{"id":926,"date":"2023-03-13T21:57:04","date_gmt":"2023-03-13T21:57:04","guid":{"rendered":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/?p=926"},"modified":"2023-03-13T22:03:37","modified_gmt":"2023-03-13T22:03:37","slug":"viimeinen-trippi-huumenuorten-suhtautuminen-kuolemaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/2023\/03\/13\/viimeinen-trippi-huumenuorten-suhtautuminen-kuolemaan\/","title":{"rendered":"Viimeinen trippi &#8211; huumenuorten suhtautuminen kuolemaan"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Kasiohjelma-1-1024x768.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-927\" srcset=\"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Kasiohjelma-1-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Kasiohjelma-1-300x225.jpg 300w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Kasiohjelma-1-768x576.jpg 768w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Kasiohjelma-1-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Kasiohjelma-1-2048x1536.jpg 2048w, https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-content\/uploads\/sites\/452\/2023\/03\/Kasiohjelma-1-676x507.jpg 676w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Teksti ja kuva: Jaana Kujanen<\/p>\n\n\n\n<p>Pro gradussani tutkin huumenuorten suhtautumista kuolemaan. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 huumausaineisiin ja niiden k\u00e4ytt\u00e4jiin liittyv\u00e4 tutkimusaihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, kuoleman ja kuolemankulttuurin tutkimus on kiinnostavaa. <\/p>\n\n\n\n<p>Kuolema on perustavanlaatuinen tutkimuskohde uskontotieteess\u00e4. Huumenuoria on tutkittu v\u00e4h\u00e4n tutkimuskirjallisuuden perusteella. Huumenuorten suhtautumista kuolemaan ei ole tutkittu ollenkaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusaihe on vaikea ja raskaskin, mutta eritt\u00e4in mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Lis\u00e4ksi tutkimusaihe on yhteiskunnallisesti merkityksellinen. Tutkimusote vaatii eettist\u00e4 tarkkuutta ja huolellisuutta, sill\u00e4 kyseess\u00e4 on herkk\u00e4 ryhm\u00e4 tutkimuskohteena.<\/p>\n\n\n\n<p>P\u00e4\u00e4dyin tutkimusaiheeseen 2000-luvun alussa, kun nuorten huumekuolemat nousivat uutisotsikoihin. 1990-luvulla olin vapaaehtoisty\u00f6ss\u00e4, jossa kohtasin my\u00f6s p\u00e4ihderiippuvaisia nuoria. 2020-luvulla aihe on viel\u00e4kin ajankohtaisempi.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Huumekuolemat kasvussa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Vuoden 2022 kes\u00e4kuussa ilmestyi Euroopan huumausaineiden ja niiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n seurantakeskuksen julkaisema Euroopan huumeraportti 2022. Raportin mukaan Suomessa kuolee alle 25-vuotiaita nuoria huumeiseen eniten Euroopassa: Suomi on nuorten huumekuolemien k\u00e4rkimaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Huumeiden k\u00e4yt\u00f6n ja huumekuolemien voimakas lis\u00e4\u00e4ntyminen 1990-luvun j\u00e4lkipuoliskolla nostatti laajan yhteiskunnallisen keskustelun nuorten huumeiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Huumeiden k\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4\u00e4ntynyt koko 2000-luvun ajan.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomessa kuoli vuonna 2019 tieliikenteess\u00e4 211 henkil\u00f6\u00e4, huumeisiin kuoli 234 henkil\u00f6\u00e4. Kun huumeiden kokeilu ja k\u00e4ytt\u00f6 yleistyv\u00e4t, huumeiden aiheuttamat haitat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, kuten huumekuolemat.<\/p>\n\n\n\n<p>Huumemyrkytyskuolemat sek\u00e4 huumausaineiden pitk\u00e4aikaisesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 johtuvat kuolemat ovat kasvussa edelleen. Suomessa huumeisiin kuoli vuonna 2020 yhteens\u00e4 258 ihmist\u00e4, joista 76 oli alle 25-vuotiasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Nuorten \u00e4\u00e4ni esille<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Pro gradun tavoitteena on tuottaa uutta ja ainutlaatuista tietoa aiheesta, jota ei ole tutkittu Suomessa. Haastattelututkimuksessa korostuu huumenuorten oma \u00e4\u00e4ni, omat kokemukset ja ajatukset kuolemasta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ajasta ja tulevaisuudesta.<\/p>\n\n\n\n<p>Huumenuoria on t\u00e4h\u00e4n saakka m\u00e4\u00e4ritelty l\u00e4hinn\u00e4 ammattilaisten ja asiantuntijoiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimuskirjallisuuden ja teorian osalta selvit\u00e4n, miten nuoret tuottavat maailmaansa ja arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 sosiaalisia suhteita ja sosiaalisia j\u00e4rjestelmi\u00e4, instituutioita, joihin nuoret tuntevat kuuluvansa.<\/p>\n\n\n\n<p>Nuorten haastattelujen lis\u00e4ksi teen katsausta eri tieteenalojen kuoleman ja kuolemankulttuurin tutkimukseen sek\u00e4 tutkin teoreettisia l\u00e4hestymistapoja todellisuuden rakentumisesta, aikak\u00e4sityksist\u00e4 ja riskik\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Huumenuori kuuluu ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n vallitsevaan yhteis\u00f6\u00f6n ja on huumekulttuurin j\u00e4sen, mik\u00e4 linkitt\u00e4\u00e4 aiheen my\u00f6s kulttuurientutkimukseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Kuolema on l\u00e4sn\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Nuorten suhtautumista kuolemaan on tutkittu v\u00e4h\u00e4n, huumenuorten suhtautumista ei ollenkaan. Kuolema on l\u00e4sn\u00e4 huumenuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4, omassa ja kaveripiirin arjessa. Toisin, kuin monella muulla nuorella.<\/p>\n\n\n\n<p>Nuorten suhtautumista kuolemaan on tutkittu uskontotieteess\u00e4 ja muissa tieteenaloissa v\u00e4h\u00e4n. Klassikko lienee Michael Kearlin sosiologinen tutkimus kulttuurisesta ja sosiaalisesta kuolemasta ja kuolemisesta, kuolemasta el\u00e4m\u00e4n peilin\u00e4. Kearl tutki my\u00f6s nuorten suhtautumista kuolemaan. Kearlin mukaan suurimmalle osalle amerikkalaisista nuorista kuolema on abstraktio.<\/p>\n\n\n\n<p>Kearlin mukaan nuoret joutuvat harvoin kasvotusten kuoleman kanssa muuten kuin tiedotusv\u00e4lineiden v\u00e4lityksell\u00e4. Koska nuoriso on eristetty kuolemasta, nuoresta rajattomalta tuntuvat mahdollisuudet, itsen\u00e4isyys ja riippumattomuus, saattavat johtaa my\u00f6s kuolemalla leikittelyyn kuten huumekokeiluihin. My\u00f6s Yhdysvalloissa huumekuolemat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet merkitt\u00e4v\u00e4sti 2020-luvulla.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Peruskysymyksen \u00e4\u00e4rell\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kuolema on uskontotieteen ja kulttuuriantropologian peruskysymyksi\u00e4. Juha Pentik\u00e4isen mukaan kuolemaan liittyv\u00e4t rituaalit ovat t\u00e4rke\u00e4 osa kunkin kulttuurin kuolemaan sopeutumisessa. Niihin liittyy yleens\u00e4 voimakas uskonnollinen k\u00e4sitys siit\u00e4, mit\u00e4 kuolemassa tapahtuu, samoin kuin myyttinen malli toimia.<\/p>\n\n\n\n<p>Ihmiset ovat kaikkialla pyrkineet sopeutumaan kuoleman synnytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tilanteeseen luomalla kulttuurisesti yhten\u00e4isi\u00e4, j\u00e4sentyneit\u00e4 vastauksia kuoleman haasteeseen. Kuolemaan liittyvien uskomusten ja tapojen teht\u00e4v\u00e4 on eheytt\u00e4\u00e4 yhteis\u00f6\u00e4. N\u00e4m\u00e4 menot tarjoavat kaikille tavan k\u00e4sitell\u00e4 kuolemaan liittyvi\u00e4 tunteita ja kysymyksi\u00e4.<img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" src=\"\" width=\"4\" height=\"5\"><\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalipsykologi Jan-Erik Ruthin mukaan kuolemanpelko on saanut ihmiset teknist\u00e4m\u00e4\u00e4n ja laitostamaan kuolemisen, jolloin omaisten ei tarvitse ottaa vastuuta kuoleman todellisuudesta, vaan vastuu voidaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 asiantuntijoille. Vanhukset muistuttavat kuolemasta kulttuurissa, joka ihannoi nuoruutta ja voimaa, pysyvyytt\u00e4 ja jaksamista. Keski-ik\u00e4inen ei ehdi paneutua kuoleman problematiikkaan, ja nuoret torjuvat kuolemaan liittyv\u00e4t ajatukset.<\/p>\n\n\n\n<p>Anssi Per\u00e4kyl\u00e4 on l\u00e4hestynyt kuolemantutkimusta sosiaalitieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Per\u00e4kyl\u00e4 painottaa, ett\u00e4 kuolemassa kaikki inhimillinen, kuolevalle annetut merkitykset, rituaalit, tavat ja institutionaaliset j\u00e4rjestelyt, jotka ohjaavat kuolemista, ovat sosiaalisesti v\u00e4littynytt\u00e4. Kuolema ei ole vain biologinen tai yksil\u00f6psykologinen tapahtuma &#8211; ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n huumekuolemassa.<br><br><\/p>\n\n\n\n<p>Euroopan huumeraportti 2022. Suuntauksia ja muutoksia. Euroopan huumausaineiden ja niiden v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6sten seurantakeskus, Luxemburg. <a href=\"https:\/\/www.emcdda.europa.eu\/system\/files\/publications\/14644\/20222419_TDAT22001FIN_PDF.pdf\">https:\/\/www.emcdda.europa.eu\/system\/files\/publications\/14644\/20222419_TDAT22001FIN_PDF.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n<p>Kearl, Michael C. 1989. <em>Endings: A Sociology of Death and Dying<\/em>. Oxford U.P, New York.<\/p>\n\n\n\n<p>Pentik\u00e4inen, Juha 1990. <em>Suomalaisen l\u00e4ht\u00f6: kirjoituksia pohjoisesta kuolemankulttuurista<\/em>. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.<\/p>\n\n\n\n<p>Per\u00e4kyl\u00e4, Anssi 1990. <em>Kuoleman monet kasvot. Identiteetin tuottaminen<\/em> <em>kuolevan potilaan hoidossa<\/em>. Vastapaino, Tampere.<\/p>\n\n\n\n<p>Ruth, Jan-Erik 1985. Kuoleman ja kuolemisen psykologia. Teoksessa Jan-Erik Ruth &amp; Pirkko Heiskanen (toim.) <em>Kuolema el\u00e4m\u00e4n keskell\u00e4<\/em>. Otava, Keuruu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Teksti ja kuva: Jaana Kujanen Pro gradussani tutkin huumenuorten suhtautumista kuolemaan. Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 huumausaineisiin ja niiden k\u00e4ytt\u00e4jiin liittyv\u00e4 tutkimusaihe on yhteiskunnallisesti ajankohtainen, kuoleman ja kuolemankulttuurin tutkimus on kiinnostavaa. Kuolema on perustavanlaatuinen tutkimuskohde uskontotieteess\u00e4. Huumenuoria on tutkittu v\u00e4h\u00e4n tutkimuskirjallisuuden perusteella. Huumenuorten suhtautumista kuolemaan ei ole tutkittu ollenkaan. Tutkimusaihe on vaikea ja raskaskin, mutta eritt\u00e4in mielenkiintoinen [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":43653,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[359,18,358],"class_list":["post-926","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized","tag-huume","tag-kuolema","tag-nuori","post-preview"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/926","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/43653"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=926"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/926\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":929,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/926\/revisions\/929"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=926"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=926"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.utu.fi\/uskontotieteengraduntekijat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=926"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}