{"id":60,"date":"2019-12-01T12:34:03","date_gmt":"2019-12-01T12:34:03","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=60"},"modified":"2019-12-01T12:48:36","modified_gmt":"2019-12-01T12:48:36","slug":"vaikuttavat-elaimet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2019\/12\/01\/vaikuttavat-elaimet\/","title":{"rendered":"Vaikuttavat el\u00e4imet"},"content":{"rendered":"\n

El\u00e4imen ja ihmisen suhde on hyvin kiehtova. Suhteen taustalla vaikuttaa tuhansien vuosien historia, kulttuurit, uskomukset ja asenteet. Siihen liittyy paljon kerroksellisuutta, vastakkainasettelua, samaistamista, erottelua, lajittelua, kumppanuutta, kilpailua, rakkautta ja vihaa. Suhteemme on alati muuttuva, ja olemme t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nsimaissa uutta el\u00e4inkuvan murrosta, miss\u00e4 heit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarkastella puhtaasti biologisina kokonaisuuksina vaan tuntevina yksil\u00f6in\u00e4. Kyll\u00e4, aion k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 blogitekstiss\u00e4 el\u00e4imist\u00e4 termi\u00e4 \u201dh\u00e4n\u201d ja \u201dhe\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Ajattelemme suhteemme el\u00e4imiin usein my\u00f6s varsin yksipuoliseksi. Ihminen on tarkkailija ja vaikuttaja, subjekti, ja el\u00e4in tarkkailun ja vaikutuksen kohde, objekti. Emme kuitenkaan ole immuuneja toisen osapuolen vaikutuksille. Monet ovat jo varmasti kuulleet kuinka el\u00e4imen, yleens\u00e4 koiran tai kissan, silitt\u00e4minen laskee tutkitusti ihmisen pulssia ja stressitasoa. Vaikutus ei kuitenkaan j\u00e4\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n biologiselle tasolle. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Joskus pelk\u00e4n kissakuvan katsominen laskee stressitasoa. Kuva: Tiina Mahlam\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Hans-nimisen hevosen uskottiin 1900-luvun alussa kykenev\u00e4n toteuttamaan erilaisia matemaattisia laskutoimituksia. Selvisi kuitenkin, ett\u00e4 Hans tarkkaili laskuteht\u00e4v\u00e4n antaneen henkil\u00f6n elekielt\u00e4 ja koputti kaviotaan niin kauan kunnes oikea vastaus, ja oikea teht\u00e4v\u00e4nantajan reaktio, saavutettiin. Hans siis vaikutti laskuteht\u00e4v\u00e4n antaneen henkil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen saadakseen haluamansa lopputuloksen, tarkoituksenaan todenn\u00e4k\u00f6isesti saada herkkuja palkinnoksi. Roolit k\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t tilanteessa p\u00e4\u00e4laelleen, miss\u00e4 Hans oli vaikuttaja sek\u00e4 tarkkailija, ja ihminen vaikutuksen kohde. Suosittelen lukaisemaan Vinciane Despretin mielenkiintoisia artikkeleita Hansista ja muista vaikuttaneista el\u00e4imist\u00e4 tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

Perehdyin kandia kirjoittaessani my\u00f6s kolmannenlaiseen vaikutuksen muotoon. Otherkin-nimiseen ryhm\u00e4\u00e4n kuuluvat henkil\u00f6t uskovat olevansa jollakin tapaa el\u00e4imi\u00e4 tai muunlaisia ei-ihmisi\u00e4. Ryhm\u00e4n j\u00e4sen saattaisi esimerkiksi uskoa, ett\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 on suden sielu. H\u00e4n kokisi omaavansa suden ominaisuuksia, psyykeen ja tarpeita, sek\u00e4 kokisi n\u00e4kev\u00e4ns\u00e4 maailman kyseisen el\u00e4imen tavoin. H\u00e4n olisi susi ihmisen ruumiissa. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Abiturientit pukeutuvat mielell\u00e4\u00e4n el\u00e4inasuihin. Kuva: Tiina Mahlam\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaikka liike saikin alkunsa 1960-luvun lopussa, niin ajatuksena t\u00e4m\u00e4nkaltainen joustava identiteettik\u00e4sitys ei ole uusi. Monet vanhat animistiset, totemismiset ja shamanistiset perinteet ovat n\u00e4hneet ihmisyyden ja sen rajat h\u00e4ilyvin\u00e4, miss\u00e4 varomaton mets\u00e4mies saattoi muuttua luontoon eksyess\u00e4\u00e4n el\u00e4imeksi. El\u00e4imet saattoivat my\u00f6s olla kunnioitettuja kantavanhempia ja luojajumalia, jotka omasivat hyvinkin ihmisen kaltaisia ominaisuuksia. He saattoivat olla viisaita, ovelia, kostonhimoisia tai rakastavia kuten ihmisetkin. Ihminen oli vain yksi olento muiden joukossa eik\u00e4 kovinkaan ainutlaatuinen taikka poikkeava. <\/p>\n\n\n\n

L\u00e4nsimaissa kristinuskon vakiintuminen vakiinnutti my\u00f6s rajanvedon ihmisen ja el\u00e4imen v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 loi hierarkkisen j\u00e4rjestyksen. T\u00e4t\u00e4 voimisti entisest\u00e4\u00e4n valistuksesta seurannut luonnontieteiden nousu, miss\u00e4 ihminen n\u00e4htiin \u00e4lyn ja sivistyksen huippuna ja el\u00e4in biologisena koneena. Vaikka ihmisen ja el\u00e4imen biologisia samankaltaisuuksia todettiinkin, niin vasta nykyaikainen post-moderni identiteettik\u00e4sitys on l\u00e4htenyt purkamaan kangistunutta ihmisen ja el\u00e4imen erontekoa. El\u00e4imi\u00e4 ei ainoastaan n\u00e4hd\u00e4 ihmisten kaltaisina, vaan ihminen my\u00f6s el\u00e4imen kaltaisina. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 osaltaan kenties my\u00f6s sit\u00e4 miksi el\u00e4inoikeusj\u00e4rjest\u00f6jen vaikutus on voimistunut merkitt\u00e4v\u00e4sti 2000-luvulla. Keskin\u00e4inen samankaltaisuutemme n\u00e4hd\u00e4\u00e4n arvokkaana ja suojelun arvoisena, mink\u00e4 takia my\u00f6s muiden lajien olemassaoloa tulee kunnioittaa. <\/p>\n\n\n\n

Gradua tehdess\u00e4ni ongelmakseni aikoo todenn\u00e4k\u00f6isesti muuttua aiheen rajaaminen. Kuten lyhyess\u00e4 kirjoituksessani k\u00e4y ilmi, ihmisen ja el\u00e4imen suhde on hyvin monipuolinen, laaja ja niin mielenkiintoinen, ett\u00e4 v\u00e4kisinkin mieleni tekisi kattaa kaikki sen monipuoliset osa-alueet yksien kansien v\u00e4liin. Kirjoittaminen, kuten koko graduprosessi yleens\u00e4, aikoo olla kiinnostava ja opettavainen kokemus. Enk\u00e4 ole edes maininnut Euroopan ulkopuolisten kulttuurien el\u00e4insuhteita ja -k\u00e4sityksi\u00e4\u2026 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

El\u00e4imen ja ihmisen suhde on hyvin kiehtova. Suhteen taustalla vaikuttaa tuhansien vuosien historia, kulttuurit, uskomukset ja asenteet. Siihen liittyy paljon kerroksellisuutta, vastakkainasettelua, samaistamista, erottelua, lajittelua, kumppanuutta, kilpailua, rakkautta ja vihaa. Suhteemme on alati muuttuva, ja olemme t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4nsimaissa uutta el\u00e4inkuvan murrosta, miss\u00e4 heit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 tarkastella puhtaasti biologisina kokonaisuuksina vaan tuntevina yksil\u00f6in\u00e4. Kyll\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":3335,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-60","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3335"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=60"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":78,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/60\/revisions\/78"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=60"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=60"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=60"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}