"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=270"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}