![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/IMG_20230225_213244-3-908x1024.jpg\")
<\/figure><\/li><\/ul>Kuva: Juho Tissari<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n \n\n\n\n\n\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n<\/div>\n<\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\nAnimismin juurilla<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Animismin k\u00e4site on eurooppalaisen Edward B. Tylorin k\u00e4sialaa ja se on per\u00e4isin 1800-luvulta, jolloin tutkittiin uskonnon alkuper\u00e4isint\u00e4 muotoa. Alun perin sill\u00e4 kuvattiin el\u00e4m\u00e4n, sielun tai hengen liitt\u00e4mist\u00e4 elottomiin kohteisiin, kuten kiviin. (Chidester 2005, 78.) K\u00e4sitteen alkuper\u00e4inen merkitys tulee kuitenkin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 oman aikakautensa tuotteena. Tuolloin l\u00e4nsimaisessa tieteess\u00e4 korostui luonnon tarkastelu fysikaalisena, kulttuurista erillisen\u00e4 kohteena (V\u00e4yrynen 2006, 42\u201343). Eurooppalaiset saivat tietoa muista kulttuureista ja uskonnoista hallitessaan siirtomaa-alueita. Kristillisest\u00e4 perinteest\u00e4 ja mekanistisesta ajattelusta poikkeavat henkiset tavat suhtautua luontoon ymm\u00e4rrettiin virheellisin\u00e4 tai alkukantaisina uskontoina ja niit\u00e4 kutsuttiin animistisiksi katsomuksiksi. N\u00e4kemyst\u00e4 on syytetty Eurooppa-keskeisyydest\u00e4, mink\u00e4 on v\u00e4itetty vaikuttaneen animismin k\u00e4sitteen v\u00e4h\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa. (Joerstad 2020, 250\u2013251.)<\/p>\n\n\n\n
Uudempaa animismia<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Tim Ingoldin mukaan alkuper\u00e4inen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4 animismista on harhaanjohtava, sill\u00e4 se keskittyy uskoon maailmassa olemisesta. H\u00e4n esitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 uskon sijaan maailmassa oleminen on jatkuvaa havainnointia ja reagointia alati muuttuvaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6mme. (Ingold 2006, 10\u201311.) Graham Harvey on m\u00e4\u00e4ritellyt k\u00e4sitteen uudelleen ja h\u00e4nen mukaansa animismi kuvaa luonnon ei-inhimillisten ja inhimillisten olentojen muodostamaa suhdeverkostoa (Joerstad 2020, 254). Animismin k\u00e4sitett\u00e4 on k\u00e4ytetty perinteisesti uskonnottomissa yhteyksiss\u00e4 tai pakanallisina pidettyjen uskontojen kuvauksissa, mutta Mark I. Wallace on ottanut k\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tutkiessaan kristillisyyden suhdetta animismiin. \u201dHenki ja maa ovat yht\u00e4, pyh\u00e4 ja planeetta ovat yht\u00e4, Jumala ja luonto ovat yht\u00e4\u201d h\u00e4n kirjoittaa teoksessaan When God was a bird: Christianity, Animism, and the Re-enchantment of the World, <\/em>joka toimii oman gradututkimukseni aineistona. H\u00e4nen mukaansa kristillinen animismi on seurausta Raamatun uskonnon ja maan uskonnon v\u00e4lisen suhteen paranemisesta. (Wallace 2018, 10.)<\/p>\n\n\n\n
Miten p\u00e4\u00e4dyin tutkimaan kristillist\u00e4 animismia?<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Wallacen teos on toiminut oman gradututkimukseni innoittajana. Tutkimuksellani haluan selvitt\u00e4\u00e4, miten kristillinen animismi j\u00e4sentyy h\u00e4nen teoksessaan. Kiinnostukseni luonnon henkisi\u00e4 merkityksi\u00e4 kohtaan on syntynyt kaipuusta ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 syv\u00e4llisemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Tehdess\u00e4ni kanditutkielmaa kristinuskon luontosuhteesta Suomen evankelisluterilaisen kirkon saarnoissa koin koskettavia hetki\u00e4 tutkimusaineiston parissa. En olisi silloin arvannut, ett\u00e4 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 aloitan tutkimusta kristillisest\u00e4 animismista. Ajatuksissani kristillisyys ja animismi eiv\u00e4t vaikuttaneet sopivan samaan lauseeseen. Kuitenkin tutkimuksen edetess\u00e4 huomasin, ett\u00e4 aineistossa esiintyi henkisesti tarkasteltuna varsin kokonaisvaltaisia kuvauksia luonnosta. L\u00f6ysin itseni pohtimasta Jumalan l\u00e4sn\u00e4olon mahdollisuutta luomassaan, mik\u00e4 sai minut etsim\u00e4\u00e4n aineistoa kristinuskon suhteesta animismiin.<\/p>\n\n\n\n
Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n
Perinteiset kristillisyyden muodot ovat murroksessa, mik\u00e4 kertoo maailman muuttumisesta. Uskontoekologinen tutkimus on tutkinut, miten ymp\u00e4rist\u00f6 muuttaa uskontoja ja toisinp\u00e4in. Kristillinen animismi on osa aikakautemme uskonnollisuutta, joka on saanut vaikutteita maailmanlaajuisesti levi\u00e4vist\u00e4 kulttuurisista sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Toisaalta el\u00e4mme aikaa, jolloin ilmastonmuutos ja lajien monimuotoisuuden heikkeneminen haastavat el\u00e4m\u00e4\u00e4 my\u00f6s kulttuurisesti. Se on haastanut l\u00e4nsimaisen kristillisyyden suhdetta luontoon. Kristillinen animismi voi tarjota uusia n\u00e4k\u00f6kulmia kristilliseen arvomaailmaan luonnon kannalta kest\u00e4v\u00e4mpien asenteiden muodostumiseksi.<\/p>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Chidester, David 2005: Animism. Teoksessa Bron Taylor (toim.) Encyclopedia of Religion and Nature<\/em>, 78\u201381. Continuum, Lontoo & New York.<\/p>\n\n\n\n
Ingold, T. 2006. Rethinking the animate, re-animating thought. Ethnos, 71(1), 9\u201320. Saatavissa: https:\/\/www.tandfonline.com\/doi\/abs\/10.1080\/00141840600603111<\/p>\n\n\n\n
Joerstad, Mari 2020: A Brief Account of Animism in Biblical Studies. Journal for the Study of Religion, Nature and Culture 14 (2), 250\u2013270.<\/p>\n\n\n\n
V\u00e4yrynen, Kari 2006: Ymp\u00e4rist\u00f6filosofian historia: maa\u00e4itimyytist\u00e4 Marxiin. Niin &
n\u00e4in -kirjasarja, Tampere<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teksti: Saara Eskelinen Luonto tarjoaa parhaimmillaan kokonaisvaltaisia koko ihmisolemuksen t\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4 henkisi\u00e4 kokemuksia, joiden aikana voi kokea syv\u00e4\u00e4 yhteytt\u00e4 luontoon. Luonnolle annetut merkitykset ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Sen syvint\u00e4 olemusta on pohdittu eri n\u00e4k\u00f6kulmista, my\u00f6s kristillisen animismin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mutta mit\u00e4 on kristillinen animismi? Animismin juurilla Animismin k\u00e4site on eurooppalaisen Edward B. Tylorin k\u00e4sialaa ja se on […]<\/p>\n","protected":false},"author":17795,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[339,338,340,341],"class_list":["post-883","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-animismi","tag-kristillinen-animismi","tag-luontoyhteys","tag-uskontoekologia","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/883","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/17795"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=883"}],"version-history":[{"count":10,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/883\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":896,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/883\/revisions\/896"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=883"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=883"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=883"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}