Esimoderni aikakausi oli maapallon kantokyvyn kannalta ihanteellista aikaa. Ei siis ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 monet hakevat inspiraatiota menneisyydest\u00e4 el\u00e4m\u00e4n merkityst\u00e4 sek\u00e4 kest\u00e4vyyden ja luonnollisuuden ehtoja pohtiessa. Perinteinen maaseudun omavaraistalous pyrkii toimimaan materiaalistisesti kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, ja nykytiedon valossa voi parhaimmillaan rikastuttaa ymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 biodiversiteetti\u00e4. Vastaavanlaiset el\u00e4m\u00e4ntavat kutsuvat yh\u00e4 useampia. Maallemuutto-liike ei ole uusi ilmi\u00f6, vaikka t\u00e4m\u00e4n moderni ilmentym\u00e4 onkin merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla 1960-luvun vastakulttuurillisen liikehdinn\u00e4n perua. Luonnon kaipuu, henkinen etsijyys ja yleinen tyytym\u00e4tt\u00f6myys valtakulttuuria kohtaan onkin monen el\u00e4m\u00e4ntapamuutoksen taustalla. My\u00f6s koronakev\u00e4t her\u00e4tti kiinnostusta omavaraisuutta ja maallemuuttoa kohtaan, mutta muuttovirta kaupunkeihin on edelleen voimakkaampi.<\/p>\n\n\n\n
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen luonnonmukaisten omavaraistalouksien luontosuhteita ja el\u00e4m\u00e4ntapaa suomalaisessa kontekstissa. Tutkimukseni selvitt\u00e4\u00e4, mink\u00e4laisia merkityksi\u00e4 tutkimuksen kohteena olevat henkil\u00f6t antavat luonnolle, mink\u00e4laisena ihminen koetaan osana luontoa, sek\u00e4 mink\u00e4laisia henkisi\u00e4 tai uskonnollisia ulottuvuuksia luontosuhteisiin ja el\u00e4m\u00e4ntapoihin liittyy. L\u00e4ht\u00f6kohtana tutkimukselle on yleinen ymp\u00e4rist\u00f6huoli ja uskomus siit\u00e4, ett\u00e4 vastaavanlaiset el\u00e4m\u00e4ntavat ja -polut lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t tulevaisuudessa ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja hyvinvointiin liittyvien huolien, asenteiden ja arvojen muuttuessa. L\u00e4ht\u00f6kohta tutkimukselle on my\u00f6s henkil\u00f6kohtainen, sill\u00e4 olen pitk\u00e4\u00e4n ollut kiinnostunut kest\u00e4vist\u00e4, vaihtoehtoisista ratkaisuista ja el\u00e4m\u00e4ntavoista. <\/p>\n\n\n\n
Maallemuutto ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itsess\u00e4\u00e4n ole ymp\u00e4rist\u00f6teko, mik\u00e4li se esimerkiksi lis\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla yksityisautoilua. Ongelmat ovat syvemm\u00e4ll\u00e4 yhteiskunnan rakenteissa, maailmankatsomuksissa, ehdollistumisissa. Monenlaisia ratkaisuja tarvitaan, my\u00f6s kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkikulttuuria. Periaatteet ovat kuitenkin samat. Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 luontosuhdetta kunnioittavat periaatteet ovat sovellettavissa kaikkiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Kompromissit ovat kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n
Ihminen ja luonto<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6ongelmien taustalla vaikuttaa ihmiskeskeinen maailmankuva. T\u00e4m\u00e4n oireita ovat pitk\u00e4\u00e4n jatkunut ymp\u00e4rist\u00f6n tuho ja luonnon v\u00e4lineellistetty arvo. Ihminen ja luonto, luonto ja kulttuuri, n\u00e4hd\u00e4\u00e4n erillisin\u00e4 kategorioina. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 maapallon ekosysteemi on riippuvuussuhteiden verkosto, olemme samojen luonnonlakien alaisia, ja yhdess\u00e4 muodostamme maapallon bi\u00f6sf\u00e4\u00e4rin. Luonto on kuitenkin monelle ensijsijaisesti paikka, johon menn\u00e4\u00e4n, jota katsotaan, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Vain harvat haluavat el\u00e4\u00e4 luonnon ehdoilla.<\/p>\n\n\n\n Suomalaiset tunnetaan luonnonl\u00e4heisen\u00e4 kansana. Suomalainen luontosuhde ilmenee varsinkin kes\u00e4m\u00f6kkikulttuurin sek\u00e4 jokamiehenoikeuksien tarjoamien monien mahdollisuuksien kautta. Mets\u00e4t, kansallispuistot ja er\u00e4maat ovat tehneet vaeltamisesta ja retkeilyst\u00e4 suositun harrastuksen. N\u00e4in ollen my\u00f6s luontokokemuksien vaikutukset hyvinvointiin tunnetaan hyvin. Luonto rauhoittaa, antaa voimaa, parantaa vastustuskyky\u00e4, ja p\u00e4iv\u00e4kotilapsia kehoitetaan m\u00f6yrim\u00e4\u00e4n mets\u00e4maassa.<\/p>\n\n\n\n Pyh\u00e4 luonossa<\/strong><\/p>\n\n\n\n Toisille luonto on pyh\u00e4. Itsess\u00e4\u00e4n arvokas. Luonto voi toimia symbolisena keskuksena, jonka kautta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n erilaisia uskomuksia ja maailmankatsomuksia. Mets\u00e4 voi olla paikka, jossa koetaan yhteenkuuluvuutta johonkin itse\u00e4\u00e4n suurempaan, jossa ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n todellinen itsemme. Luontohenkisyys on inhimmillinen ominaisuus, sill\u00e4 luonnossa ovat juuremme, ja sielt\u00e4 l\u00f6ytyy vanhimmat uskomusj\u00e4rjestelm\u00e4mme. Merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 on my\u00f6s se, ett\u00e4 monet maailmanuskonnot, jotka omalta osaltaan ovat vaikuttaneet antroposentrisen maailmankuvan rakentumiseen, ovat ottaneet luontosuhteet ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteet tarkastelun kohteeksi. Luontohenkisyytt\u00e4 l\u00f6ytyy monenlaisesta kulttuurillisesta toiminnasta, kuten kirjallisuudesta, luontodokumenteista, populaarikulttuurista, sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6- ja new age-liikkeest\u00e4. N\u00e4m\u00e4 ilmi\u00f6t kertovat uskonnollisten ja luonnontieteellisten maailmankuvien symbioosista. T\u00e4m\u00e4 kaikki puolestaan tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia uskontotieteelliselle tutkimukselle.<\/p>\n\n\n\n \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Luontosuhde on ajankohtainen puheenaihe. Ymp\u00e4rist\u00f6ongelmat osoittavat, ett\u00e4 ihmiskunnan luontosuhde on v\u00e4\u00e4ristynyt. Ymp\u00e4rist\u00f6tietoisuus laajenee vuosi vuodelta, mutta muutokset ovat hitaita. T\u00e4m\u00e4 on johtanut monenlaisiin reaktioihin ja ymp\u00e4rist\u00f6aktivismin muotoihin. Mielenosoitukset, kulutusvalinnat ja kansainv\u00e4liset ilmastokokoukset ovat n\u00e4kyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4. Yksi ratkaisu on ollut el\u00e4m\u00e4ntapamuutos ja paluu luonnonl\u00e4heisen el\u00e4m\u00e4ntavan pariin. Mik\u00e4 saa ihmisen ylitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6yst\u00e4v\u00e4llisen ajattelun ja teon kuilun? Mink\u00e4lainen on […]<\/p>\n","protected":false},"author":3335,"featured_media":594,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[237,231,243,234,204,246,87,240],"class_list":["post-588","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-luonto","tag-luontosuhde","tag-maallemuutto","tag-omavaraistalous","tag-pro-gradu-tutkielma","tag-pyha","tag-uskontotiede","tag-ymparistohuoli","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3335"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=588"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":597,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/588\/revisions\/597"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media\/594"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=588"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=588"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=588"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2021\/02\/image-3.png\")