{"id":850,"date":"2023-02-24T06:51:59","date_gmt":"2023-02-24T06:51:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=850"},"modified":"2023-02-24T06:52:00","modified_gmt":"2023-02-24T06:52:00","slug":"kantrimusiikin-lyriikoita-analysoimassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2023\/02\/24\/kantrimusiikin-lyriikoita-analysoimassa\/","title":{"rendered":"Kantrimusiikin lyriikoita analysoimassa"},"content":{"rendered":"\n<p>Teksti: Fanny Kivi<\/p>\n\n\n\n<p><br>Kantrimusiikki tuo monen mieleen kauniin maalaismaiseman ja cowboy hatun. Genrelle on ominaista tarinallisuus ja tavallisten ihmisten tarinat. Miten kantrimusiikin kappaleita voi tulkita uskontotieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta? Kantrimusiikkia pidet\u00e4\u00e4n erityisesti Yhdysvaltojen etel\u00e4osissa asuvan valkoisen ty\u00f6v\u00e4enluokan musiikkina, jonka yleis\u00f6 odottaa artistilta autenttisuutta ja konservatiiveille sopivia arvoja. Kristinusko ja is\u00e4nmaallisuus ovat kantrimusiikin suosittuja teemoja, jotka veiv\u00e4t minut aiheen pariin. <\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/media.istockphoto.com\/id\/1342631313\/fi\/valokuva\/cowboy-hattukitara-ja-saappaat-ladossa-kantrimusiikkifestivaalin-livekonsertti-tai.jpg?s=612x612&amp;w=0&amp;k=20&amp;c=vFlrX77k5KlnQHL3sFX38PLUBSI_WUmznSbxbWXnTYY=\" alt=\"Kuvapankin valokuvat ja rojaltivapaat kuvat aiheesta Cowboy Guitar Country  And Western Music Boot - iStock\" width=\"520\" height=\"347\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kuva: istockphoto.com<\/p>\n\n\n\n<p><br><strong>Lyriikoiden ja kantrimusiikin tutkimus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><br>Uskontotieteen graduni k\u00e4sittelee kantrimusiikin lyriikoita eli laulun sanoja. Kantrimusiikin juurissa vaikuttaa vahvasti kristinusko sek\u00e4 patriotismi eli is\u00e4nmaallisuus. Tutkin sit\u00e4, tulevatko n\u00e4m\u00e4 teemat esille aineistossani ja jos kyll\u00e4, niin miten. Tarkastelen aineistoani tarkemmin yhdysvaltalaisesta kontekstista, jota pidet\u00e4\u00e4n kantrimusiikin kotina. Tutkielmani keskittyy tarkastelemaan kristinuskoa, koska se kuuluu niin vahvasti amerikkalaiseen kulttuuriin ja sit\u00e4 kautta kantrimusiikin syntyyn ja my\u00f6s nykyisyyteen. Esimerkiksi suositun kantriartistin ja televisiosta tutun Blake Sheltonin tuotannossa on paljon viittauksia kristinuskoon ja patriotismiin. Valitsin tutkimukseni aineistoksi monelle tutun kantriartisti Carrie Underwoodin tuotannosta nelj\u00e4 erilaista kappaletta, joiden sanoituksia tutkin narratiivisen analyysin keinoin. Aineistoni eli\u201d Who Are You\u201d ja \u201cThank God for Hometowns\u201d albumilta \u201cBlown Away\u201d vuodelta 2012. \u201cKingdom\u201d vuoden 2018 albumilta \u201cCry Pretty\u201d. Sek\u00e4 \u201cGarden\u201d uusimmalta albumilta \u201cDenim &amp; Rhinestones\u201d 2022 ovat kaikki kesken\u00e4\u00e4n erilaisia, mutta kuitenkin samalta artistilta ja kaikki sijoittuvat 2010\u20132020-luvuille.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Laajemmassa kontekstissa tutkimukseni kohdentuu uskonnon ja populaarikulttuurin tutkimukseen. Populaarikulttuurilla tarkoitetaan suosittua kansantajuista, varsinkin viihdeteollisuuden tuottamaa kulttuuria. Muutamia esimerkkej\u00e4 populaarikulttuurista ovat populaarimusiikki, televisio, pelit ja kirjat. Populaarikulttuuri on viihteellist\u00e4 ja l\u00e4sn\u00e4 monen arjessa t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ilon tuojana. Kantrimusiikkia tehd\u00e4\u00e4n suurelle yleis\u00f6lle ja tavoitteet ovat kaupalliset. T\u00e4m\u00e4n takia tarkastelen sit\u00e4 populaarikulttuurin tuotteena, enk\u00e4 esimerkiksi taiteen muotona.<\/p>\n\n\n\n<p><br>P\u00e4\u00e4dyin kantrimusiikin tutkimuksen pariin jo kandidaatin tutkielmassa ja halusin jatkaa tutkimusta my\u00f6s gradussa, uudella aineistolla ja syvemm\u00e4ll\u00e4 l\u00e4hestymistavalla. Itse\u00e4ni kiinnostaa kantrimusiikissa erityisesti sen historia ja suhde kristinuskoon. T\u00e4t\u00e4 kautta aloin tutustumaan lis\u00e4\u00e4 kantrimusiikista tehtyyn tutkimukseen ja koin, ett\u00e4 omalle tutkimukselleni l\u00f6ytyisi aukko suomalaisessa tutkimuksessa. Kantrimusiikki on genren\u00e4 hyvin omalaatuinen ja my\u00f6s mielipiteit\u00e4 jakava. Historiaan ja aiempaan tutkimukseen tutustuminen onkin tuonut uusia n\u00e4k\u00f6kulmia kappaleiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen. En tuottanut itse aineistoa, koska lyriikoiden tarkastelemiseen saa valmiin aineiston olemassa olevista kappaleista.<\/p>\n\n\n\n<p><br><strong>Tutkimuksen tavoitteet ja merkitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><br>Pyrin tutkimuksellani selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tavalla kristinusko ja is\u00e4nmaallisuus n\u00e4kyv\u00e4t aineistoni lyriikoissa. Tarkastelen aihetta arvon k\u00e4sitteen avulla, kysym\u00e4ll\u00e4, mit\u00e4 kristinuskon ja is\u00e4nmaallisuuden arvoja n\u00e4kyy lyriikoissa. Tutkimuksessani t\u00e4rke\u00e4 menetelm\u00e4 on narratiivinen analyysi, jonka avulla aineistoa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n tarinoiden ymm\u00e4rt\u00e4misen kautta. T\u00e4rke\u00e4 osa tutkimustani on my\u00f6s l\u00e4hdekirjallisuus, sill\u00e4 sen avulla pystyn ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n kantrimusiikin genren luonnetta ja tapaa olla olemassa. Olen kiinnostunut erityisesti siit\u00e4, n\u00e4kyyk\u00f6 uudemmassa 2010\u20132020-luvun kantrissa perinteiset, konservatiivisiksi m\u00e4\u00e4ritellyt teemat ja jos n\u00e4kyy, mill\u00e4 tavoin.<\/p>\n\n\n\n<p><br>Kantrimusiikki on iso ja t\u00e4rke\u00e4 osa populaarikulttuuria, etenkin Yhdysvalloissa. Uskontotieteess\u00e4 ei ole tehty kovin paljoa tutkimusta, joka keskittyisi kantrimusiikkiin ja sen lyriikoihin. Tutkimukselle l\u00f6ytyi siis luonnollisesti oma tutkimusaukko, joka auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n populaarimusiikin ja uskonnon suhdetta. Uskonto n\u00e4kyy populaarikulttuurissa monilla tavoilla ja omassa tutkimuksessani tarkastelen uskontoa kantrimusiikin lyriikoissa. T\u00e4m\u00e4nkaltaista tutkimusta ei ole tehty paljoa uskontotieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kaikki kantrimusiikista kiinnostuneet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole genren aktiivisia kuuntelijoita vaan kiinnostus voi olla my\u00f6s historiassa. Kantrimusiikin lyriikat osana populaarikulttuuria tarjoavat kiinnostavia uskontotieteellisi\u00e4 tarkastelutapoja, joiden tutkimus voi antaa kantrimusiikin kuuntelijoille ja asiasta kiinnostuneille uusia n\u00e4k\u00f6kulmia.<br><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teksti: Fanny Kivi Kantrimusiikki tuo monen mieleen kauniin maalaismaiseman ja cowboy hatun. Genrelle on ominaista tarinallisuus ja tavallisten ihmisten tarinat. Miten kantrimusiikin kappaleita voi tulkita uskontotieteen n\u00e4k\u00f6kulmasta? Kantrimusiikkia pidet\u00e4\u00e4n erityisesti Yhdysvaltojen etel\u00e4osissa asuvan valkoisen ty\u00f6v\u00e4enluokan musiikkina, jonka yleis\u00f6 odottaa artistilta autenttisuutta ja konservatiiveille sopivia arvoja. Kristinusko ja is\u00e4nmaallisuus ovat kantrimusiikin suosittuja teemoja, jotka veiv\u00e4t minut [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":22125,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-850","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/850","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/22125"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=850"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/850\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":854,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/850\/revisions\/854"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=850"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=850"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=850"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}