Teksti: Anne Luoranen<\/p>\n\n\n\n
Yliluonnollinen, selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, tuntematon, kumma \u2013 rakkaalla lapsella on monta nime\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole ihmek\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ihmiset ovat kokeneet erilaisia selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja yliluonnollisia kokemuksia melkeinp\u00e4 koko olemassaolonsa ajan. N\u00e4iden kokemusten kirjo on laaja ja vaihteleva: kohtaamiset kumman kanssa voivat ilmet\u00e4 muun muassa kuolleiden l\u00e4heisten n\u00e4kemisen\u00e4, aavistuksina ja enneunina, kummallisina tuntemuksina juuri ennen kuin jotakin tapahtuu tai esimerkiksi vilauksen n\u00e4kemisen\u00e4 nurkan taakse vilahtavasta tontusta. Selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kokemukset eiv\u00e4t ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kadonneet minnek\u00e4\u00e4n nykyp\u00e4iv\u00e4n modernista yhteiskunnasta, vaan niist\u00e4 voi yh\u00e4 kuulla esimerkiksi yst\u00e4v\u00e4piirien illanistujaisissa tai internetin keskustelupalstoilla \u2013 tilanteissa, joissa ihmiset voivat kertoa kokemuksistaan muille, ja pohtia niit\u00e4 yhdess\u00e4. Tapahtuiko kertomani asia todella minulle? Mik\u00e4 sen aiheutti? Onko yliluonnollista todella olemassa, vai onko t\u00e4h\u00e4n olemassa jokin toinen selitys? Oletteko te kokeneet jotakin samanlaista?<\/p>\n\n\n\n
Kumman lumo<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kummalliset kokemukset ilmi\u00f6n\u00e4 ovat kiinnostaneet minua jo pitk\u00e4\u00e4n, enk\u00e4 ole ainoa: aihetta on tutkittu poikkitieteellisesti useiden ihmisten toimesta sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 maailmalla, puhumattakaan kaikesta siit\u00e4 mielenkiinnoista, joka siihen on kohdistunut akateemisen kontekstin ulkopuolella. Aiheen aiempi suomalainen tutkimus on kuitenkin keskittynyt enimm\u00e4kseen vanhempien ihmisten kokemuksiin ja arkistoaineistoon, j\u00e4tt\u00e4en nuorempien aikuisten kummat kokemukset tutkimattomaksi alueeksi. T\u00e4m\u00e4 onkin yksi syy, jonka takia p\u00e4\u00e4dyin pienen pohdinnan j\u00e4lkeen valitsemaan graduni aiheeksi suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden kummalliset ja selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kokemukset.<\/p>\n\n\n\n Yliopisto-opiskelijat ovat monella tapaa mielenkiintoinen kohderyhm\u00e4: he tulevat eri puolilta Suomea ja erilaisista ymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, mutta jakavat kuitenkin yhteisen opiskelupaikan ja joissain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s -kulttuurin. Minua kiinnostaakin tutkia, millaisia selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja kummia asioita opiskelijat ovat kokeneet, ja miten he kokemuksiinsa suhtautuvat. Kiehtovaa on my\u00f6s selvitt\u00e4\u00e4, miten kokemukset ovat asettuneet osaksi opiskelijoiden maailmankuvaa, ja millaisia selitysmalleja niille on annettu. Mit\u00e4 humanististen aineiden opiskelija ajattelee kummista kokemuksista, ent\u00e4 matematiikan? Tuleeko yliopisto ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 esiin kokemuksissa tai niiden tulkinnassa? Muun muassa n\u00e4ihin kysymyksiin toivon l\u00f6yt\u00e4v\u00e4ni vastauksia graduprosessin aikana.<\/p>\n\n\n\n Aiheen tutkimisen t\u00e4rkeydest\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kummien kokemusten tieteellinen tutkimus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 monesta syyst\u00e4. Aihe tarjoaa tarkastelijoilleen muutakin, kuin vastauksia uteliaille mielille \u2013 se tarjoaa mahdollisuuden ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 kanssaihmisi\u00e4 ja heid\u00e4n el\u00e4mismaailmaansa paremmin. Modernissa suomalaisessa yhteiskunnassa omakohtaisista yliluonnollisista kokemuksista kertomista verhoaa tietynlainen salaper\u00e4isyyden ja varovaisuuden verho: niist\u00e4 ei voi puhua kenelle tahansa, sill\u00e4 on aina olemassa mahdollisuus, ettei kertojaa uskota, ja h\u00e4net leimataan kuuntelijoiden toimesta hulluksi, harhaiseksi tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin oudoksi. Muiden negatiivinen suhtautuminen aiheen esiin tuomiseen puolestaan voi luoda kertojalle k\u00e4sityksen, ett\u00e4 h\u00e4nen kokemuksessaan on jotakin v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tai h\u00e4vett\u00e4v\u00e4\u00e4, tai ett\u00e4 kukaan muu ei ole kokenut vastaavaa. Selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t kokemukset ovat kuitenkin yleisempi\u00e4, kuin voisi luulla \u2013 esimerkiksi tutkija Marja-Liisa Honkasalo on esitt\u00e4nyt arvion, ett\u00e4 noin 40 % ihmisist\u00e4 kokisi niit\u00e4 jossakin vaiheessa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Aiheen tieteellinen tutkimus tarjoaakin kokijoille yhden v\u00e4yl\u00e4n, jonka kautta he voivat tuoda kokemuksiaan esiin ilman pelkoa leimautumisesta, ja antaa samalla niille ihmisille, joilla omia selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 kokemuksia ei ole, mahdollisuuden tutustua toisten kokemuksiin ja parhaassa tapauksessa oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n muita ihmisi\u00e4 ja heid\u00e4n kokemusmaailmaansa paremmin. Yliluonnolliset, selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t ja kummalliset kokemukset ovat osa ihmisen\u00e4 olemisen monimuotoisuutta, ja ovat tuskin katoamassa mihink\u00e4\u00e4n my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa: n\u00e4in ollen aiheen tutkimusta on t\u00e4rke\u00e4 jatkaa, ottaen mukaan uusia aineistoryhmi\u00e4 ja tarkastellen esimerkiksi juuri sit\u00e4, millaisia ovat yliopisto-opiskelijoiden kummat kokemukset.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Teksti: Anne Luoranen Yliluonnollinen, selitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n, tuntematon, kumma \u2013 rakkaalla lapsella on monta nime\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole ihmek\u00e4\u00e4n, sill\u00e4 ihmiset ovat kokeneet erilaisia selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja yliluonnollisia kokemuksia melkeinp\u00e4 koko olemassaolonsa ajan. N\u00e4iden kokemusten kirjo on laaja ja vaihteleva: kohtaamiset kumman kanssa voivat ilmet\u00e4 muun muassa kuolleiden l\u00e4heisten n\u00e4kemisen\u00e4, aavistuksina ja enneunina, kummallisina tuntemuksina juuri ennen kuin […]<\/p>\n","protected":false},"author":42877,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-834","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/834","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/42877"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=834"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/834\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":841,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/834\/revisions\/841"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=834"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=834"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=834"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}