{"id":867,"date":"2023-03-05T16:42:38","date_gmt":"2023-03-05T16:42:38","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=867"},"modified":"2023-03-05T16:42:39","modified_gmt":"2023-03-05T16:42:39","slug":"uskosta-poiskaantyminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2023\/03\/05\/uskosta-poiskaantyminen\/","title":{"rendered":"Uskosta poisk\u00e4\u00e4ntyminen"},"content":{"rendered":"\n

<\/p>\n\n\n\n

Uskoon k\u00e4\u00e4ntyminen on kaikkien tuntema ja monia kiinnostava ilmi\u00f6. Uskoon k\u00e4\u00e4ntyneiden kokemuksista on nettisivuja, joissa k\u00e4\u00e4ntyneiden kertomukset sivuavat tyypillisesti kiehtovia ja mediaseksikk\u00e4it\u00e4 teemoja, kuten toivoa, kuolemanj\u00e4lkeisyytt\u00e4 sek\u00e4 ikuisen rakkauden l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Uskosta poisk\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 \u2013 eli dekonversiosta \u2013 ei kuitenkaan kuule puhuttava yht\u00e4 voitokkaaseen s\u00e4vyyn.<\/p>\n\n\n\n

Koen itse l\u00e4pik\u00e4yneeni uskosta poisk\u00e4\u00e4ntymisen prosessin, jossa prosessin l\u00e4ht\u00f6kohdassa elin el\u00e4m\u00e4\u00e4ni uskoen persoonalliseen luojajumalaan ja prosessin lopputuloksena on nykyinen maailmankatsomukseni, joka on voimakkaan ateistinen ja jopa paikoin uskontokriittinen. Liit\u00e4n itse poisk\u00e4\u00e4ntymisen prosessini vahvasti aikuistumiseen, sill\u00e4 prosessin l\u00e4ht\u00f6kohta sijoittui lapsuuteen. Nykyisen maailmankatsomukseni omaksuminen ei kuitenkaan tapahtunut sormia napsauttamalla. Muistan identifioituneeni ateistiksi vasta 2020 tehty\u00e4ni kandidaatin tutkielmani yhdest\u00e4 uusateismin tunnetuimmista keulahahmoista, Richard Dawkinsista. Dawkinsin teos Jumalharha toimi oivana keskustelukumppanina ja muistan jopa pari kertaa naurahtaneeni \u00e4\u00e4neen teosta lukiessani joutuessani kasvokkain omien ristiriitaisten n\u00e4kemysteni kanssa. Maailmankatsomukseni oli kuitenkin uskonnoton jo vuosia ennen t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Raamattu, Ikoni, risti, Ganesha sek\u00e4 uusateismin lippulaivateos God Delusion (suom. Jumalharha). Kaikki n\u00e4m\u00e4 eri uskonnollisia maailmankatsomuksia edustavat elementit voivat l\u00f6yty\u00e4 my\u00f6s ateistin taloudesta. <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Maailmankatsomusten ristiriidasta tutkimukseksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6hemmin aikuisuudessa poisk\u00e4\u00e4ntyminen j\u00e4i kiinnostamaan itse\u00e4ni erityisesti sosiaalisen siirtym\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta, sill\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna olen todennut el\u00e4neeni hyvin eri maailmankaikkeuksissa: Olenko Jumalan kuvaksi luotu vai k\u00e4dellinen? Olenko l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti syntinen vai evoluution tuottama el\u00e4in, joka toimii halujensa ja viettiens\u00e4 mukaisesti? Kuuleeko jokin persoonallinen mutta tavoittamaton Jumala ajatukseni vai olenko mieleni sis\u00e4ll\u00e4 yksin? On helppo n\u00e4hd\u00e4, miten eri n\u00e4kemyksiin maailmasta jo n\u00e4m\u00e4 muutama edell\u00e4 mainitut kysymykset perustuvat. Vastaavat ajatukset toimivat kasvualustana pro gradu-tutkielmalleni, jossa tutkin uskosta poisk\u00e4\u00e4ntymist\u00e4 rituaalisena toimintana.<\/p>\n\n\n\n

Puhuessamme arjessa rituaaleista mieleemme juolahtavat herk\u00e4sti ajatukset uskonnollisista toimituksista, vaikka todellisuudessa toimimme arjessa jatkuvasti rituaalien mukaisesti, luomme uusia rituaaleja sek\u00e4 et\u00e4\u00e4nnymme vanhoista. Rituaaleja on historian saatossa m\u00e4\u00e4ritelty monin eri tavoin, mutta vakiintuneen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4n mukaan rituaalit ovat tiettyyn kontekstiin sidottuja tietyll\u00e4 tavalla suoritettavia tekoja. Kontekstina saattaa toimia esimerkiksi ajankohta, paikka sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6. Vaikuttaa siis mielekk\u00e4\u00e4lt\u00e4 v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s uskosta poisk\u00e4\u00e4ntymisen prosessi voidaan n\u00e4hd\u00e4 rituaalisena toimintana tunnistamalla, ett\u00e4 poisk\u00e4\u00e4ntymisen prosessit jakavat hyvin samankaltaisen kontekstin: prosessin l\u00e4pik\u00e4yneet muuttuivat Jumalan kuvaksi luoduista k\u00e4dellisiksi.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4dyin rajaamaan tutkimukseni kontekstiksi helluntailaisuuden, sill\u00e4 Suomessa karismaattiseen kristillisyyteen liittyy yhdenmukaisempi uskonnonharjoittamisen kulttuuri, verrattuna esimerkiksi evankelis-luterilaisuuteen. Havainnollistavana esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4 tilastotietoja, joiden mukaan vuonna 2011 ainoastaan 27 % suomalaisista uskoi kristinuskon opettamaan Jumalaan, vaikka samana vuonna yli 77 % suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Helluntailainen oppi perustuu vahvasti sek\u00e4 traditioon ett\u00e4 pyh\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen, eli Raamattuun. Raamatun tulkitaan olevan suoraa Jumalan sanaa, mink\u00e4 vuoksi sit\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s itsess\u00e4\u00e4n erehtym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Raamattua pidet\u00e4\u00e4n my\u00f6s korkeimpana opillisena auktoriteettina, jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on osoittaa oikea v\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja hyv\u00e4 pahasta.<\/p>\n\n\n\n

Tutkin poisk\u00e4\u00e4ntymisprosesseihin liittyv\u00e4\u00e4 rituaalisuutta kartoittamalla tutkittavien maailmankatsomuksissa tapahtuneita muutoksia sek\u00e4 n\u00e4iden kytk\u00f6ksi\u00e4 toimintaan. Filosofi Ilkka Niiniluodon n\u00e4kemyksen mukaan maailmankatsomus koostuu kolmesta osasta: maailmankuvasta, arvoista sek\u00e4 tieto-opista. Maailmankuva vastaa kysymykseen millainen maailma on, kun taas perimm\u00e4iset arvot vastaavat kysymykseen siit\u00e4, millainen maailman tulisi olla. Maailmankatsomuksen tieto-opillinen puoli sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityksen siit\u00e4, mist\u00e4 tietoa kannattaa hankkia ja mink\u00e4lainen tieto on luotettavaa. N\u00e4hd\u00e4kseni soveltamalla Niiniluodon teoriaa maailmankatsomuksista poisk\u00e4\u00e4ntymisen prosessiin ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 siihen toiminnallisen ulottuvuuden, voin vastata tutkimukseni tavoitteisiin, jotka ovat kartoittaa, mink\u00e4laista rituaalista toimintaa uskosta poisk\u00e4\u00e4ntyminen on ja mit\u00e4 rituaaleja siihen mahdollisesti liittyy. Tutkielman kokonaisvaltaisena tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 tietoa ja ymm\u00e4rryst\u00e4 uskosta poisk\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 prosessina sek\u00e4 identifioitumiseen liittyvist\u00e4 rituaaleista<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Uskoon k\u00e4\u00e4ntyminen on kaikkien tuntema ja monia kiinnostava ilmi\u00f6. Uskoon k\u00e4\u00e4ntyneiden kokemuksista on nettisivuja, joissa k\u00e4\u00e4ntyneiden kertomukset sivuavat tyypillisesti kiehtovia ja mediaseksikk\u00e4it\u00e4 teemoja, kuten toivoa, kuolemanj\u00e4lkeisyytt\u00e4 sek\u00e4 ikuisen rakkauden l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4. Uskosta poisk\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4 \u2013 eli dekonversiosta \u2013 ei kuitenkaan kuule puhuttava yht\u00e4 voitokkaaseen s\u00e4vyyn. Koen itse l\u00e4pik\u00e4yneeni uskosta poisk\u00e4\u00e4ntymisen prosessin, jossa prosessin l\u00e4ht\u00f6kohdassa elin el\u00e4m\u00e4\u00e4ni uskoen […]<\/p>\n","protected":false},"author":30873,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[330,331,329],"class_list":["post-867","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-dekonversio","tag-helluntailaisuus","tag-poiskaantyminen","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/867","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/30873"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=867"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/867\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":871,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/867\/revisions\/871"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=867"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=867"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=867"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}