{"id":621,"date":"2021-02-09T10:39:58","date_gmt":"2021-02-09T10:39:58","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=621"},"modified":"2021-02-09T10:40:00","modified_gmt":"2021-02-09T10:40:00","slug":"ristiretkitarinoita-tutkimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2021\/02\/09\/ristiretkitarinoita-tutkimassa\/","title":{"rendered":"Ristiretkitarinoita tutkimassa"},"content":{"rendered":"\n
\"\"
Kuvitus Antiokian taistelusta (l\u00e4hde: https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Krizaci_neverici.jpg)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sanni Lilja<\/p>\n\n\n\n

Historiallisia ristiretki\u00e4 ajatellessa voi mieleen nousta kuva ryhdikk\u00e4\u00e4st\u00e4 joukosta vaaleaan asuun pukeutuneita kristittyj\u00e4 vastassaan aseistautunut ja tummanpuhuva vihollisarmeija. Mielikuva on yleinen niin kuvataiteessa, kirjallisissa kertomuksissa, kuin tiettyyn pisteeseen asti virallisessa historiankirjoituksessakin ristiretki\u00e4 k\u00e4sitelless\u00e4. Asetelma on kuitenkin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tarkoituksella tuotettu, ja sen tuottaminen on alkanut jo kyseisen\u00e4 aikakautena v\u00e4rikk\u00e4iden sotatarinoiden muodossa<\/p>\n\n\n\n

Ristiretkist\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ristiretket olivat keskiajan loppupuolella suosittuja Jumalan nimess\u00e4 tehtyj\u00e4 sotaretki\u00e4 kristinuskon ja kristittyjen vihollisia vastaan. Sotimismuoto syntyi Euroopassa noin 1100-luvun ymp\u00e4rill\u00e4, ja tukevoittikin asemansa yhten\u00e4 uskonnonharjoituksen muotona seuraavan reilun sadan vuoden aikana. Sodan ollessa kirkon p\u00e4\u00e4n, eli Jumalan sijaisen, hyv\u00e4ksym\u00e4 se todella toimikin kirjaimellisena uskonnonharjoituksena, ja kansalaiset pyhittiv\u00e4t osallistuessaan omia syntej\u00e4\u00e4n ja n\u00e4in varmistivat p\u00e4\u00e4syns\u00e4 taivaaseen.<\/p>\n\n\n\n

Ristiretkien virallinen aikakausi sai alkunsa ensimm\u00e4isest\u00e4 ristiretkest\u00e4, joka oli k\u00e4ynniss\u00e4 1095\u20131099, ja kyseisten vuosien aikana eri puolilta Eurooppaa l\u00e4hteneet sotajoukot valloittivat itselleen alkuper\u00e4isen tavoitteensa, eli arabien vallassa olleen pyh\u00e4n kaupungin Jerusalemin, sek\u00e4 muutamia lis\u00e4alueita matkalla sinne. Kyseinen retki n\u00e4htiinkin t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 suurena menestyksen\u00e4, mutta se k\u00e4tki sis\u00e4\u00e4ns\u00e4 my\u00f6s reilusti menetyksi\u00e4, vastoink\u00e4ymisi\u00e4 ja kuolemaa niin itse ristiretkeilij\u00f6ille, heid\u00e4n vastajoukoilleen kuin sivullisillekin.<\/p>\n\n\n\n

Ristiretkikertomuksista<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen ristiretken ajalta on s\u00e4ilynyt kertomuksia, joissa ristiretkelle itse osallistuneet ja siit\u00e4 toisen k\u00e4den kautta kuulleet kertovat kokemistaan ja kuulemistaan asioista retkeen liittyen. Kertomukset ovat hyvin latautuneesti ja v\u00e4rikk\u00e4\u00e4sti kirjoitettu, ja niiss\u00e4 pr\u00f6yst\u00e4ill\u00e4\u00e4n v\u00e4kivallalla, ylistet\u00e4\u00e4n oman puolen joukkoja sek\u00e4 halveksutaan ja v\u00e4heksyt\u00e4\u00e4n vastapuolta. Kertomuksien sis\u00e4ll\u00f6n lis\u00e4ksi niiss\u00e4 erityisen kiinnostavaa on se, miksi ne on kirjoitettu niin kuin ne on kirjoitettu. Esimerkiksi se, miten ja millaisilla ilmauksilla ja sanoilla asioista ja henkil\u00f6ist\u00e4 puhutaan, kertoo paljon niiden takana piilevist\u00e4 asenteista. N\u00e4in on mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi siihen, millaisia suhtautumisia ja mielikuvia ristiretke\u00e4 ja sille osallistuneita kohtaan kyseisell\u00e4 ajalla oli.<\/p>\n\n\n\n

Ristiretkikertomuksista voidaankin siis tutkia niiden retoriikkaa eli sit\u00e4, millaisia mielikuvia teksteiss\u00e4 rakentuu ristiretkest\u00e4 ja sen eri osajoukoista. Yksinkertaisimmillaan kiinnitet\u00e4\u00e4n huomiota siihen, mill\u00e4 sanoilla eri asioihin viitataan, sill\u00e4 esimerkiksi jo vastustajalla ja vihollisella on sanoina erilainen lataus. Lis\u00e4ksi taustoituksella selvitet\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n vaikkapa ajan kirjoitustyylist\u00e4, joka itse tapahtumien ja vallitsevien asenteiden lis\u00e4ksi vaikutti my\u00f6s paljon siihen, mill\u00e4 tavoin asioita kirjattiin yl\u00f6s. Keskiajan kirjoituksessa yleist\u00e4 oli er\u00e4\u00e4nlainen pr\u00f6yst\u00e4ilevyys ja tarinamaisuus, jolla haluttiin korostaa tarinoiden konkreettisten tapahtumien sijasta niist\u00e4 saatavia opetuksia tai el\u00e4m\u00e4nohjeita. T\u00e4m\u00e4n takia pienet yksityiskohdat kuten p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t tai lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t eiv\u00e4t olleetkaan niin olennaisia tai v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 edes oikeita, vaan katse suunnattiin suurempaan kuvaan.<\/p>\n\n\n\n

Historia ja nykyp\u00e4iv\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ristiretket oman aikansa kuplassa toimivat hyveellisen\u00e4 ja oikeutettuna puhdistuksena, mik\u00e4 nykyajasta katsottuna saattaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 absurdina. K\u00e4rjistetyn ristiretkiaatteenkin taakse piiloutuu tuttuja inhimillisi\u00e4 tunteita ja tavoitteita omaan kontekstiinsa puettuina. Ilmi\u00f6 siis kytkeytyy osaksi laajempaa kokonaisuutta, ja t\u00e4m\u00e4n takia sen ymm\u00e4rt\u00e4minen vaatii sen ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n maailman syvemp\u00e4\u00e4 tutkimista. Samanlaisia ajatus- ja oikeutusmalleja on my\u00f6s n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 maailmassa t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, joten aiheen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 saamme samalla ev\u00e4it\u00e4 my\u00f6s tulevaan.  <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Sanni Lilja Historiallisia ristiretki\u00e4 ajatellessa voi mieleen nousta kuva ryhdikk\u00e4\u00e4st\u00e4 joukosta vaaleaan asuun pukeutuneita kristittyj\u00e4 vastassaan aseistautunut ja tummanpuhuva vihollisarmeija. Mielikuva on yleinen niin kuvataiteessa, kirjallisissa kertomuksissa, kuin tiettyyn pisteeseen asti virallisessa historiankirjoituksessakin ristiretki\u00e4 k\u00e4sitelless\u00e4. Asetelma on kuitenkin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n tarkoituksella tuotettu, ja sen tuottaminen on alkanut jo kyseisen\u00e4 aikakautena v\u00e4rikk\u00e4iden sotatarinoiden muodossa Ristiretkist\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":3335,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[267,204,264,270],"class_list":["post-621","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-keskiaika","tag-pro-gradu-tutkielma","tag-ristiretket","tag-ristiretkikertomukset","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/621","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3335"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=621"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/621\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":630,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/621\/revisions\/630"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=621"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=621"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=621"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}