Perussuomalaisten kannatusprosentti oli tuolloin, vuoden 2019 lopussa 23 prosenttia. Ero toiseksi suosituimpaan puolueeseen Kokoomukseen oli kiitett\u00e4v\u00e4t kuusi prosenttia. Melko selke\u00e4 ykk\u00f6spuolue siis. Viime eduskuntavaaleissa \u00e4\u00e4niharava oli mestarinakin tunnettu Perussuomalaisten Jussi Halla-aho, jonka johtama puolue h\u00e4visi vaalit voittaneelle SDP:lle vain 0,2 prosentilla. Perussuomalaisten suosio ei ole kansainv\u00e4lisesti erikoinen ilmi\u00f6. Politiikan kent\u00e4ll\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 tarjota meille esimerkkej\u00e4 oikeistopopulismin noususta l\u00e4nsimaissa. Kenelt\u00e4k\u00e4\u00e4n tuskin meni ohi Donald Trumpin vaalikampanja, ja siit\u00e4 seurannut valinta suurvallan presidentiksi. L\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen oikeistopopulismia ei tarvitse vaihtaa edes maanosaa. Ilmi\u00f6 on nousussa ymp\u00e4ri Eurooppaa, muutamina esimerkkein\u00e4 mainittakoon Unkarin Viktor Orb\u00e1n, Tanskan Kansanpuolue, Brexit ja Kansallisen Rintaman nousu Ranskassa Marine LePenin johdolla. Suurimpia oikeistopopulismin esiin nostamia aiheita sijainnista riippumatta ovat elitisminvastaisuus, kansallismielisyys ja maahanmuuttopolitiikan kritisointi. Oikeistopopulistit sanovat tuovansa tavallisen kansan \u00e4\u00e4nen esiin, ja se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 purevan \u00e4\u00e4nest\u00e4jiin.<\/p>\n\n\n\n Perussuomalaiset gradun aiheena<\/strong><\/p>\n\n\n\n Graduni aiheen valinta, uskonto Perussuomalaisten puheessa tuntui itselleni hyvin luontaiselta, sill\u00e4 p\u00e4\u00e4sen yhdist\u00e4m\u00e4\u00e4n siin\u00e4 kaksi intohimoni kohdetta, uskonnon ja politiikan. Molemmat vaikuttavat suuresti yhteiskuntaan, niin yhdess\u00e4 kuin erikseen. Jos huomioon ei oteta er\u00e4st\u00e4 kristillisdemokraattia, ei uskonto ole ollut j\u00e4rin n\u00e4kyv\u00e4 osa suomalaista politiikkaa. N\u00e4in tapaa olla maissa, miss\u00e4 uskonnollista monimuotoisuutta ei ole valtavasti. Evankelisluterilaisessa Suomessakin on alettu her\u00e4t\u00e4 monikulttuurisuuden ymp\u00e4rille ja viime vuosina uskonto on noussut osaksi yhteiskunnallista keskustelua. Poliittisiksi puheenaiheiksi ovat nousseet niin kristilliset perinteet kuin suomalainen kulttuuri ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, suurmoskeijat ja naisten oikeudet. On kiistatonta, ett\u00e4 Perussuomalaiset ovat olleet keskustelun el\u00e4v\u00f6itt\u00e4misess\u00e4 keskeinen tekij\u00e4. Osa tutkimuksista on jopa esitt\u00e4nyt kysymyksen uskonnon paluusta politiikkaan. Gradussani aion tutkia, miten uskonto n\u00e4kyy perussuomalaisten puheessa eduskunnassa.<\/p>\n\n\n\n Uskonnoista etenkin islam on l\u00e4sn\u00e4 perussuomalaisten puheessa. T\u00e4m\u00e4 johtuu pitk\u00e4lti puolueen j\u00e4senten kriittisist\u00e4 kannanotoista koskien maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta. Mutta mik\u00e4 on puolueen suhde kristinuskoon? Perussuomalaiset saavat kannatusta monipuolisesti: joukossa on niin hartaasti uskonnollisia kuin ateisteja. T\u00e4m\u00e4 uskonnollinen monimuotoisuus on n\u00e4kynyt my\u00f6s puolueen johdossa: jytkyyn johtanut Soini on katolinen, mestariksi nimetty Halla-aho taas on ilmaissut olevansa \u201djonkinlainen ateisti\u201d. Perussuomalaisten arvopohja rakentuu kristillissosiaalisille ja is\u00e4nmaallisille arvoille, joiden puolustajina he n\u00e4kev\u00e4t itsens\u00e4. Mielenkiintoista on, miten n\u00e4m\u00e4 arvot n\u00e4kyv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n poliittisessa keskustelussa, globaalissa maailmassa.<\/p>\n\n\n\n Oikeistopopulismin suosio on kiinnostuttava her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 poliittinen ilmi\u00f6. Se ei ole ilmi\u00f6, jolta voimme ummistaa silm\u00e4mme. Politiikka vaikuttaa paitsi kokemuksiimme arjessa my\u00f6s tulevaisuuteemme. Oikeistopopulismiin liitet\u00e4\u00e4n tiettyj\u00e4 haasteita, kuten tiedekriittisyys, maahanmuuttokriittisyyteen kytkeytyv\u00e4 rasismi ja polarisoituminen. Kansanedustajat toimivat yhteiskunnallisen toiminnan keski\u00f6ss\u00e4 julkisessa roolissa. He vaikuttavat puheillaan keskeisesti siihen todellisuuteen, miss\u00e4 kansalaiset kesken\u00e4\u00e4n el\u00e4v\u00e4t. Uskonto kytkeytyy moniin puheenaiheisiin, kuten kansalliseen identiteettiin, turvallisuuteen, hyvinvointiin ja maahanmuuttoon, eik\u00e4 ole yhdentekev\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ja miten aiheesta puhutaan. Perussuomalaiset ovat viime vuosina suosion lis\u00e4ksi kohdanneet voimakasta kritiikki\u00e4 monilta eri tahoilta, esimerkiksi medialta. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 poissulkemisen ja syyttelev\u00e4n sormen sijaan pyrimme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeistopopulismin toimintatapoja ja syit\u00e4 suuntauksen vetoavuudelle. Uskontotieteell\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4 rooli ymm\u00e4rryksen sillan luojana eri arvojen ja aatteiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Teksti: Pinja Luoma Ollessani vaihto-oppilaana Alankomaissa kaikki ymp\u00e4rill\u00e4ni tiesiv\u00e4t, millainen hallitus meill\u00e4 Suomessa on. Opiskelin Religion, Conflict and Globalization -ohjelmassa, ja kurssikaverini ihailivat Suomen progressiivisuutta. Kuinka upeaa olikaan, ett\u00e4 maailmassa oli maa, jossa 34-vuotiaasta naisesta saattoi tulla p\u00e4\u00e4ministeri. Ja ihan kuin se ei olisi ollut tarpeeksi, oli itse hallituskin kokonaan naisten johtama. Kun sitten maahanmuuttoa […]<\/p>\n","protected":false},"author":39726,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[316,315],"class_list":["post-776","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-diskursiivinen-uskonnontutkimus","tag-oikeistopopulismi","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/776","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39726"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=776"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/776\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":788,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/776\/revisions\/788"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=776"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=776"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=776"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2022\/03\/image.png\")
![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2022\/03\/image-1.png\")