{"id":905,"date":"2023-03-10T16:05:00","date_gmt":"2023-03-10T16:05:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=905"},"modified":"2023-03-10T16:05:01","modified_gmt":"2023-03-10T16:05:01","slug":"nuoret-oppivat-uskonnosta-rippikoulussa-ja-uskonnontunnilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2023\/03\/10\/nuoret-oppivat-uskonnosta-rippikoulussa-ja-uskonnontunnilla\/","title":{"rendered":"Nuoret oppivat uskonnosta rippikoulussa ja uskonnontunnilla"},"content":{"rendered":"\n

Teksti: Anniina Kivineva<\/p>\n\n\n\n

Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen on ollut viime vuodet voimakasta, yksi ik\u00e4luokka osallistuu kirkon toimintaan v\u00e4est\u00f6n keskitasoa aktiivisemmin. T\u00e4m\u00e4 on 15-vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rippikoululaiset. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan reilusti yli 70 % koko ik\u00e4luokan nuorista k\u00e4y rippikoulun. Samaan aikaan 65 % koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kuuluu kirkkoon ja vain noin puolet syntyvist\u00e4 lapsista kastetaan. Rippikoulu on siis s\u00e4ilytt\u00e4nyt suosionsa suhteellisen hyvin. N\u00e4ist\u00e4 rippikoulun k\u00e4yneist\u00e4 nuorista miltei kaikki osallistuvat koulussa evankelis-luterilaisen uskonnon opetukseen.<\/p>\n\n\n\n

Toisin sanoen suurin osa suomalaisista yl\u00e4kouluik\u00e4isist\u00e4 nuorista el\u00e4\u00e4 todellisuudessa, jossa he oppivat uskonnosta sek\u00e4 koulussa ett\u00e4 rippikoulussa. N\u00e4k\u00f6kulma n\u00e4iden kahden opetuksen v\u00e4lill\u00e4 eroaa kuitenkin merkitt\u00e4v\u00e4sti: Rippikoulu on luonteeltaan tunnustuksellista, eli se pyrkii sitouttamaan uskontoon, kun taas uskonnonopetus on tunnustuksetonta, eli se ei sitouta tiettyyn uskontoon vaan k\u00e4sittelee kaikkia katsomuksia neutraalisti. Siit\u00e4 huolimatta niiss\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n osittain samoja aiheita. Kysymys kuuluukin, miten nuoret n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n kokonaisuuden, jossa opetusta tulee kahdesta eri suunnasta ja kahdesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"


Nuoren tieto ja k\u00e4sitykset uskonnosta muodostuu kerroksittain uskonnontunnilla ja rippikoulussa.
Kuva: congerdesign https:\/\/pixabay.com\/fi\/photos\/kirjat-opiskella-kirjallisuus-oppia-2158737\/<\/a>.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kirkon ja koulun yhteiset juuret<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kirkko alkoi 1600-luvulla opettaa kansalaisia. Se j\u00e4rjesti lukkarikoulua, jossa lukkarit opettivat kansaa lukemaan, ja lukukinkereit\u00e4, jossa kirkko valvoi kansan oppimista. Tavoitteena oli katekismuksen opettaminen. 1700-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 kirkko ryhtyi pit\u00e4m\u00e4\u00e4n rippikoulua, jolloin lukutaidosta tuli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys, mik\u00e4li halusi naimisiin. Pitk\u00e4lle 1800-luvulle kansanopetus olikin l\u00e4hinn\u00e4 kirkon vastuulla.<\/p>\n\n\n\n

1860-luvulta l\u00e4htien alkoi tapahtua merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia. Koululaitos siirtyi kirkolta yhteiskunnalle, ja kansakoulu kehittyi. T\u00e4m\u00e4 ei kuitenkaan poistanut kokonaan kirkon asemaa kansan opettajana, sill\u00e4 l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikki eiv\u00e4t k\u00e4yneet kansakoulua. Vasta vuoden 1921 oppivelvollisuuslain my\u00f6t\u00e4 kansakoulu tuli pakolliseksi kaikille. Uskonnonopetus s\u00e4ilyi kansakoulussa pitk\u00e4\u00e4n hyvin samanlaisena kuin kirkon opetus, vaikka keskustelua uskonnonopetuksen luonteesta ja oikeutuksesta ollaan k\u00e4yty 1900-luvun alusta alkaen. Kirkon vaikutuksesta uskonnonopetukseen kertoo muun muassa se, ett\u00e4 kirkko tarkisti kaikki uskonnon oppikirjat aina vuoteen 1992 asti.<\/p>\n\n\n\n

Uskonnonopetus muuttui hiljalleen kohti nykyist\u00e4 muotoaan, ja vasta vuonna 2003 se m\u00e4\u00e4riteltiin kouluissa tunnustuksettomaksi. Vaikka uskonnonopetus ei nyky\u00e4\u00e4n pyri sitouttamaan oppilasta uskontoon, opetus on j\u00e4rjestetty siten, ett\u00e4 oppilas osallistuu oman uskonnon opetukseen tai vaihtoehtoisesti el\u00e4m\u00e4nkatsomustietoon. Samaan aikaan rippikoulu kirkon toimintamuotona on s\u00e4ilynyt aina 1700-luvun puoliv\u00e4list\u00e4 n\u00e4ihin p\u00e4iviin saakka. Vaikka rippikoulu ja uskonnonopetus ovat vuosikymmenten aikana erkaantuneet toisistaan, niiden opetettavissa sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 on edelleen useita yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Miksi tutkia rippikoulua ja uskonnonopetusta?<\/strong><\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4dyin aiheen pariin aidon ihmettelyn pohjalta. Opiskelen uskonnon, el\u00e4m\u00e4nkatsomustiedon ja yhteiskuntaopin opettajaksi. Olen opetusharjoitteluiden ja t\u00f6iden parissa saanut maistiaisia sek\u00e4 uskonnonopetuksesta ett\u00e4 rippikoulusta ja p\u00e4\u00e4tynyt pohtimaan, mink\u00e4laisessa tiedon ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4ss\u00e4 todellisuudessa nuoret yl\u00e4kouluik\u00e4isen\u00e4 el\u00e4v\u00e4t. Miten he n\u00e4kev\u00e4t uskonnonopetuksen ja rippikoulun muodostaman kokonaisuuden, jossa koulussa opitun tiedon p\u00e4\u00e4lle muodostuu uutta tietoa rippikoulussa ja toisin p\u00e4in? N\u00e4ytt\u00e4ytyyk\u00f6 uskonnonopetuksen ja rippikouluopetuksen ero jollain tavalla nuorille vai onko se vain opettajien ja seurakunnan ty\u00f6ntekij\u00f6iden ajatuksissa?<\/p>\n\n\n\n

Ihmettelyn seurauksena p\u00e4\u00e4dyin kirjoittamaan aineenopettajan opintoihin kuuluvan loppututkielman rippikoulun ja uskonnonopetuksen opetettavista sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4. Pro gradu -tutkielmassa jatkan samasta aiheesta, ja tarkastelenkin tutkielmassani uskonnonopetuksen opetussuunnitelmaa ja rippikoulusuunnitelmaa sek\u00e4 nuorten n\u00e4kemyksi\u00e4 aiheesta. Nuorten n\u00e4kemysten \u00e4\u00e4relle p\u00e4\u00e4sen kyselylomakkeen avulla. Olen kiinnostunut erityisesti siit\u00e4, mit\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroja uskonnonopetuksen ja rippikoulun opetettavissa sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 on sek\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyydet ja erot n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t nuorille.<\/p>\n\n\n\n

Jos katseen kohdistaa tulevaisuuteen, saatamme huomata olevamme mielenkiintoisessa murroskohdassa. Mik\u00e4li paljon puhuttu yhteinen katsomusaine tulee kouluissa uskonnonopetuksen tilalle, tulevaisuudessa my\u00f6s rippikoulun ja koulun opetuksen suhde muuttuu merkitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4ll\u00f6in tutkielmani saattaa luoda kiinnostavan vertailukohdan uuteen tilanteeseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Teksti: Anniina Kivineva Vaikka suomalaisessa yhteiskunnassa evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen on ollut viime vuodet voimakasta, yksi ik\u00e4luokka osallistuu kirkon toimintaan v\u00e4est\u00f6n keskitasoa aktiivisemmin. T\u00e4m\u00e4 on 15-vuotta t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t rippikoululaiset. Evankelis-luterilaisen kirkon mukaan reilusti yli 70 % koko ik\u00e4luokan nuorista k\u00e4y rippikoulun. Samaan aikaan 65 % koko v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kuuluu kirkkoon ja vain noin puolet syntyvist\u00e4 lapsista kastetaan. Rippikoulu […]<\/p>\n","protected":false},"author":13010,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[348,347,349,350,346],"class_list":["post-905","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-katsomuskasvatus","tag-rippikoulu","tag-tunnustuksellisuus","tag-tunnustuksettomuus","tag-uskonnonopetus","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/905","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/13010"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=905"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/905\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":908,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/905\/revisions\/908"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=905"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=905"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=905"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}