Teksti: Henni-Sofia Sainio<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Erilaiset uskonnot ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4 osa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 jo todella pitk\u00e4\u00e4n; monta miljardia ihmist\u00e4 maailmassa kuuluu t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4 jonkin uskontokunnan piiriin. Esimerkiksi maailman suurimmalla uskonnolla, kristinuskolla, on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli kaksi miljardia j\u00e4sent\u00e4. Uskonnot ovat usein l\u00e4sn\u00e4 jollakin tavalla my\u00f6s uskontokuntiin kuulumattomien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi mediassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in uskontoihin ja uskonnollisuuteen liittyvi\u00e4 asioita. Erilaiset uskontokunnat j\u00e4senineen ovat luonnollisesti olleet mielenkiinnon kohteena my\u00f6s monissa tutkimuksissa. <\/p>\n\n\n\n
Vaikka erilaisiin uskontokuntiin kuuluvia ihmisi\u00e4 on maailmassa merkitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4, nyky\u00e4\u00e4n puhutaan paljon my\u00f6s sekularisaatiosta eli maallistumisesta ja siit\u00e4, miten monet eroavat kirkosta. Pisimm\u00e4lle menev\u00e4t ovat jopa esitt\u00e4neet, ett\u00e4 uskonnot tulisivat ajan saatossa katoamaan maailmasta. N\u00e4in ei kuitenkaan n\u00e4yt\u00e4 olevan ainakaan suurimpien uskontojen kohdalla. On nimitt\u00e4in my\u00f6s esitetty, ett\u00e4 tulevaisuudessa ihmiskunta muuttuu vain yh\u00e4 uskonnollisemmaksi. P\u00e4ivitt\u00e4in syntyy uusia uskonnollisuuden muotoja ja uskontojen vaikutus ulottuu yh\u00e4 pidemm\u00e4lle tavallisessa arjessa. <\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Nuoret seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen edustajat tutkimuksen kohteena <\/strong><\/p>\n\n\n\n Miksi ihmiset uskovat esimerkiksi Jumalaan? Mik\u00e4 saa ihmisen liittym\u00e4\u00e4n tiettyyn uskontokuntaan ja my\u00f6s pysym\u00e4\u00e4n sen j\u00e4senen\u00e4? N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 olen useamman kuin kerran pohtinut el\u00e4m\u00e4ni aikana. Uskonnot ja ihmisten uskonnollisuus ovat jo pitk\u00e4\u00e4n kiehtoneet minua ja olenkin esimerkiksi valinnut aikoinaan uskontotieteen yhdeksi sivuaineekseni. Koen n\u00e4ihin asioihin tutustumisen muun muassa kasvattavan omaa ymm\u00e4rryst\u00e4ni muiden ihmisten ajatus- ja arvomaailmasta. Siten se auttaa my\u00f6s ihmisten kohtaamisessa ja vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kanssa. <\/p>\n\n\n\n Viimeisen\u00e4 opiskeluvuotenani kiinnostukseni uskonnollisuutta kohtaan sai minut valitsemaan sivuaineen tutkielman aiheeksi juuri ihmisten jumaluskon. P\u00e4\u00e4tin paneutua pitk\u00e4\u00e4n mielt\u00e4ni kihelm\u00f6ineeseen kysymykseen: miten ihmiset perustelevat omaa jumaluskoaan? Lis\u00e4ksi halusin selvitt\u00e4\u00e4, miten uskovat kokevat uskonsa n\u00e4kyv\u00e4n jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n Ajan saatossa muun muassa kristinuskon piiriss\u00e4 on suhtauduttu homoseksuaalisuuteen kielteisesti, vaikkakin asenteet ovat v\u00e4hitellen olleet muutoksessa. Osa uskovista suhtautuu silti edelleen t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4kin kielteisesti seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6ihin. Uskova seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6n edustaja todenn\u00e4k\u00f6isesti joutuu muita useammin perustelemaan uskoaan. N\u00e4iden seikkojen vuoksi p\u00e4\u00e4tin valita tutkielmaani tutkittaviksi juuri seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen edustajat. Aikaisemmissa tutkimuksissa on todettu nuorten uskonnollisuuden heikentyv\u00e4n. Vanhemmat sukupolvet pit\u00e4v\u00e4t uskontoa huomattavasti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4n\u00e4 kuin nuoremmat sukupolvet. T\u00e4m\u00e4n vuoksi rajasin tutkimuskohteeksi juuri nuoret seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen edustajat. <\/p>\n\n\n\n Seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen uskonnollisuutta on tutkittu melko paljon entuudestaan. N\u00e4iss\u00e4 tutkimuksissa on usein ollut n\u00e4k\u00f6kulmana uskonnollisen identiteetin ja seksuaali-identiteetin v\u00e4linen konflikti. Omalla tutkielmallani haluan tuoda aiheeseen hieman uutta n\u00e4k\u00f6kulmaa ja siten lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen uskonnollisuudesta. Haluan my\u00f6s tarjota seksuaaliv\u00e4hemmist\u00f6jen edustajille mahdollisuuden saada \u00e4\u00e4nens\u00e4 kuuluviin. <\/p>\n\n\n\n Muun muassa amerikkalaisista enemmist\u00f6 uskoo Jumalaan. Vaikka Suomessa Jumalaan uskovien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on viime vuosina laskenut, my\u00f6s Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4 osa ihmisist\u00e4 uskoo Jumalaan edelleen. T\u00e4m\u00e4n vuoksi onkin perusteltua tutkia tarkemmin ihmisten jumaluskoa. Uskonnollisuus ja jumalusko tulevat todenn\u00e4k\u00f6isesti tulevaisuudessakin olemaan suosittuja aiheita tutkimuskent\u00e4ll\u00e4. Oma tutkielmani ei tule tarjoamaan vastauksia siihen, mik\u00e4 uskontojen rooli tulee tulevaisuudessa olemaan. Ainoastaan aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tulee olemaan uskontojen kohtalo. Tutkielmani my\u00f6t\u00e4 toivon kuitenkin tarjoavani pienen kurkistuksen siihen, miten omaa uskoa voidaan perustella ja miten uskonnollisuus vaikuttaa yksil\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Teksti: Henni-Sofia Sainio Erilaiset uskonnot ovat olleet merkitt\u00e4v\u00e4 osa ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4 jo todella pitk\u00e4\u00e4n; monta miljardia ihmist\u00e4 maailmassa kuuluu t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4 jonkin uskontokunnan piiriin. Esimerkiksi maailman suurimmalla uskonnolla, kristinuskolla, on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yli kaksi miljardia j\u00e4sent\u00e4. Uskonnot ovat usein l\u00e4sn\u00e4 jollakin tavalla my\u00f6s uskontokuntiin kuulumattomien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Esimerkiksi mediassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in uskontoihin ja uskonnollisuuteen liittyvi\u00e4 asioita. […]<\/p>\n","protected":false},"author":40734,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[308,307],"class_list":["post-754","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-jumalusko","tag-uskonnollisuus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/40734"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=754"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":757,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/754\/revisions\/757"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=754"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=754"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=754"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}