{"id":799,"date":"2022-03-11T13:26:20","date_gmt":"2022-03-11T13:26:20","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=799"},"modified":"2022-03-15T08:17:33","modified_gmt":"2022-03-15T08:17:33","slug":"uskontotieteellinen-nakokulma-1990-luvun-scifisarjaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2022\/03\/11\/uskontotieteellinen-nakokulma-1990-luvun-scifisarjaan\/","title":{"rendered":"Uskontotieteellinen n\u00e4k\u00f6kulma 1990-luvun scifisarjaan"},"content":{"rendered":"\n

Teksti: Kati Timonen<\/p>\n\n\n\n

Olen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 gradunkirjoituksen prosessissani k\u00e4ynyt l\u00e4pi lopullisen analysoitavan aineiston, jonka rajaamisen koin ty\u00f6n alkupuolella yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suureksi haasteeksi. Rajaamisesta vaikeaa teki osittain se, ett\u00e4 aiheeni on jo usean vuoden ajan ollut merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6kohtainen kiinnostuksenkohteeni. Kirjoitan gradua yhdest\u00e4 suosikkitelevisiosarjastani, Star Trek: Deep Space Nine (DS9), jota esitettiin vuosina 1993-1999. Kyseinen scifisarja sijoittuu 2300-luvulla kaukana Maasta sijaitsevalle avaruusasemalle, jolla sodanj\u00e4lkeisess\u00e4 konfliktien aiheuttamassa ep\u00e4varmuuden ilmapiiriss\u00e4 ihmiset ja monet eri kansakuntien j\u00e4senet pyrkiv\u00e4t toimivaan yhteiseloon. DS9 on kolmas televisiosarja, joka perustuu Gene Roddenberryn (1921-1993) 1960-luvulla kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n fiktiiviseen universumiin. DS9 oli Star Trek -sarjoista ensimm\u00e4inen, jonka p\u00e4\u00e4hahmoa, Kapteeni Benjamin Siskoa, esitti tummaihoinen n\u00e4yttelij\u00e4. Monessa muussakin mieless\u00e4 DS9-sarjaa on pidetty edelt\u00e4ji\u00e4\u00e4n moninaisempana scifisarjana.<\/p>\n\n\n\n

Syy, miksi pid\u00e4n Star Trekista yleisesti ja sen sis\u00e4ll\u00e4 erityisesti DS9-sarjasta on, ett\u00e4 niiss\u00e4 scifin keinoin k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n inhimillisyydelle tyypillisi\u00e4 pohdintoja, kysymyksi\u00e4 ja ilmi\u00f6it\u00e4. Yleens\u00e4 futuristisiin ja vieraisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin sijoitetut tarinat k\u00e4sittelev\u00e4t kuitenkin arvoja ja eettisi\u00e4 kysymyksi\u00e4, jotka ovat ihmisyydelle keskeisi\u00e4. Star trekin luomassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 monet nykyajan ongelmat on ohitettu ja ratkaistu onnistuneesti, mik\u00e4 vaikuttaa osaltaan sarjan utopiankaltaisuuteen ja puoleensavet\u00e4vyyteen. Sarjan keskeisess\u00e4 maailmoja yhdist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 organisaatiossa, T\u00e4htiliitossa (eng. Starfleet) seksismi, rasismi tai muut syrjinn\u00e4n muodot eiv\u00e4t n\u00e4yt\u00e4 kasvojaan, eik\u00e4 2300-luvun maailman talous perustu rahan ep\u00e4tasaiseen liikkuvuuteen. Star Trek maalaa siis erilaisuuden toleranssiin sek\u00e4 tasa-arvoon perustuvan kuvan tulevaisuudesta, kukapa ei kiinnostuisi? Toinen viimeaikaisempi syy sille, miksi pit\u00e4\u00e4 Star Trekista voi n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 pandemia-ajan maalaamina valitettavan todellisina kauhukuvina, joita olisi ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti ilahduttavaa paeta T\u00e4htilaivan kyydiss\u00e4 aina toiseen galaksiin asti. Scifi genren\u00e4 tarjoaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia esitt\u00e4\u00e4 pohdintoja liittyen esimerkiksi ihmisoikeuksiin, poliittiseen valtaan ja uskontoihin, mist\u00e4 p\u00e4\u00e4senkin oman tutkielmani aiheeseen.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnot, Messiaat ja erilaiset uskomukset scifi-kontekstissa
<\/strong>P\u00e4\u00e4dyin graduseminaaria edelt\u00e4v\u00e4n kes\u00e4tauon aikana siihen lopputulokseen, ett\u00e4 haluan tutkia DS9-sarjassa ilmenev\u00e4 uskonnon representaatioita eli tapaa, jolla sarja kuvaa uskontoja. T\u00e4h\u00e4n liittyy monia erilaisia kulttuurin piirteit\u00e4, joita listaamalla k\u00e4ytt\u00e4isin liian monta rivi\u00e4 t\u00e4st\u00e4 blogikirjoituksesta, joten todettakoon, ett\u00e4 uskontorepresentaatiot voivat olla niin ryhmien, yksil\u00f6iden, asioiden kuin tilanteiden kuvauksia. T\u00e4m\u00e4 antaa gradulle paljon potentiaalista materiaalia, jota tutkia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva: Kati Timonen<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Esimerkiksi kirjoitukseni alussa mainittu p\u00e4\u00e4hahmo, Benjamin Sisko, on moni eri m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 mieless\u00e4 kehitetty auktoriteettihahmo. Saapuessaan sarjan alussa sodanj\u00e4lkeiselle, r\u00e4hj\u00e4\u00e4ntyneelle avaruusasemalle h\u00e4n on ensisijaisesti T\u00e4htiliiton edustaja alueella, jossa vuosikymmenien konfliktien arvet ovat yh\u00e4 n\u00e4kyviss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 poliittisdiplomaattinen valtarooli kokee kuitenkin muutoksen, kun Siskon hahmo p\u00e4\u00e4tyy vuorovaikuttamaan vieraan ulkoavaruuden lajin kanssa. Kyseinen laji el\u00e4\u00e4 piilossa avaruusaseman l\u00e4heisyydess\u00e4 sijaitsevassa madonrei\u00e4ss\u00e4, mutta kiinnostava osa t\u00e4ss\u00e4 vuorovaikutuksessa piilee siin\u00e4, ett\u00e4 tietty asemalla el\u00e4v\u00e4 kansakunta, bajorilaiset (eng. Bajorans), uskovat madonrei\u00e4ss\u00e4 el\u00e4vien olentojen olevan toispuoleisia jumalia, jotka ovat jo vuosituhansien ajan kommunikoineet valikoituneille bajorilaisille n\u00e4kyjen v\u00e4lityksell\u00e4. Siin\u00e4 miss\u00e4 muu aseman v\u00e4est\u00f6 kutsuu n\u00e4it\u00e4 olioita vaan nimityksell\u00e4 \u201cmadonrei\u00e4n muukalaiset\u201d (eng. Wormhole aliens), bajorilaiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niist\u00e4 nimityst\u00e4 \u201cprofeetat\u201d. Kun kyseiset olennot p\u00e4\u00e4tt\u00e4v\u00e4t yll\u00e4tt\u00e4en aloittaa kommunikaation Maasta saapuneen Siskon kanssa, bajorilaiset pit\u00e4v\u00e4t t\u00e4t\u00e4 merkkin\u00e4 Siskon jumalallisesta olemuksesta. T\u00e4ll\u00f6in osalle avaruusaseman henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 Sisko on poliittisen valta-aseman lis\u00e4ksi muuttunut paikalliseksi Messiashahmoksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Star Trek -kirjallisuutta l\u00f6ytyy niin populaarikirjallisuuden kuin my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nkertojen ja akateemisten tutkimusteosten muodossa. (Kuva: Kati Timonen)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sarja k\u00e4sittelee jumaluuden lis\u00e4ksi uskontoa, uskomuksia sek\u00e4 uskonnon ja tieteen vuorovaikutusta monitahoisesti. T\u00e4m\u00e4 fakta osaltaan on hankaloittanut edell\u00e4 mainitsemaani tarvetta rajata sarjasta k\u00e4sittelem\u00e4ni osa, jotta gradussa saisin ytimekk\u00e4\u00e4sti vastattua esitt\u00e4miini kysymyksiin. P\u00e4\u00e4dyin lopuksi k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n kolmeatoista jaksoa, joissa mielest\u00e4ni uskonto ja henkisyys ovat erityisen n\u00e4kyvill\u00e4 ja merkitt\u00e4vin\u00e4 osina tarinaa. Tarkasteltuani rajattua aineistoa aloin paremmin k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuinka tarkka rajaus auttoi antamaan yksityiskohtaisempia vastauksia. Laajemmassa mittakaavassa yleisesti populaarikulttuurissa ilmenevien erilaisten representaatioiden tutkiminen uskontotieteen kontekstissa on mielest\u00e4ni t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4nkaltainen tutkimus voi parhaassa tapauksessa auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n uskontoja ja erilaisuutta my\u00f6s todellisuudessa, vaikka itse tutkimus pohjautuisikin fiktioon.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Kati Timonen Olen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 gradunkirjoituksen prosessissani k\u00e4ynyt l\u00e4pi lopullisen analysoitavan aineiston, jonka rajaamisen koin ty\u00f6n alkupuolella yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n suureksi haasteeksi. Rajaamisesta vaikeaa teki osittain se, ett\u00e4 aiheeni on jo usean vuoden ajan ollut merkitt\u00e4v\u00e4 henkil\u00f6kohtainen kiinnostuksenkohteeni. Kirjoitan gradua yhdest\u00e4 suosikkitelevisiosarjastani, Star Trek: Deep Space Nine (DS9), jota esitettiin vuosina 1993-1999. Kyseinen scifisarja sijoittuu 2300-luvulla […]<\/p>\n","protected":false},"author":39726,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[63,321,320,319],"class_list":["post-799","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-populaarikulttuuri","tag-representaatio","tag-tieteisfiktio","tag-uskontokuvaus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/39726"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=799"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":802,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/799\/revisions\/802"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=799"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=799"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=799"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}