{"id":872,"date":"2023-03-06T10:20:15","date_gmt":"2023-03-06T10:20:15","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=872"},"modified":"2023-03-06T10:27:56","modified_gmt":"2023-03-06T10:27:56","slug":"tunteet-osana-yhteisen-katsomusaineen-oppitunteja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2023\/03\/06\/tunteet-osana-yhteisen-katsomusaineen-oppitunteja\/","title":{"rendered":"Tunteet osana yhteisen katsomusaineen oppitunteja"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>Suomalaisen yhteiskunnan muutos<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Viel\u00e4 sata vuotta sitten suurin osa suomalaisista kuului luterilaiseen kirkkoon, eik\u00e4 uskonnottomuus tai eri uskonnot olleet kovinkaan tuttuja asioita. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s perustettiin t\u00e4m\u00e4nhetkinen uskonnonopetuksen malli, joka on p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edelleen nyky-Suomessa. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin maahanmuuton my\u00f6t\u00e4 muuttunut uskonnollisesti moninaisemmaksi samalla, kun evankelisluterilaisen kirkon suosio on laskenut. Vanha yhten\u00e4inen ja kristillinen suomalainen kansa onkin vaihtunut monien uskontojen, katsomusten sek\u00e4 uskonnottomien kirjavaksi joukoksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaisuus siis kattaa nyky\u00e4\u00e4n alleen erilaisia tapoja el\u00e4\u00e4, uskoa ja olla uskomatta, mik\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s koulumaailmassa eri uskonto-oppiaineiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvuna. Nykyinen opetusmalli aiheuttaakin haasteita monissa kouluissa, erityisesti p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. On vaikeaa pit\u00e4\u00e4 kaikkien eri uskontojen opetus yht\u00e4 laadukkaana eli toisin sanoen opetus ei ole kaikille yhdenvertaista. Lis\u00e4ksi monet opetusryhm\u00e4t aiheuttavat my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ongelmia opetuksen j\u00e4rjest\u00e4jille. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 joissakin kouluissa opetetaan katsomusainetta kaikille oppilaille yhdess\u00e4 samassa ryhm\u00e4ss\u00e4 riippumatta oppilaan taustasta. T\u00e4llaista oppiainetta kutsutaan yhteiseksi katsomusaineeksi, jossa ovat esimerkiksi niin luterilaiset, muslimit kuin uskonnottomat yhdess\u00e4 oppimassa ja keskustelemassa katsomusaineen sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image is-resized\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.publicdomainpictures.net\/pictures\/210000\/nahled\/world-kids-1489068120GLv.jpg\" alt=\"World Kids Free Stock Photo - Public Domain Pictures\" width=\"422\" height=\"426\" \/><figcaption>Monikulttuurisuus n\u00e4kyy my\u00f6s luokkahuoneessa. Kuva: Google-kuvahaku (Creative Commons)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Nykyisin koululaiset kohtaavat eri tavalla ajattelevia ihmisi\u00e4 arkip\u00e4iviens\u00e4 aikana erilaisissa yhteyksiss\u00e4. Omalla naapurilla, luokkalaisella tai harrasteryhm\u00e4n yst\u00e4v\u00e4ll\u00e4 voi olla erilaiset arvot kuin itsell\u00e4. Jotta kaikkien kanssa tulisi toimeen, on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 osata keskustella rakentavasti ja kunnioittavasti my\u00f6s erilaisten arvomaailman omaavien kanssa. T\u00e4llainen fiksu ja arvostava keskustelutaito vaatii ihmiselt\u00e4 tunnetaitoja eli omien tunteiden tunnistamista, hallintaa sek\u00e4 empatiakyky\u00e4. Tunnetaidot ovat t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 osassa yhteisen katsomusaineen tunnilla, sill\u00e4 siell\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n omaan identiteettiin ja maailmankatsomukseen liittyvi\u00e4.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tunteet tutkimuksen aiheeksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pro gradu tutkielmani aiheena on 7.-luokkalaisten oppilaiden tunnekokemukset ja tunteiden ilmaisu yhteisen katsomusaineen tunneilla. Minua kiinnostaa selvitt\u00e4\u00e4 haastattelemalla oppilaita, mit\u00e4 tunteita he kokevat yhteisen katsomusaineen tunneilla ja miten he itse selitt\u00e4v\u00e4t n\u00e4iden tunnekokemusten synty\u00e4. Eli toisin sanoen, miksi he kokevat n\u00e4it\u00e4 tunteita. Lis\u00e4ksi tarkastelen, millaisena oppilaat kokevat omien tunteiden ilmaisun yhteisen katsomusaineen tunneilla. Omien tunteiden tunnistaminen ja nime\u00e4minen, niiden pohtiminen ja ilmaisu ovat osa tunnetaitoja. Ne itseasiassa muodostavat pohjan ik\u00e4\u00e4n kuin korkeamman tason tunnetaidoille, kuten empatiakyvylle, jotka ovat erityisen t\u00e4rkeit\u00e4 sosiaalisissa suhteissa.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-text-align-right\"><\/p>\n\n\n\n<p>Opiskelen evankelisluterilaisen uskonnon, el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon ja psykologian aineenopettajaksi, ja aiheen valintaan vaikuttivat kokemukseni opetusharjoitteluissa Turun normaalikoulussa. Suoritin viime vuonna opettajan pedagogiset opinnot, ja p\u00e4\u00e4sin harjoittelemaan opettamista yl\u00e4koulussa kuin lukiossa. N\u00e4ill\u00e4 harjoitustunneilla usein ilmeni paljon tunteita, ja oppilaat ilmaisivat tunteitaan hyvin eri tavoin. T\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti kiinnostukseni tutkia tunteita osana katsomusopetusta.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusaiheeni on ajankohtainen, sill\u00e4 katsomusopetuksen tulevaisuus on ollut j\u00e4lleen esill\u00e4 mediassa ja kiinnitt\u00e4nyt my\u00f6s huomiota p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tasolla. On mahdollista, ett\u00e4 nykyinen eriytt\u00e4v\u00e4 katsomusopetuksen malli muuttuu tulevaisuudessa yhteiseksi katsomusopetukseksi. Ennen t\u00e4llaisia muutoksia on kuitenkin hyv\u00e4 tutkia yhteist\u00e4 katsomusopetusta niiss\u00e4 kouluissa, joissa sit\u00e4 nyt toteutetaan, ja siten voidaan saada tutkimustietoa tulevaisuuden p\u00e4\u00e4t\u00f6sten tueksi. Lis\u00e4ksi tunteiden tutkimus on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, sill\u00e4 tunnetaidot ovat yhteydess\u00e4 esimerkiksi oppimistuloksiin, koulumy\u00f6nteisyyteen sek\u00e4 yleisesti yksil\u00f6n hyvinvointiin. Suomessa oppimistulosten lasku sek\u00e4 nuorten psyykkinen huonovointisuus ovat monisyisi\u00e4 ongelmia, joita l\u00e4hesty\u00e4 my\u00f6s oppilaiden tunnetaitojen kehitt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Suomalaisen yhteiskunnan muutos Suomalainen yhteiskunta on muuttunut paljon viimeisten vuosikymmenten aikana. Viel\u00e4 sata vuotta sitten suurin osa suomalaisista kuului luterilaiseen kirkkoon, eik\u00e4 uskonnottomuus tai eri uskonnot olleet kovinkaan tuttuja asioita. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s perustettiin t\u00e4m\u00e4nhetkinen uskonnonopetuksen malli, joka on p\u00e4\u00e4piirteiss\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 edelleen nyky-Suomessa. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin maahanmuuton my\u00f6t\u00e4 muuttunut uskonnollisesti moninaisemmaksi samalla, kun evankelisluterilaisen kirkon [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":8438,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[332,335,334,333],"class_list":["post-872","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-katsomusopetus","tag-tunnetaidot","tag-tunteet","tag-yhteinen-katsomusaine","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/8438"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=872"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":875,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/872\/revisions\/875"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=872"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=872"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=872"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}