{"id":414,"date":"2021-02-02T13:23:27","date_gmt":"2021-02-02T13:23:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=414"},"modified":"2021-02-02T13:23:29","modified_gmt":"2021-02-02T13:23:29","slug":"feministinen-noituus-yhteiskunnallinen-ilmio-uskonto-vai-keino-ilmaista-itseaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2021\/02\/02\/feministinen-noituus-yhteiskunnallinen-ilmio-uskonto-vai-keino-ilmaista-itseaan\/","title":{"rendered":"Feministinen noituus \u2013 yhteiskunnallinen ilmi\u00f6, uskonto vai keino ilmaista itse\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"\n<p>Noidat ovat useimmille meist\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 tuttuja joko keskiajalla alkaneiden noitavainojen tai populaarikulttuurin kuvastojen kautta. Satukirjan stereotyyppinen noita on luudalla lent\u00e4v\u00e4 vanha akka, mik\u00e4 ei kovin hyvin kuvaa sit\u00e4, millaisia oikeat noidat ovat. Noidaksi identifioituvia ihmisi\u00e4 nimitt\u00e4in l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri maailmaa, my\u00f6s Suomesta. Moni julkisuuden henkil\u00f6 on kertonut olevansa noita, ja noidat ovat pyrkineet loitsuillaan torjumaan esimerkiksi Yhdysvaltojen entist\u00e4 presidentti\u00e4 Donald Trumpia, jota on syytetty lukuisten naisten seksuaalisesta ahdistelusta. Noituuden suosio vaikuttaa kasvaneen viime vuosina tasaisesti \u2013 mutta miksi?<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/i.guim.co.uk\/img\/media\/ba7ef28758c1b1d1ad1787194d3cd527b443d01d\/0_148_1575_945\/master\/1575.jpg?width=1200&amp;height=900&amp;quality=85&amp;auto=format&amp;fit=crop&amp;s=463fb5788fcc0ce8b9a17e6b03722c4a\" alt=\"Beware, fellow feminist witches, conservative columnists are on to us! |  Feminism | The Guardian\" \/><figcaption>Kuvassa naisia pukeutuneina &#8221;hulluiksi noidiksi&#8221; osana mielenosoitusta, joka j\u00e4rjestettiin Melbournessa tammikuussa 2016. The Guardian, Van Badham.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\"><br>Monimuotoinen nykynoituus<\/p>\n\n\n\n<p><br>Nykyaikainen noituus, joka on kehittynyt paljolti wiccalaisuuden pohjalta, liittyy moniin teemoihin, kuten feminismiin, huoleen ilmastonmuutoksesta ja ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta sek\u00e4 ihmisoikeuksien puolustamiseen. Noituus on ilmi\u00f6n\u00e4 jatkuvasti kehittyv\u00e4, jolloin se on onnistunut pysym\u00e4\u00e4n ajankohtaisena ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kannattajia. Isossa-Britanniassa syntynyt wiccalaisuus levisi Yhdysvaltoihin 1960-luvulla eli samaan aikaan, kun siell\u00e4 alkoi kehitty\u00e4 feminismin toinen aalto. Monelle feministille wiccalaisuus edusti tuolloin vapautta patriarkaalisesta uskonnosta. Nykyhetken\u00e4 niin noituus kuin feminismi ovat pirstaloituja liikkeit\u00e4, jotka sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t eri muotoja. Vain verrattain pieni joukko feministej\u00e4 identifioituu noidaksi, eik\u00e4 noituutta harjoittava henkil\u00f6 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 koe feminismi\u00e4 mill\u00e4\u00e4n lailla keskeisen\u00e4. Joillekin feminismi ja noituus ovat kuitenkin erottamaton parivaljakko, jolloin voidaan puhua termist\u00e4 feministinen noituus<\/p>\n\n\n\n<p><br>Aion gradussani keskitty\u00e4 erityisesti feministisen noituuden tutkimiseen, jonka voisi siis tulkita olevan yksi noituuden monista muodoista. Feminismin ja noituuden yhdist\u00e4minen ei ole uusi ilmi\u00f6, mutta se tuntuu olevan parhaillaan erityisen ajankohtaista ja siksi mielenkiintoista. Kiinnostuin aiheesta, kun luin siihen liittyv\u00e4n artikkelin (Nyt.fi) ja aloin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota noitien n\u00e4kyvyyteen sosiaalisessa mediassa. Aihetunnisteella witch l\u00f6ytyy valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kuvia ja videoita noituudesta niin Instagramista, Twitterist\u00e4 kuin nuorten suosimasta TikTokista. Viel\u00e4 2000-luvun alussa saattoi olla yleisemp\u00e4\u00e4, ett\u00e4 noituutta harjoitettiin noitapiirien fyysisiss\u00e4 tapaamisissa, mutta sosiaalinen media on mahdollistanut ihmisten kohtaamisen eri puolilta maailmaa. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image\"><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/images.theconversation.com\/files\/366296\/original\/file-20201028-13-1ckudj7.jpg?ixlib=rb-1.1.0&amp;q=45&amp;auto=format&amp;w=1200&amp;h=900.0&amp;fit=crop\" alt=\"This Halloween, witches are casting spells to defeat Trump and  #WitchTheVote in the U.S. election\" \/><figcaption>Kuvituskuva. Shutterstock<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-large-font-size\"><br>M\u00e4\u00e4rittelyn vaikeus<\/p>\n\n\n\n<p><br>Kuten sanottua, noituutta on hankala m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 yksiselitteisesti. Siksi haluan gradussani haastatella noidiksi identifioituvia ja kysy\u00e4 heilt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 noituus heille tarkoittaa. M\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t siis nousevat ainakin toivon mukaan aineistosta. Olen kiinnostunut erityisesti noituuden ja feminismin suhteesta, mutta pysyn avoimena my\u00f6s sille ajatukselle, ett\u00e4 haastattelujen kautta esiin nousee muitakin t\u00e4rkeit\u00e4 teemoja. Noituus ei ole perinteist\u00e4 uskonnollisuutta, vaan se sijoittuu ennemmin uushenkisyyden kent\u00e4lle. Monia noituuden elementtej\u00e4, kuten jumalattareen uskomista, rituaalien suorittamista tai yhteis\u00f6llisyytt\u00e4, voidaan kuitenkin tarkastella uskontotieteen k\u00e4sitteist\u00f6n avulla. <\/p>\n\n\n\n<p><br>Tutkimusta noituudesta ja my\u00f6s feminismin ja noituuden yhdist\u00e4misest\u00e4 on olemassa, mutta tutkimus on tietyll\u00e4 tapaa aina hieman j\u00e4ljess\u00e4 yhteiskunnallisista ilmi\u00f6ist\u00e4, sill\u00e4 juuri nyt ajankohtaisia teemoja k\u00e4sittelev\u00e4t tutkimukset ovat vasta tekeill\u00e4. Haluan takoa, kun rauta on kuumaa, ja selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 feministinen noituus oikeastaan on \u2013 yhteiskunnallinen ilmi\u00f6, uskonto vai keino ilmaista itse\u00e4\u00e4n? Ehk\u00e4 kaikkia n\u00e4it\u00e4 ja enemm\u00e4nkin. Olen aina ollut uskontotieteilij\u00e4n\u00e4 kiinnostunut ilmi\u00f6ist\u00e4, jotka eiv\u00e4t istu perinteiseen institutionaaliseen uskontoon. Toivon, ett\u00e4 tutkimukseni onnistuu avaamaan sit\u00e4, mist\u00e4 feministisess\u00e4 noituudessa pohjimmiltaan on kyse ja tarjoamaan ainakin pienen kurkistuksen noitien kompleksiseen maailmaan. <br><\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n<p>Helsingin Sanomat 2019. <em>Noidat keskell\u00e4mme: Feministi toisensa j\u00e4lkeen julistautuu noidaksi. Miksi noidat ovat nyt naisten asioiden ytimess\u00e4?<\/em> [https:\/\/www.hs.fi\/nyt\/art-2000006309110.html]<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Noidat ovat useimmille meist\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4 tuttuja joko keskiajalla alkaneiden noitavainojen tai populaarikulttuurin kuvastojen kautta. Satukirjan stereotyyppinen noita on luudalla lent\u00e4v\u00e4 vanha akka, mik\u00e4 ei kovin hyvin kuvaa sit\u00e4, millaisia oikeat noidat ovat. Noidaksi identifioituvia ihmisi\u00e4 nimitt\u00e4in l\u00f6ytyy ymp\u00e4ri maailmaa, my\u00f6s Suomesta. Moni julkisuuden henkil\u00f6 on kertonut olevansa noita, ja noidat ovat pyrkineet loitsuillaan torjumaan esimerkiksi [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":23757,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[150,153,156],"class_list":["post-414","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-feminismi","tag-noita","tag-noituus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/414","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/23757"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=414"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/414\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":435,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/414\/revisions\/435"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=414"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=414"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=414"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}