{"id":901,"date":"2023-03-10T14:54:29","date_gmt":"2023-03-10T14:54:29","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=901"},"modified":"2023-03-10T17:20:48","modified_gmt":"2023-03-10T17:20:48","slug":"tulen-ja-jaan-laulun-myytit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2023\/03\/10\/tulen-ja-jaan-laulun-myytit\/","title":{"rendered":"Tulen ja j\u00e4\u00e4n laulun myytit"},"content":{"rendered":"\n<p><em>\u201cEnnen taivaalla oli kaksi kuuta, mutta toinen niist\u00e4 harhautui liian l\u00e4helle aurinkoa ja halkesi sen kuumuudesta. Tuhannen tuhatta lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 purkautui esiin ja ne joivat auringon tulta. Sen takia lohik\u00e4\u00e4rmeet hengitt\u00e4v\u00e4t liekkej\u00e4. Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toinenkin kuu suutelee aurinkoa, ja sen j\u00e4lkeen se halkeaa ja lohik\u00e4\u00e4rmeet palaavat.\u201d<\/em><\/p>\n\n\n\n<p>Edelt\u00e4v\u00e4 lainaus on George R. R. Martinin <em>Tulen ja j\u00e4\u00e4n laulu<\/em> -kirjasarjan ensimm\u00e4isest\u00e4 osasta <em>Valtaistuinpelist\u00e4<\/em>. Martinin luomassa fantasiamaailmassa asuu niin tarujen olentoja kuin todellisuudessa jo sukupuuttoon kuolleita lajeja. T\u00e4t\u00e4 yliluonnollisen s\u00e4vytt\u00e4v\u00e4\u00e4 maailmaa selitt\u00e4v\u00e4t eri kansojen mytologiat ja myyttiset kertomukset.<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"898\" height=\"1024\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Tulen-ja-jaan-laulu-898x1024.jpeg\" alt=\"\" class=\"wp-image-902\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Tulen-ja-jaan-laulu-898x1024.jpeg 898w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Tulen-ja-jaan-laulu-263x300.jpeg 263w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Tulen-ja-jaan-laulu-768x876.jpeg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Tulen-ja-jaan-laulu-1347x1536.jpeg 1347w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Tulen-ja-jaan-laulu-676x771.jpeg 676w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Tulen-ja-jaan-laulu.jpeg 1403w\" sizes=\"auto, (max-width: 898px) 100vw, 898px\" \/><figcaption><em>Tulen ja j\u00e4\u00e4n laulu<\/em> pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 viisiosaisen kirjasarjan sek\u00e4 oheisteoksia.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Tutkin gradussani millaisia myyttej\u00e4 Martinin fantasiamaailmaan kuuluu ja millainen rooli myyteill\u00e4 on kertomuksessa. Tutkielmani k\u00e4sittelee populaarikulttuurin uskontorepresentaatiota \u2013 sit\u00e4, millaisena teokset esitt\u00e4v\u00e4t uskonnon. Suuresta osasta aiempaa tutkimusta t\u00e4m\u00e4n ty\u00f6ni erottaa se, ett\u00e4 tutkimuksen kohteena olevat uskonnot ovat Martinin teosten tapaan fiktiivisi\u00e4. Todellisista uskonnoista kirjoittavien tapaan Martin kuitenkin osaltaan luo kuvaa siit\u00e4, mit\u00e4 uskonto on ja millaista on uskonnollisuus.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Fantasiamaailmasta tosiel\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus l\u00e4htee liikkeelle siit\u00e4 oletuksesta, ett\u00e4 fiktiivisist\u00e4kin uskonnoista lukeminen voi vaikuttaa siihen, millainen kuva ihmisille ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n muodostuu uskonnollisuudesta, uskonnoista sek\u00e4 niiden merkityksest\u00e4 ja \u201ck\u00e4ytt\u00f6tavoista\u201d. Kirjallisuuden vaikutus voi olla yht\u00e4lailla positiivinen, negatiivinen tai neutraali, tai niiden yhdistelm\u00e4.&nbsp; T\u00e4m\u00e4n takia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tutkia my\u00f6s sit\u00e4, miten uskonnot \u2013 jopa fiktiiviset sellaiset \u2013 kaunokirjallisuudessa esitet\u00e4\u00e4n.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Fiktiivisist\u00e4 uskonnot saattavat my\u00f6s lis\u00e4t\u00e4 lukijan kiinnostusta todellisia uskontoja tai uskontojen ja uskonnollisuuden monimuotoisuutta kohtaan. Martinin teokset ovat t\u00e4lt\u00e4 kannalta erityisen hedelm\u00e4llisi\u00e4, sill\u00e4 niiden uskontoihin on otettu aineksia tosiel\u00e4m\u00e4n uskonnoista ja tarinan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t edustavat useita eri uskontoja. Huolimatta kertomuksen yliluonnollisista elementeist\u00e4 \u2013 tai ehk\u00e4 juuri niiden takia \u2013 lukija ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n voi varmasti sanoa, mitk\u00e4 uskonnoista ovat \u201coikeassa\u201d ja \u201ctodellisia\u201d, ja mitk\u00e4 eiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Martinin merkitys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Martinin kirjat ovat hyvin suosittuja ja niit\u00e4 on k\u00e4\u00e4nnetty kymmenille eri kielille. <em>Tulen ja j\u00e4\u00e4n laulun<\/em> sek\u00e4 samaan fiktiiviseen maailmaan sijoittuvan <em>Fire and Blood<\/em> -teoksen pohjalta on tehty kaksi HBO:n menestyssarjaa. N\u00e4iden televisiosarjojen my\u00f6t\u00e4 Martinin teokset ja niiden maailma on tavoittanut viel\u00e4 aiempaa laajemman yleis\u00f6n. Martin on itse saanut osakseen my\u00f6s tunnustusta ja muun muassa tullut nimetyksi <em>Time<\/em>-lehden maailman 100 vaikutusvaltaisimman henkil\u00f6n listalle vuonna 2011.<\/p>\n\n\n\n<p>Itselleni Martinin kirjasarja on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 se oli ensimm\u00e4inen pidempi tekstikokonaisuus, jonka sain luettua loppuunpalamisen j\u00e4lkeen. My\u00f6hemmin samat teokset ovat kulkeneet mukanani \u00e4\u00e4nikirjojen muodossa. <em>Tulen ja j\u00e4\u00e4n laulu<\/em> sopii erinomaisesti masentuneen mielen toiston ja tuttuuden kaipuuseen, sill\u00e4 sen monipuolisesta ja monimutkaisesta maailmasta l\u00f6ytyy joka kerta uusia yksityiskohtia ja yhteyksi\u00e4, jotka ovat j\u00e4\u00e4neet aiemmin huomaamatta, ja joihin voi sukeltaa yh\u00e4 syvemm\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Lopuksi<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Myyteill\u00e4 on taito puhuttaa ihmisi\u00e4 yli aikakausien, kielten ja kulttuurirajojen. Ne tarjoavat selityksi\u00e4 asioiden alkul\u00e4hteist\u00e4 ja auttavat ihmisi\u00e4 hahmottamaan monimutkaista maailmaa ja jakamaan yhteisi\u00e4 katsomuksia. Myytin merkitys ei synny kertomuksen todenmukaisuuden my\u00f6t\u00e4, vaan sen luomasta sosiaalisesta sidoksesta. N\u00e4in ollen ei ole edes tarpeellista pohtia, onko lohik\u00e4\u00e4rmeiden kuoriutuminen kuusta keksitty tarina lohik\u00e4\u00e4rmeiden alkuper\u00e4st\u00e4, taivaalla lent\u00e4neit\u00e4 meteoreja selitt\u00e4v\u00e4 uskomus tai todellinen kuvaus muinaisista tapahtumista Martinin luomassa fantasiamaailmassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>\u201cEnnen taivaalla oli kaksi kuuta, mutta toinen niist\u00e4 harhautui liian l\u00e4helle aurinkoa ja halkesi sen kuumuudesta. Tuhannen tuhatta lohik\u00e4\u00e4rmett\u00e4 purkautui esiin ja ne joivat auringon tulta. Sen takia lohik\u00e4\u00e4rmeet hengitt\u00e4v\u00e4t liekkej\u00e4. Jonain p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toinenkin kuu suutelee aurinkoa, ja sen j\u00e4lkeen se halkeaa ja lohik\u00e4\u00e4rmeet palaavat.\u201d Edelt\u00e4v\u00e4 lainaus on George R. R. Martinin Tulen ja j\u00e4\u00e4n [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":43650,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[342,343,344,345],"class_list":["post-901","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-fantasiakirjallisuus","tag-myytti","tag-tulen-ja-jaan-laulu","tag-uskontorepresentaatio","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/901","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43650"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=901"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/901\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":911,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/901\/revisions\/911"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=901"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=901"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=901"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}