Tutkimukseni aihe syntyi, kun \u201djouduin\u201d jouluaattona t\u00f6ihin. T\u00e4m\u00e4 kismitti minua todella ja aloin pohtimaan tarkempia syit\u00e4 tuntemuksilleni. Ajatuspolkuni johdattikin minut siihen lopputulemaan, ett\u00e4 koska joulu on itselleni ja perheelleni t\u00e4rke\u00e4 juhla, en haluaisi viett\u00e4\u00e4 sit\u00e4 toisarvoiselta, siin\u00e4 hetkess\u00e4 tuntuvassa ty\u00f6vuorossa, vaan juhlistaa juhlaa perinteikk\u00e4\u00e4sti, sek\u00e4 merkitysten kera yhdess\u00e4 perheeni kanssa. Aloin miettim\u00e4\u00e4n my\u00f6s, kuinka suuresti vuosittaisilla juhlilla on ainakin itselleni merkityst\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja kuinka turhauttavalta tuntuu viett\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ty\u00f6paikalla, jossa p\u00e4\u00e4paino on aina ty\u00f6nteossa. My\u00f6s ulkopuolisuuden- tai toiseuden tunne kuului vahvasti kokemukseeni, se kuinka muut voivat viett\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 aikaa t\u00e4rke\u00e4n asian yhdist\u00e4m\u00e4n\u00e4, kun itse joutuu keskittym\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6n. Reiluuden nimiss\u00e4 on mainittava, ett\u00e4 juhlana ty\u00f6skentelyst\u00e4 maksetaan usein parempaa palkkaa, esim. 100 % parempi palkka normaaliin p\u00e4iv\u00e4\u00e4n verrattuna.<\/p>\n\n\n\n
Mik\u00e4li ty\u00f6paikalla huomioitaisiin katsomuksellinen diversiteetti, jossa hypoteettisesti eri katsomusten juhlat sijoittuisivat ajallisesti eri kohtiin, voitaisiin esimerkin kaltaiset tapaukset painaa minimiin ja edist\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden ty\u00f6ss\u00e4 viihtymist\u00e4. Miksi emme siis hy\u00f6dynt\u00e4isi katsomuksellista diversiteetti\u00e4 ja tekisi siit\u00e4 resurssin, kun el\u00e4mme joka tapauksessa jatkuvien parannusten maailmassa?<\/p>\n\n\n\n
Arki ja juhla<\/strong><\/p>\n\n\n\n Arki ja juhla on erotettu toisistaan kulttuurisin keinoin, jotka kytkeytyv\u00e4t vahvasti johonkin katsomukseen tai uskontoon \u2013 suomalaisen yhteiskunnan kontekstissa kulttuurinen jaottelu perustuu pitk\u00e4lti kristinuskoon. Yhteiskunta on kuitenkin alati muuttuva organismi, ja my\u00f6s Suomessa evankelisluterilaisuuden hegemoninen asema, katsomusten patriarkkana el\u00e4\u00e4 muutosten aikakautta. Toisin sanoen t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 suomalaiseen katsomusten kentt\u00e4\u00e4n on rantautunut paljon uusia katsomuksia ja uskontoja, jotka haastavat evankelisluterilaisuutta ja v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muovaavat koko yhteiskunnan arvoja ja asenteita. Kun erilaiset katsomukset ja uskonnot kohtaavat, niiden edustajat hy\u00f6tyisiv\u00e4t, jos arki ja juhla yh\u00e4 eroteltaisiin kullekin katsomukselle tyypillisell\u00e4 tavalla, jolloin olisi todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, etteiv\u00e4t juhlat menisi p\u00e4\u00e4llekk\u00e4in. Juhla, jota tiettyn\u00e4 ajankohtana vietet\u00e4\u00e4n tietyss\u00e4 katsomuksessa voi toisessa edustaa ajallisesti tavallista arkea, sek\u00e4 p\u00e4invastoin. Mik\u00e4li t\u00e4llaista tietoutta hy\u00f6dynnett\u00e4isiin esimerkiksi vuorosuunnittelussa, ei syntyisi harmistusta siit\u00e4, ettei p\u00e4\u00e4se osallistumaan itselle merkityksellisiin el\u00e4m\u00e4\u00e4 – ja vuotta jaksottaviin juhliin.<\/p>\n\n\n\n Kohti tieteellist\u00e4 tutkimusta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Katsomusten vuosikellon tavoitteena on kartoittaa yhden yrityksen tai organisaation ty\u00f6ntekij\u00f6iden t\u00e4rkeiksi kokemat, vuotta jaksottavat juhlat ja edist\u00e4\u00e4 n\u00e4in ty\u00f6paikan tasa-arvoa sek\u00e4 tietoisuutta eri katsomuksista. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden vastausten pohjalta muodostuu aineistoni, jonka kokoan katsomusten vuosikelloon. Ty\u00f6ntekij\u00e4t t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lomakkeen, jossa on avoimia kysymyksi\u00e4 heid\u00e4n katsomuksestaan ja toiveita, miten katsomus tulisi huomioida ty\u00f6paikalla. L\u00e4hestyn aineistoa sek\u00e4 kvalitatiivisesti, ett\u00e4 kvantitatiivisesti ja kokoan niiden pohjalta py\u00f6re\u00e4n mallisen katsomusten vuosikellon, jossa on toiveet siit\u00e4, miten mihinkin katsomukseen toivotaan milloinkin suhtautuvan. Lis\u00e4ksi haen aineiston tueksi tieteellist\u00e4 kirjallisuutta eri katsomuksista ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 k\u00e4sittelevist\u00e4 teoksista. Tutkimuksen t\u00e4rkeimpi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ovat mm. meritokratia, jatkuva kehitys (PDCA-sykli), maailmankatsomus, uskonto ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4. Tutkimuskysymykseni on melko yksinkertainen; Millainen katsomusten vuosikello yritykselle muodostuu? Alakysymyksin\u00e4 toimivat: Mitk\u00e4 katsomukset nousevat ty\u00f6ntekij\u00f6iden keskuudesta ja miten niihin toivotaan suhtauduttavan yrityksess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Katsomusten vuosikello voi onnistuessaan toimia parhaassa tapauksessa yritykselle tai organisaatiolle konkreettisena kilpailuetuna ty\u00f6markkinoilla, joka ottaa arjessaan huomioon erilaiset ty\u00f6ntekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Adele Virta Vuosikello \u2013 tuo ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4 jaksottava apuv\u00e4line, jossa on koottuna kaikki t\u00e4rke\u00e4t p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ja tapahtumat koko vuodelle. Vuosikelloihin kootaan yleens\u00e4 organisaation tai yrityksen vuosittaiset tapahtumat, kuten esimerkiksi osavuosikatsaukset, tilinp\u00e4\u00e4t\u00f6s, t\u00e4rke\u00e4t kokoukset ja erilaisten projektien vaiheet. Monissa vuosikelloissa mainitaan my\u00f6s arkivapaat ja t\u00e4rke\u00e4t juhlat, jotka hyvin usein pohjautuvat Suomessa kristinuskoon. Voisiko vuosikellossa olla tilaa my\u00f6s […]<\/p>\n","protected":false},"author":3335,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[356,357],"class_list":["post-922","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-katsomukset","tag-vuosikello","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/922","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/3335"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=922"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/922\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":924,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/922\/revisions\/924"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=922"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=922"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=922"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"\"](\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/image-4.png\")
<\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"